Kadun antaneeni lasten kärsiä sekopää äitiään
Mietin pitkään, uskallanko avautua täällä aiheesta, aihe kun tuntuu olevan pyhä. Eräässä mielenterveysryhmässä asia otettiin toisen ihmisen toimesta esiin ja sitä siellä käsiteltiin. Huomasin, etten ole ongelmani kanssa yksin ja siitä sain pontta tuoda ajatuksiani esiin täällä. Aihe on siis narsistinen äiti ja ex-puoliso, yleisesti tästä ei juurikaan puhuta, jos puhutaan niin yleensä ainoastaan isä on se hullu, sekopää ja paha.
Avaan tässä lyhyesti meidän tarinaa. Tapasin noin 10v sitten miehen joka oli eronnut vaimostaan. Tapailtiin tiheästi ja pikaisella aikataululla muutettiin yhteen. Mies kertoi exän roikkuvan yhä itsessään ja hänen olevan totaalisen sekaisin. Alkuun kyseenalaistin mieheni puheet, ajatellen että ainahan se exä on hullu! Todellisuus löi vasten kasvoja ajan myötä, yhteisiä lapsia heillä on 3.
Exä pommitti lukuisia kertoja päivässä puhelimella, hiippaili nurkissa, tuhosi ja varasteli tavaroita, jos sai siihen mahdollisuuden. Kävi mieheeni käsiksi, uhkaili molempien tappamisella ja laittoi viestejä miten toivoo meidän kuolemaa. Ex-vaimo oli päättänyt, ettei mitään eroa ole tapahtunut, vaikka ero oli jo paperilla myönnetty. Tässä vaiheessa mietin tosissaan lähtemistä suhteesta, mutta rakastin miestäni ja halusin seistä hänen rinnallaan käymässä tämän taistelun.
Kuva Noah Buscher.
Muutimme minun asuntoon, oletimme tilanteen rauhoittuvan. Ei auttanut, vaan tilanne paheni entisestään; minä olin huora ja avioliitonrikkoja. Poliisit on soitettu paikalle lukuisia kertoja, exä puhuu itsensä tilanteesta kuiville, kerta toisensa jälkeen. Lapset kävivät meillä säännöllisen epäsäännöllisesti. Sopimuksista huolimatta äiti pyöritti viranomaisia mielensä mukaan, lapsia ei saanut tavata, koska aina oli selityksiä miksi ei onnistu. Mentiin kihloihin, yritettiin elää elämäämme, vaikka exä varjosti nurkissa. Hän aloitti totaalisen mustamaalaamisen meistä kaikille sukulaisille, ystäville, lapsille ja ylipäänsä kaikille jotka jaksoivat kuunnella.
Manipulointi oli aivan käsittämätöntä. Mieheni oli pettäjä, naistenhakkaaja, täysin sekopää ja vaikka mitä. Minä olen perheenrikkoja huora, laskelmoiva sekopää ja ansaitsisin kuolla. Pahinta oli lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta. Äiti kertoi lapsilleen isän olevan pettäjä sekopää, joka hakkaa naisia ja sekaantuu teinityttöihin, hän olikin yhtäkkiä itse uhri, lapset kertoivat meille äidin puheista ja teoista. Minusta kertoi lapsille täysiä valheita ja miten mm. yritin tuhota isän ja lapset, kertoi miten vihaan niitä ja en halua niitä yhteiseen kotiimme, kielsi lapsia puhumasta minulle ja olemaan uskomatta mitä sanon. Käski lasten tehdä elämästäni helvettiä kun tulivat meille, se oli äidin kertoman mukaan ainoa keino saada isä takaisin kotiin ja elämä normaaliksi: hän halusi tuhota minut.
Äiti puhui lastensuojeluun miten kuritin lapsia ja käytin niihin henkistä väkivaltaa. Äidin mukaan vihasin lapsia enkä halunnut niitä elämääni, koska minulla ei ole omia lapsia. Äiti tietää, että halusin itse äidiksi, mutten voinut tulla raskaaksi 🤒 Mieheni väsyi ja masentui tämän taistelun myötä, ystävämme yrittivät kannustaa meitä jatkamaan taistelua. Aloin itsekin väsyä, miten manipuloivaa psykopaatteja vastaan voi taistella? Taistelu on loputon, teet mitä tahansa, teet aina väärin.
Kuva Carolina Heza.
Lapset ovat nyt teini-iässä, edelleen äiti jatkaa lasten manipulointia ja kiusaamista. Lapset haluaisivat muuttaa meille, muttemme jaksa taistella. Meidän elämä on rutiinia ja taistelua selvitä exän tuhoamisesta hengissä. Onneksi lapset ovat fiksuja, he ymmärtävät, että äiti on sekaisin päästään. Olemme jutelleet paljon asioista ja ainoa asia mistä he ovat meille katkeria on se, ettemme puhuneet viranomaisille äidin sairaalloisesta käytöksestä. Yritimme puhua kyllä, kukaan ei kuunnellut.
