Ehkä olen itsekäs, mutta kaveripariskunnan ero oli shokki

Saimme Avaudu tästä -lomakkeen kautta keskustelunavauksen, jossa useamman eronneen parin ystävä pohtii erojen vaikutusta ystäväpiiriin.

Tämä on tärkeä, mutta vaiettu aihe. Mitä ystäväpiirille tapahtuu, kun pitkään yhdessä ollut pari eroaa? Seurauksia on monenlaisia.

Eronneet kokevat usein jäävänsä yksin. ”Kaverit kai pelkäsivät että ero tarttuu”, he kuvailevat. Ystäväpiirin jakautuminen ”puolten” mukaan on tuttu juttu sekin.

Mutta miltä niistä ystävistä tuntuu? Pelottaako? Onko ikävä? Surettaako? Hämmentääkö? Ero koskettaa myös ystäviä, ja menetys on myös heidän. Siitä harvemmin puhutaan yhtään mitään.

Entä mitä tapahtuu, kun eronneet löytävät uudet puolisot? Pitääkö heidät vain hyväksyä vai saako olla lojaali edelliselle puolisolle?

Eronneiden ystävä kirjoittaa:

”Se iski kuin kuuluisa salama kirkkaalta taivaalta. Täysin puskista. Juuri kun olimme viettäneet ihanan yhteisen perhejuhannuksen. Jossa ystäväperheen vaimo oli miehensä nukkumaan mentyä jo ehkä vähän varovasti avautunut. Kun ei tunne mitään…

Seuraavalla viikolla he ilmoittivat eroaikeestaan. Jota oli haudottu jo ainakin vuoden verran. Ei kai siinä, olen tukena kai sitten molemmille?

Kuva Jeremy Perkins, ylin kuva Rosie Fraser.

Onko eroava pari koskaan maailman sivulla miettinyt sitä, millanen vaikutus erolla on ystäväpiirille? Poissa on yhteiset lomat, illanistujaiset. Yhteiset juhannukset, joulut, vaput ja kesän grillibileet. Spontaanit kyläilyt. Kaikki yhteinen.

Onko eronneiden parien ystäville olemassa tukiryhmää ja onko kukaan ylipäätään koskaan suonut ajatusta ystäville? Voin kokemuksesta kertoa, että menetys on suuri.

Tottakai keskiössä on eronnut pari, mutta toivoisin keskustelua myös sen ympärille mitä ystävät menettävät. Lähipiiristämme on nyt vuosien varrella eronnut jo niin monta paria, että laskuissa ei mukana pysy. Olo tuntuu aika yksinäiseltä ja mieli ei tee etsiä uusia perhetuttuja.

Mieli ei tee myöskään tutustua sen syvemmin eronneiden uusiin puolisoihin. Koska uusi ei ikävä kyllä usein ole entistä parempi. Ja vaikka aikuisen lailla tilanteissa olemme, niin en voi sanoa, että koskaan uusien kanssa voi olla luonnollisesti. Koska on edelleen lojaali sille joka ei enää mukana ole.

Sanokaa vain lapselliseksi ja itsekkääksi, mutta tältä minusta tuntuu. Suurin osa eroista on vieläpä oikeasti aivan turhia. Kun ei enää kestetä sitä normaalia arkea.”

Miten sinä olet kokenut ystäväparin eron? Menikö ystävyyssuhde poikki toisen, tai molempien kanssa? Mitä tapahtui yhteisille illanvietoille ja juhlille? Entä ovatko uudet kumppanit sopineet ystäväpiiriinne? Kerro kommenteissa!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 27 kommenttia, jätä oma kommenttisi.