Kadun antaneeni lasten kärsiä sekopää äitiään

Mietin pitkään, uskallanko avautua täällä aiheesta, aihe kun tuntuu olevan pyhä. Eräässä mielenterveysryhmässä asia otettiin toisen ihmisen toimesta esiin ja sitä siellä käsiteltiin. Huomasin, etten ole ongelmani kanssa yksin ja siitä sain pontta tuoda ajatuksiani esiin täällä. Aihe on siis narsistinen äiti ja ex-puoliso, yleisesti tästä ei juurikaan puhuta, jos puhutaan niin yleensä ainoastaan isä on se hullu, sekopää ja paha.

Avaan tässä lyhyesti meidän tarinaa. Tapasin noin 10v sitten miehen joka oli eronnut vaimostaan. Tapailtiin tiheästi ja pikaisella aikataululla muutettiin yhteen. Mies kertoi exän roikkuvan yhä itsessään ja hänen olevan totaalisen sekaisin. Alkuun kyseenalaistin mieheni puheet, ajatellen että ainahan se exä on hullu! Todellisuus löi vasten kasvoja ajan myötä, yhteisiä lapsia heillä on 3.

Exä pommitti lukuisia kertoja päivässä puhelimella, hiippaili nurkissa, tuhosi ja varasteli tavaroita, jos sai siihen mahdollisuuden. Kävi mieheeni käsiksi, uhkaili molempien tappamisella ja laittoi viestejä miten toivoo meidän kuolemaa. Ex-vaimo oli päättänyt, ettei mitään eroa ole tapahtunut, vaikka ero oli jo paperilla myönnetty. Tässä vaiheessa mietin tosissaan lähtemistä suhteesta, mutta rakastin miestäni ja halusin seistä hänen rinnallaan käymässä tämän taistelun.

Muutimme minun asuntoon, oletimme tilanteen rauhoittuvan. Ei auttanut, vaan tilanne paheni entisestään; minä olin huora ja avioliitonrikkoja. Poliisit on soitettu paikalle lukuisia kertoja, exä puhuu itsensä tilanteesta kuiville, kerta toisensa jälkeen. Lapset kävivät meillä säännöllisen epäsäännöllisesti. Sopimuksista huolimatta äiti pyöritti viranomaisia mielensä mukaan, lapsia ei saanut tavata, koska aina oli selityksiä miksi ei onnistu. Mentiin kihloihin, yritettiin elää elämäämme, vaikka exä varjosti nurkissa. Hän aloitti totaalisen mustamaalaamisen meistä kaikille sukulaisille, ystäville, lapsille ja ylipäänsä kaikille jotka jaksoivat kuunnella.

Manipulointi oli aivan käsittämätöntä. Mieheni oli pettäjä, naistenhakkaaja, täysin sekopää ja vaikka mitä. Minä olen perheenrikkoja huora, laskelmoiva sekopää ja ansaitsisin kuolla. Pahinta oli lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta. Äiti kertoi lapsilleen isän olevan pettäjä sekopää, joka hakkaa naisia ja sekaantuu teinityttöihin, hän olikin yhtäkkiä itse uhri, lapset kertoivat meille äidin puheista ja teoista. Minusta kertoi lapsille täysiä valheita ja miten mm. yritin tuhota isän ja lapset, kertoi miten vihaan niitä ja en halua niitä yhteiseen kotiimme, kielsi lapsia puhumasta minulle ja olemaan uskomatta mitä sanon. Käski lasten tehdä elämästäni helvettiä kun tulivat meille, se oli äidin kertoman mukaan ainoa keino saada isä takaisin kotiin ja elämä normaaliksi: hän halusi tuhota minut.

Äiti puhui lastensuojeluun miten kuritin lapsia ja käytin niihin henkistä väkivaltaa. Äidin mukaan vihasin lapsia enkä halunnut niitä elämääni, koska minulla ei ole omia lapsia. Äiti tietää, että halusin itse äidiksi, mutten voinut tulla raskaaksi 🤒 Mieheni väsyi ja masentui tämän taistelun myötä, ystävämme yrittivät kannustaa meitä jatkamaan taistelua. Aloin itsekin väsyä, miten manipuloivaa psykopaatteja vastaan voi taistella? Taistelu on loputon, teet mitä tahansa, teet aina väärin.

Lapset ovat nyt teini-iässä, edelleen äiti jatkaa lasten manipulointia ja kiusaamista. Lapset haluaisivat muuttaa meille, muttemme jaksa taistella. Meidän elämä on rutiinia ja taistelua selvitä exän tuhoamisesta hengissä. Onneksi lapset ovat fiksuja, he ymmärtävät, että äiti on sekaisin päästään. Olemme jutelleet paljon asioista ja ainoa asia mistä he ovat meille katkeria on se, ettemme puhuneet viranomaisille äidin sairaalloisesta käytöksestä. Yritimme puhua kyllä, kukaan ei kuunnellut.

Suurin pointtini kirjoittamiselleni oli se, että saan avautua, silläkin uhalla että minut tunnistetaan. Toinen pointtini on se, että kuulkaa lapsia ja nähkää heidän hätä, jos huomaatte tällaista. Me ei autettu, koska uskoimme, että äiti rauhoittuu. Se oli suuri virhe! Se tulee vaikuttamaan kaikkeen lasten elämässä, lapset ovat viimeiseen asti lojaaleja vanhemmilleen, ovat he sitten millaisia tahansa.

Kolmanneksi haluaisin nostaa asian esille, että nainenkin voi olla se paha, jopa se äiti. Älkää uskoko kaikkea sitä katkeruutta ja niitä valheita tai asioita joita kuulette muista ihmisistä. Älkääkä ainakaan levittäkö sitä eteenpäin ja lähtekö siten mukaan. Itse arvostan niitä miehen ystäviä ja sukulaisia jotka kertoivat meille mitä kaikkea meistä puhutaan. Muut jäi omaan arvoonsa.

Tämä tarina on kestänyt n. 10v. Se maksoi kahden aikuisen ja kolmen lapsen mielenterveyden, se oli rakkauden hinta. Muistakaa, jos joskus joudutte tällaiseen sairaaseen mt-ongelmaisen soppaan mukaan, kuunnelkaa ja auttakaa niitä, jotka todellisia uhreja ovat, he saattavat tarvita juuri sinun apuasi ja tukemasi päästäkseen suosta ylös! Pitäkää huoli itsestänne ja rakkaistanne, aurinko paistaa vielä sinne risukasaan, niin meille kun kaikille muillekin ❤

Nimim. Tiivi, Taavi ja Toivo

Burnout olikin mahdollisuus

Artikkelikuva Kat J.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 31 kommenttia, jätä oma kommenttisi.