Suurin pointtini kirjoittamiselleni oli se, että saan avautua, silläkin uhalla että minut tunnistetaan. Toinen pointtini on se, että kuulkaa lapsia ja nähkää heidän hätä, jos huomaatte tällaista. Me ei autettu, koska uskoimme, että äiti rauhoittuu. Se oli suuri virhe! Se tulee vaikuttamaan kaikkeen lasten elämässä, lapset ovat viimeiseen asti lojaaleja vanhemmilleen, ovat he sitten millaisia tahansa.
Kuva Ben Wicks.
Kolmanneksi haluaisin nostaa asian esille, että nainenkin voi olla se paha, jopa se äiti. Älkää uskoko kaikkea sitä katkeruutta ja niitä valheita tai asioita joita kuulette muista ihmisistä. Älkääkä ainakaan levittäkö sitä eteenpäin ja lähtekö siten mukaan. Itse arvostan niitä miehen ystäviä ja sukulaisia jotka kertoivat meille mitä kaikkea meistä puhutaan. Muut jäi omaan arvoonsa.
Tämä tarina on kestänyt n. 10v. Se maksoi kahden aikuisen ja kolmen lapsen mielenterveyden, se oli rakkauden hinta. Muistakaa, jos joskus joudutte tällaiseen sairaaseen mt-ongelmaisen soppaan mukaan, kuunnelkaa ja auttakaa niitä, jotka todellisia uhreja ovat, he saattavat tarvita juuri sinun apuasi ja tukemasi päästäkseen suosta ylös! Pitäkää huoli itsestänne ja rakkaistanne, aurinko paistaa vielä sinne risukasaan, niin meille kun kaikille muillekin ❤
Nimim. Tiivi, Taavi ja Toivo
Artikkelikuva Kat J.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 28 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Tartun tähän kun ex on todella pahasti saanut lapsena siipeensä.. äiti jätti.. isää ei nähnyt.. prostituutioo.. blokannut oman suvun… deittisivuja monia eri nimiä. Jopa syntymäaikoja väärennettyjä ajokortteja..
Kun ero tuli turvakodin ja valvottujen tapaamisten kovien syytösten.. poliisin.. vieraannuttamisen. Sain syytteitä töiden estoa.. aivan kaikki millä voi kiusaa tehdä… yritin puhua että exsällä ei kaikki hyvin ja tarvii psygiatrin tutkimista… sosiaalipuoli ei oikein uskonut tai ei halunnut varsinkaan kun äiti toiselta puolelta maapalloa..
Nyt monta vuotta mennyt ja rahat.. lasta aloitetaan tutkia lastenpsygolokin toimesta.. eli kävi miten arvasin.. ja ehkä pahin on vielä edessä.. ehkä jopa lapsikaappaus..
Tämä kuin omasta elämästä. Olen uutena puolisona kärsinyt nyt 4 vuotta ja mieheni masentunut ja aivan loppu. Ex / lasten äiti manipuloi lapsia, ja saa joka tilanteessa isän näyttämään huonolta, keksimällä tarinoita. Piinaa viesteillä jne. Mistä tähän saa apua? Jotta piinaaminen loppuu ja lapsia saa nähdä ilman hullun ex vaimon kiusaamista.
Jos ei tee lasten äitin pillin mukaan asioita, ni ei välttämättä näe lapsia ollenkaa vaikka voimassa oleva sopimus on. Vanhin lapsi jo ymmärtää, eikä lähde kaikkiin juttuihin mukaa, mutta pienemmät ovat aivan äidin narussa. Ja se syyttelyn määrä miestäni kohtaa aivan keksityistä asioista joita ei ole tapahtunut.
Meilä on tilanne jatkunut sekavasti et heti kun puhun exässätä niin eiköhän herrallemme tule huoli et onko kaikki hyvin mun vastaus on aina et on ja eikä usko mitään sitten riidellään ja huudetaan niin että korvat soi ja eikä puhuta mitään ikinä toisillemme
Minun äitini on välillä kun en herää oudon äkäinen väsynyt vanha pieru vaikka hän purkaa tavalaan sitä hänen kiukkuaan tavalaan niiku minuun niin tunnen itseni hyvin syrjään jätelytä aikuiselta naiselta muutenkin elmä on tyhjää
Ensimmäinen kirjoitus, josta saa hieman lohtua. Meillä tilanne on jatkunut 7 vuotta. Tällä hetkellä olen hermoromahduksen partaalla, koska olin siinä uskossa, että tilanne rauhoittuu, sillä mieheni ex-vaimo on löytänyt vihdoin”kunnon” miehen. Toisin kävi. Nyt hänen panoksensa ovat kasvaneet.
Tutustuessani mieheeni, hän kertoi, että suhde on ollut vaikea, mutta nyt kaikki hyvin.
Tapasin ex-vaimon kerran, kun uskoin mieheeni, että he ovat vain ystäviä. EX-vaimo ei ollut! Tapaamisen tarkoitus oli testata millainen olen?: olenko vahva vai heikko. Kun exälle selvisi, että olen herkkä ja heikko (tarkoitan tällä, etten ole tottunut mihinkään sotatilanteisiin) alkoi vuosien piina. Aluksi hän ilmoitti lähipiirille, että olen sairaalloisen mustasukkainen, sitten hän alkoi kertomaan, että olen viemässä hänen poikiensa (3 lasta) perintöä käydessäni mieheni mökeillä. Otin tämän raskaasti. Kun vietimme kesää mieheni mökillä mieheni ystävien kanssa ( olivat tietysti olleet exänkin ystäviä) alkoi jatkuva soittelu mukamas lasten asioissa, vaikka tärkeintä oli infota, että hän hän on raskaana. Meidän kesäpäivä pilaantui. Itsellä oli oman exän kanssa olosuhdeneuvottelu 4 vuotta sitten. Tämän kuullessaan ex-vaimo teki minusta lastensuojeluilmoituksen, koska olin hänen saamien tietojen mukaan juonut punaviiniä teini-ikäisten lasten nähden. Ilmoitti myös, etten pysty edes omista lapsista huolehtimaan. Tietysti ex- mieheni käytti tätä oikeudessa hyväksi.
Kaikki meidän yhteiset lomat, juhlat, häät ovat saaneet särön, koska hän soittelee joka paikkaan. Tässä lyhyesti 7 vuoden piina. Näiden vuosien aikana ex-vaimo on jättänyt useamman kerran lapsensa heitteille lähtiessään ties minne reissulle. Lapset hädissään. Yhtäkään lastensuojeluilmoitusta hänestä en ole tehnyt. Nyt mietin, että olisiko sittenkin pitänyt. Olen vaan sitä mieltä, että ensin pitää yrittää auttaa, muuten ei ole oikeutta tehdä ilmoituksia! Eräs ex-vaimon miehistä uhkasi viedä mut suolle, jos mieheni ei pistä mua järjestykseen (linnakundi). Silloin pelotti todella. Ps. Toivon, että sellaiset ihmiset, jotka edelleen kirjoittelevat, että lasten vuoksi exillä ooikeus soittaa milloin mistäkin. Vaikka olen mitä tahansa mieltä lasteni isästä, niin en ole ikinä soitellut hänen viikoillaan hänelle tai lapsille. Pitää antaa rauha uusioperheelle rakentaa omaa yhteisöä. Ihmettelen äitejä, jotka mm. kyseenalaistavat lastensa isän kyvyn ruokkia lasta tai pukea tätä. Molemmilla vanhemmilla on oikeus lapseen ja sitä pitää kunnioittaa juuri lasten vuoksi. Jos kunnioitetaan kaikkia osapuolia, niin silloin asia hieno ja kadehdittava juttu. Meidän tapauksessa ex-vaimo riitelee mieheni kanssa ja sitten haluaa sopia. Minun haukkumista ja solvaamisia ei tietystikään pyydetä anteeksi vaan kerrotaan kaikille totuutena (olen henkisesti sairas jne.). Olen aivan loppu!
Ensinnäkin, miks helvetissä se äiti tietää että kirjoittaja ei voi saada lapsia?
Toiseksi, mikä on tämä että itketään että lapset kärsii mutta nääh ei jaksa auttaa niitä. Jos oikeasti välittää, on kiinnostunu ja todella huolestunut lapsista niin eikö niiden takia sillon taistella. Vuosien varrella on voinut kerätä todistusaineistoa äitiä vastaan ja nyt lapsia voisi kuulla. Sääliksi käy lapsiparkoja kun ketään ei kiinnosta.
Ei ihan noin yksinkertaista, helppo sanoa. Oletko koskaan ollut jonkun narsu/psykopaatin kanssa tekemisissä? Äidin ”huoli” viranomaisten silmissä oikeuttaa kaikenlaiseen mahdottomaan käytökseen. Oletko kokeillut miltä tuntuu auttaa niitä lapsia ja olla se ystävä, kun äiti tekee niiden lasten elämästä sen 100 kertaa helvetinpäå
Tähän kirjoitukseen voisi kommentoida:”olen sanaton”.
Hirveä tositarina.
Omasta kojemuksestani voin sanoa että olen yrittänyt kuunnella lapsiani.Ja muutenkin olen kuunnellut lapsia joiden kanssa olen ollut tekemisissä sillä mielellä että menen lapsen tasolle keskustelussa.Olen huomannut että lapset ovat fiksuja,fiksumpia kuin minä.
Olen samaa mieltä:kuunnelkaa lapsia.
Kirjoitus kosketti syvästi, järkyttää myös näissä kommenteissa se, että miten paljon on samankaltaisia tarinoita 😪 vaikka avioero olisi epäreilu parisuhdedraamoineen ja pettämisineen, mikä saa vanhemman satuttamaan omia lapsiaan noin pahasti? Manipulointi ja kontrollointi on vieraannuttamista pahimmillaan, kuka auttaa kaikkia lapsia jos rehellistä välittävää aikuista ei ole? Mikä helvetti saa ihmisen satuttamaan omaa lastaan, sairaat vanhemmat kun lapsia käytetään välikapulana vanhempien riidoissa. Hävetkää! Miettikää kun olette vanhoja, kukaan ei auta eikä välitä kun tuhoatte ainokaiset jotka teitä voisi lojaalisti ja vilpittömästi rakastaa ja auttaa. Toivottavasti tästä aletaan rangaista, nytkin isku sattuu vähemmän kuin henkinen väkivalta 😕
Niiiin tuttua! Kaikin puolin! Aina puhutaan kuinka miehet on sellasia ja tälläsiä. Ihan kamalia on naiset jotka kuvittelevat omistavansa eron jälkeen ex-miehet vaikka itse on perheensä hajottanut. Ei anna lasten tykätä uudesta puolisosta.. paitsi omasta uudesta, niistä kymmenestä joka on mukana ehkä 6kk max.
Kaikkein kauheinta on se paskan puhuminen, arvostelu, vähättely ja kaiken sen jälkeen vaadit lasten elävän viikko-viikko elämää, että saat omaa aikaa?! Miksi luoda lapsille turvattomuutta ja pakottaa ne pois kotoa. Ei siinä, mielellään me ne otetaan, vaikka henkisesti raskasta tämä touhu on- kaikille meille!!
’Tämä ^
Toivottavasti karma kostaa tällaisille exille, olkoonkin sitten isä tahi äiti 😡
Jotenkin tuttua… lapsena äitini kertoi isästäni kaikkea kauheuksia ja lähetti meidät lapset sitten lomalle isän luo. Varmasti osa tarinoista oli totta, isälläni oli erikoinen tausta, mutta kaikki jutut olivat sellaisia joita ei lapselle kerrota. Ristiriita sen välillä, että äiti sanoi rakastavansa minua mutta kuitenkin lähetti minut ihmisen luo jonka kertoi olevan väkivaltainen, rikkoi käsitykseni turvallisuudesta ja rakkaudesta. Ja juttujen kauheus oli liikaa lapsen mielelle joten otin välimatkaa tunteisiini ja äitiini. Isääni en luonut laisinkaan läheistä suhdetta, sillä äidin juttujen ja isän käytöksen välillä oli suuri ristiriita. En tiennyt mikä on totta. Äitipuolestani pidin, mutta sitä en voinut näyttää tai luoda häneen mitään suhdetta, sillä äitini koki uhkana sen, että pitäisin jostakusta muusta kuin hänestä. Oli helpompi pitää välimatka kaikkiin kuin kohdata äitini mustasukkaisuus.
Nyt olen aikuinen. Koen, että minulla ei ole läheistä suhdetta kehenkään lapsuuteni aikuiseen. En osaa ikävöidä heitä ja tapaamiset ahdistavat vaikka kaikki asiat ovat Nykyisin ihan hyvin ja kaikki lapsuuteni aikuiset ovat nykyisin tasapainoisia ihmisiä. Mieleni on rikki ja käyn terapiassa. Minun on vaikea hyväksyä todeksi lapsuuteni ristiriidat jotka aiheuttavat yhä ahdistusta. Suojaan mieleni masennuksella ja dissosiaatiolla. Minulla on tuhti lääkitys. Ulospäin olen hyvinvoiva, menestynyt, onnellinen ja hyvässä parisuhteessa elävä ihanien lasten äiti. Sisältä olen rikkinäinen, kipeä, surullinen ja en tunnista rajojani. On kuin minussa eläisi kaksi ihmistä. Toisen elämä on täydellistä ja hän on onnellinen, toisen mieli on särkynyt ja masentunut.
Mutta kyllä minä tästä toivun. Olen terapiassa antanut surulle ja kivulle tilaa. Olen saanut ymmärrystä, turvallisuutta ja lohdutusta jota en lapsena saanut.
Kaikille aikuisille voisin sanoa itsestään selvyyden: antakaa lapsillenne psyykkisesti turvallinen lapsuus.
Kuulostaa niin tutulle. Olemme joutuneet tekemään rikosilmotuksia äidistä kun hän ei ymmärrä ettei voi tunkeutua kotiimme, rampata useita kertoja päivässä ovella, sekä häiriköidä puhelimitse useita kertoja päivässä. Roikkuu miehessäni vielä vuosia eron jälkeen ja kun mies ei halua palata yhteen alkaa jatkuva lapsille valehtelu ja sitä kautta kiristäminen. Ulospäin esittää, että olisi päässyt erosta yli ja puhuu ihmisille, että mieheni roikkuisi hänessä. Vika on aina muissa eikä hän kykene tarkastelemaan omaa toimintaansa lainkaan realistisesti, ei edes puhelinhäirintää ja vainoamista. Valitettavasti narsistiperheessä kasvaneet lapset perivät näköjään narsistisuuden itselleen.
Tiedän tunteen. Meillä miehen entinen puoliso petti lasten isää ja muutti suoraan uuden miehen luokse. Helvetti alkoi kuitenkin, kun minä tulin yli vuosi eron jälkeen kuvioihin. Naisella oli avain miehen tietämättä vanhaan asuntoon ja varasti sieltä tavaraa, vaikka hän oli saanut oman osuuden erossa ja siitä oli paperit olemassa. Ties mitä siellä tehnyt ja melkein vuoden meidän yhdessä olon jälkeen oli käynyt siellä ilman lupaa ja onneksi selvisi, että hänellä on avain. Saimme sen onneksi takaisin ja myöhemmin muutimme omaan yhteiseen kotiin. Olemme olleet yhdessä yli 4 vuotta ja on yksi yhteinen lapsi ja toinen tulossa.
Aina, kun elämässämme on tapahtunut ihania asioita yhteenmuutto, kihlaus, raskaus, uuteen asuntoon muutto, naimisiinmeno niin olemme saaneet enemmän paskaa niskaan. Hän manipuloi lapsia vieläkin, mutta onneksi molemmat ovat nyt kouluiässä niin ymmärtävät itsekkin aika paljon asioita. Tietysti kaikkea eivät kehtaa eikä varmasti uskalla sanoa. Oli vanhempi millainen tahansa niin on kuitenkin vanhempi. En silti ihmettele yhtään, että lapset eivät halua aina lähteä vaihtopäivänä. Koitamme silti aina kannustaa ja sanomme, että pian taas näemme ♥️
Kaikista kamalinta tässä on, että valehtelu ja manipulointi saattaa jättää lapsiin ikuiset arvet ja varsinkin vanhempaan on käytös hieman vaikuttanut. Hän tekee sitä itsekkin välillä. Kaikkea on sattunut ja kaikkea on kuullut, mutta ei vaan jaksa taistella siitä huoltajuudesta. Toinen on niin taitava tarinankertoja ja häntä ei kylmi mikään.
Toivomme lasten kertovan, jos jotakin pahempaa sattuu. Lasten äiti toitottaa jatkuvasti lasten oikeuksista, mutta siellä nukkuvat lattialla, koska ei olla jaksettu siivota kerrossänkyä lasten rojuista. Selitys on aina ollut, että kun lapset tykkää nukkua lattialla. Mielestäni se ei ole kokoaikainen nukkumapaikka ja toiselle patja on niin lyhyt, että kuulemma jalat tulevat vielä yli. En ihmettele yhtään, kun välillä valittelevat selkä ja polvikivuista. Rahasta ei pitäisi olla kiinni ja matkustelvatkin kahdestaan monta kertaa vuodessa ja kulkevat merkkivaatteissa, mutta lapset taas missä milloinkin, eikä ole aina ehjiä saati oikeankokoisia. Joskus ei ole edes alushousuja tai sukkia tullessa, koska ei kuulemma ollut puhtaana. (Vanhempi sanonut aina välillä ensin ettei ”jaksanut” laittaa).
Miten kehtaa, kun koulussa ja ulkopuolisille esittää vuoden äitiä ja totuus on todellakin toinen! 😒 Kyllä koulussakin on varmasti huomanneet millaisissa vaatteissa lapset kulkevat.
Onneksi olemme olleet vahva kaksikko eikä olla annettu periksi mitä ihmeellisemmille pyynnöille ja palveluksille. Hän on jättänyt maksamatta laskuja, mitkä on luvannut maksaa tms. On todella kiero ihminen ja en ihmettele, että on saanut karkotettua kaikki ystävät läheltään. Surullista tässä on myös se, että hän ei näe koskaan omassa käytöksessään mitään väärää. Muissa on aina vikaa ja keksii selityksiä ja on todella hyökkäävä. En tiennyt, että oikeasti on tuollaisia ihmisiä olemassa.
On tehnyt meidän elämästä välillä helvettiä, mutta onneksi olen jaksanut miehen rinnalla ♥️ Enkä ole lähtenyt karkuun, vaikka ollut monta kertaa mielessä. Tämä kaikki on vain lujittanut loppupeleissä suhdettamme, vaikka aina ei ole siltä tuntunut. Paras on ollut, kun olemme saaneet taistella itselle sen oman elämän ja omat säännöt, eläen miehen lasten kanssa vuoroviikoin. Auttanut, kun mies on vain pakolliset viestitse tekemisissä. Olemme huomanneet, että mitä enemmän antanut köyttä aina niin sen hankalammaksi mennyt. Parempi jatkaa vaan tiukkaa linjaa eikä anneta kenenkään ulkopuolisen pompotella. Huomattu, että lapsetkin on nyt paljon onnellisempia kuin silloin, kun entinen oli tottunut pompottelemaan lasten isää miten sattuu.
Vähän vastaava kokemus itsellä. Miehelläni lapsia 4 edellisestä liitosta ja heidän ero kesti noin 12 vuotta. Pahanpuhumista, juoruja, lasten manipulointia. Ei halunnut antaa lapsia meille mutta ei jaksanut itsekään hoitaa joten lapset olivat paljon sukulaisilla ja tukiperheissä. Nuorimman lapsen pää vääntyi kun istui aina sitterissä, pehmeä kudos siis muovautui takaraivosta toiselta puolelta litteäksi kun oli aina tuettuna rätillä sinnepäin tuttipulloa imemässä. Ruoka on aina tyyliin ranskiksia ja nakkeja. ”Ota leipää.” Jouluruokaa ei valmisteta. Nyt lapset aikuisia, yksi laitoksessa, muut fiksuja mutta traumoja. Viimeinen muutti meille heti kun 9-luokka loppui. Erona kirjoitukseen se, että ex ei ole narsisti, hänellä on alkoholistipuoliso. Välit nyt kunnossa kun lapset aikuisia ja mieheni on kiltti eikä halua kantaa kaunaa. Lasten kanssa hyvät ja lämpimät välit vaikkakin huomaa että tunteista puhuminen on heillä vaikeaa. Itse puhun avoimesti tunteista ja koitan näyttää esimerkkiä että tunteista puhuminen on ihan ookoo.
Tuttua, annettiin puolison lapset sossun huostaan, heidän piti päästä turvaan..Mutta siitä asti sijaisperheet jatkoi samaa kuin lasten äiti, koska olimme huonoja vanhempia kun annoimme lapset ”turvaan” kaikki Välit läheisiin sukulaisiin estetty ja kerran kk saa nähdä lapsia. Työssäkäyvät ihmiset joilla ei muut lapset kotona, mitään taustoja tai syitä ole estää lapsilta isää ja suku mutta näin suomen hyvinvointivaltio toimii. Lapset voivat erittäin huonosti, jopa yhteydenpito omiin puhelimiin estetään, jälleen suomen viranomaiset teki muutamasta lapsesta ”orpoja” kun haettiin apua..
Yllätys yllätys, suomessa tää lasten oikeuksien ajaminen on aivan hakusessa, sijaisperheet tekee rahaa lapsilla ja kuka niitten toimintaa oikeesti valvoo?
Näitä riittää. Me ei enää nähdä miehen omia lapsia koska se vei kaiken energian ja voimat. Ei pelkästään meiltä vaan myös lapsilta.
Äidin luona ei saa puhua isästä, yhteisistä lomakuvista on leikattu isä pois. Kun poika oli pieni puki äiti hänelle isosiskon pienet tyttöjen vaatteet kun he tulivat meille. Muutti loma-aikatauluja, ei pystynyt puhumaan ollenkaan, lopulta meillä oli kielto astua hänen kotipihassa sisäpuolelle (emme koskaan käyneet sisällä). Varsinkin vanhemmalla huomasi kuinka vaikeaa on pitää isästä joka ennen eroa on huolehtinut hänestä kokonaan koska äiti meni töihin lapsen ollessa vielä vauva. Henkinen väkivalta näkyi lapsissa, nuorempi vaikka oli hyvin pieni, ei koskaan itkenyt äitiä. Ei edes kipeänä tai väsyneenä.
Äidin luona ollessa meidän yhteydenpito lapsiin estettiin alusta asti kokonaan. Ostimme vanhemmalle lapselle puhelimen ja sanoimme että voi ihan milloin tahansa viestitellä siitä meille mutta hän ei koskaan uskaltanut.
Soitettiin usein lastensuojeluun, sieltä on tehty arviot niin meiltä kuin äidiltä koska äidin luona lapset eivät voineet vapaasti puhua. Ls:n mukaan kannattaa mennä oikeuteen, heillä ei ole mitään mahdollisuuksia saada sopua tai keskusteluyhteyttä äitiin. Oikeuden eteen katsottiin ettei ole järkevää mennä koska lopputulosta ei voi kukaan tietää ja käsittely voi kestää vuosia.
Lopulta kun kesäloman ajoista alkoi kolmas maailmansota vaikka oli sovittu päivät päätettiin että ei voida enää jatkaa näin. 7-vuotta pelkkää riitelyä ja kyyneliä. Kahteen vuoteen emme ole kuulleet lapsista yhtään mitään. Toivoisin että jonain päivänä saisimme kertoa lapsille miksi isä ”hylkäsi”. Kaikki viestit, valokuvat ja kertomukset odottaa meillä päivänvaloa. Yhteisiä lapsia meillä miehen kanssa ei ole mutta omani ovat saaneet hyvän ja huolehtivan isäpuolen. Rakkautta olisi vielä näille kahdellekin tarjolla. Kaipaamme heitä todella paljon.
Valitettavasti myös katkera ex-mies ja vihamielinen (nyt jo luulen, että _hänellä_ vakavia mt-ongelmia) kaksoissisko pystyvät tuhoamaan yh-äidin & 2 lasta. 😢
Meillä kovasti puhutaan kauniita juhlapuheita tasa-arvosta, syrjäytymisen ehkäisystä, lasten oikeuksista, silti, vuodesta toiseen nämä asiat vain vellovat jossain taka-alalla ilman, että mitään konkreettista tapahtuu. Usein tulee fiilis, että meillä eletään jossain brezhneviläisessä byrokratiassa ”kun asiat ovat vuodesta miekka ja kivi olleet näin, niin niihin ei puututa”. Todellista tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä ja lasten oikeuksien huomioimista, olisi viranomaisten koulutus siihen tosiasiaan, että etenkään tasa-arvon nimissä äiti ei ole aina se paras vaihtoehto lapsille ja heidän tehtäviinsä kuuluu pohtia, mikä on parasta lapsille. Ja ne lapsetkin voi huomioida, vaikka olisivat ihan pieniäkin, kunhan heille luodaan turvallinen ympäristö, missä voivat vapaasti ilmaista tahtonsa, seurauksia pelkäämättä. Tässä kyseisessä tapauksessa, mikäli lapset ovat jo teini-ikäisiä isä voi hakea huoltajuutta ja lapset ovat jo siinä iässä, että heidänkin sanansa painaa asiassa. Mutta, voimia ja jaksamista miehelle, miehen nyksälle ja tietty lapsille.
Suosittelen Narsistien uhrien tuen puoleen kääntymistä. Siellä uskotaan, että riitaan ei aina tarvita kahta, ei pidetä henkistä väkivaltaa normaalina kinasteluna ja uskotaan että ihmisen käytös voi todellakin olla juuri niin absurdia, julmaa ja oikukasta kuin se narsistisia käyttäytymispiirteitä omaavalla henkilöllä on.
Muutitte yhteen pikaisella aikataululla, miksi? Ehkä mies ei ollut vielä täysin eronnut jos exän mielestä olet perheenrikkoja. Hyvin provosoiva kirjoitus, jossa puolestasi itse haukut lasten äitiä sekopääksi ja olet tehnyt hänestä oikein diagnoosin vaikket ole mikään lääkäri. Fiksut ihmiset eivät hauku muita sekopääksi, olisi mielenkiintoista kuulla kolikon kääntöpuoli. Tästä kun saa sen käsityksen, että et taida olla itsekään kovin tasapainoinen ja tarinassa on aukkoja. Miten ex muka vieläkin hiippailee nurkissanne ym? Käytännössä miten se tapahtuu? Tiedän vain itse kokemuksesta miten mies voi pyörittää useampaa naista yhtä aikaa ja toinen nainen tosiaan haaveili, että lapseni olisi hänen lapsensa, koska ei saanut lasta. Sekö sitten reilua on, että käytetään hedelmällistä naista hyväksi synnyttäjänä ja viedään noin vain lapset. Kuka tahansa äiti pitäisi puoliaan.
No onhan tollanen käytös aikuiselta ihmiseltä, haukkuu exäänsä ja tämän uutta puolisoa lapsille, rikkoo näiden tavaroita, uhkailee jne. täysin psykonarsistista käytöstä. Lääkäri tai ei, niin aika selkeät merkit, uhkailee ja terrorisoi ja valehtelee viranomaisille silmät kirkkaina. Ei edes normaali järkytys tai katkeruus saa NORMAALIA ihmistä noin käyttäytymään. Ja se, että kertoo miten toinen käyttäytyy, ei ole haukkumista.
No kannattaako siihen silti vastata yhtä hullusti. Meillä mies pyöritti itse meitä kumpaakin yhtä aikaa ja valehteli, että hän on eronnut ja soppa siitä syntyi. Toinen nainen haukkui minua hulluksi ja tyhmäksi kuin teini ikäinen, eikä äidin kuulu luopua lapsista miesten sekoilujen ja pettämisen vuoksi. Vanha kikka haukkua hulluksi jotta saisi toisen näyttämään huonolta. Lasten etu ei ole mikään riitely vaan sopu. Siksi epäilen myös tämän kirjoittajan omaa henkistä tasapainoa. Pettävä mies saa paljon surua aikaan. Oma mieheni tosin valitsi minut kakkosnaisen sijaan, mutta riitelimme siitäkin oliko mies edes pettänyt sillä hän oli ja on yhä niin sutki mies. Sellainen ei isäksi sovellu valitettavasti, ja naisia oli muitakin kunnes asiat paljastuivat. Tosin onneksi ei noin kauheaksi tilanne mennyt. Minua vain haukuttiin paljon ja keksittiin kaikenmaailman omia diagnooseja. Jopa niin pitkälle meni, että jos en kuullut mitä mies sanoi se oli tämän naisen mielestä mielisairautta. Tarkoitus oli ihan selvä, saada minut näyttämään huonolta. Hän ei vain siinä millään meinaa onnistua, liekkö hulluksi haukkuminen jatkuu vieläkin. En tiedä, mutta itse tiedän koko totuuden.
Nyt kuulostaa että ”skeptinen” saattaisi jopa olla tarinan eksä. Itse en kirjoittajasta saanut yhtään sellaista kuvaa, että varastelisi lapsia tai muutakaan noin negaa. Jos mies on halunnut muuttaa uudenbausen kanssa yhteen, eikö se ole merkki että elämä on eletty. Ymmärrän miestä erittäin hyvin, jos nyt 1åv kulunut ja edelleen eksä pommittaa, onhan hän todellakin sekopää. Normaali terve ihniben, ei todellakaan käyttäydy eďes kstkeruudessaan noin, ri vaikka olisi petetty ja jätetty! Todella sairasta, toivottavasti joutuu vastuuseen teoistaan. Myös henkinen väkivalta on rikos
En ole tuon tarinan ex. Kuulostaa vastaavasti siltä, että sinulla ei ole empatia kykyä eikä kykyä nähdä isompaa kokonaisuutta. En puolustele tämän tarinan exän käytöstä, mutta ei tuo nykyisenkään tapa reagoida ole normaalia. Kyllä itselläkin on tehnyt mieli tehdä ihmisistä diagnooseja kuulopuheiden perusteella ja kaikilla tuntuu löytyvän nykyisin se narsisti ex kun on oikein raflaava muotisana. Kuten jo sanoin, meillä miehellä on muitakin naisia kuin tämä roikkuja, joka yrittää mustamaalata minua. Meidän tarina on eri, miehellä on elämänhallinnan ongelmia ja riippuvuuksia, kenties seksiaddiktio. En itse haluasi enää jatkaa tässä suhteessa kun mies ei osaa olla uskollinen. Mutta mieti miltä petetystä tuntuu, vähättelet selkeästi pettäjien tekoja. Ihmiset pettää nykyään liian helposti eikä mietitä yhtään seurauksia kun on vain omat tarpeet. Meillä ei mies edes osaa hoitaa lapsia ja hän on aggressiivinen johtuen addiktioistaan. Tosin ei nyt ihan noin paha kuin tässä tarinassa, mutta enimmäkseen hän vain pelaa eikä hän kestä lasten ääniä. Lapsia pitää suojella traumoilta ja se on äidin oikeus. En usko tuohon tarinaan aukottomasti, mutta noin pitkän ajan jälkeen perheen kannattaisi tietenkin hakea tilanteeseen apua. En itse jaksaisi välittää pettäjä miehestä noin pitkää aikaa, joten vaikka kommentoinkin tähän enkä ole täysin samaa mieltä ei se sitä tarkoita, että olisin tuo ex tai meidän tilanne olisi just samanlainen. Se vain, että särähtää hieman tuo, että syyttä suotta sanotaan pettäjäksi. Onko hän itse ottanut vastuun mahdollisena perheenrikkojana kun tilanne on noin riitaututunut. Minä veikkaan, että totuus on jokin muu, ehkä heillä on jatkunut jo pitkään puolin ja toisin huutelut ja haukkumiset mikä on lasten kannalta väärin.
Vaikka ois kuinka petetty ja muutettu yhteen pikaisella aikataululla niin en jaksa uskoa että henkisesti terve ihminen jaksaa kymmentä vuotta piinata ko syystä. Itsellä ero tuli nimenomaan siksi, että mies petti ja jäi kiinni, pistin pihalle ja muutti ko naisen luokse. Eikä tullut mieleenkään alkaa lapselle kertoa että isi pettää ja uusi kumppani on perheenrikkoja, miksi antaa lapselle sellainen taakka kannettavaksi.
Ja vaikka narsismi on ns. Muotisana, se on kuitenkin oikea diagnoosi ja sen omaavia ihmisiä löytyy kyllä. Toki viralliseen diagnoosiin tarvitaan lääkäriä, mutta kyllä tuossa tarinassa vahvasti paistaa läpi, että ex ei ilmeisesti ole henkisesti terve.
Ihan en ymmärrä, että kun kirjoittaja pyytää apua, niin mitä apua on siitä että täällä ollaan päätä pahkaan epäilemään koko tarinaan ja epäilevyys johtuu lähinnä luetunymmärtämisen vaikeudesta tai siitä että halutaan tahallaan ymmärtää väärin/takertua johonkin yksittäiseen sanaan.
Ja onko ihan oikeasti kehumisen arvoinen asia, että arvostaa itseään ja lapsiaan niin vähän että katselee vuodesta toiseen seksiaddiktia, joka ei kestä omia lapsiaan ja pelaa vaan? Haluatko, että lapset muistopuheessaan aikanaan kiittävät sinua juuri tuosta?
Skeptiselle kysymys; miksi sun mielestä nyksällä ja miehellä ei ole oikeutta onneen? Miksi siitä piä nyxää raivata? Ikäväå että sinulle on käynyt noin, mutta wiki sinulla kuitenkaan ole oikeus päättää milloin rakastuneet saavat perustaa oerheen? Aika tosirakkautta on ollut kirjoittajalla ja miehellä koska edelleen 10v taistelun jälkeen ovat yhdessä. Kaikkea hyvää heille ja paljon rakkautta ❤