Tiedätkö, mitä on antibioottiresistenssi? Se tarkoittaa sitä, että bakteeri kehittää vastustuskyvyn sellaista antibioottia vastaan, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Bakteeri pystyy kasvamaan antibioottilääkityksestä huolimatta, eli sairauksien hoito vaikeutuu. Monet infektiosairaudet voivat uudelleen muuttua hengenvaarallisiksi, kun meillä ei enää ole riittäviä hoitokeinoja.

Kannattaa siis harkita, milloin antibiootti on tarpeellinen ja milloin ei. Varmuuden vuoksi kirjoitettuja kuureja ei kannata syödä, ja mihinkään tavalliseen flunssaan tai ripuliin antibiootteja ei pidä lääkäriltä kinuta. Sairastumisen ehkäiseminen on myös tärkeää: muista käsihygienia ja rokotukset koko perheellä!

Antibiooteille vastustuskykyisten eli resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot lisäävät kuolemantapauksia ja sairauksien hoitamisesta tulee kalliimpaa.
Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista. Suomessa tilanne ei ole vielä paha, mutta pahentuessaan antibioottiresistenssi vaikeuttaa Suomessakin monien tavallisten sairauksien hoitoa.

Potilaan lääkärilehdessä kirjoitetaan:

”– Jos antibiootit eivät tehoa tulevaisuudessa, esimerkiksi tavallisiin leikkauksiin ja syöpähoitoihin liittyy hankalasti hoidettavan infektion riski, ja virtsatientulehduksen kaltaiset tavalliset sairaudet joudutaan hoitamaan sairaalassa. Tällainen tulevaisuudenkuva on Suomessa kestämätön sekä potilaan että terveydenhuollon näkökulmasta. Antibioottien käyttö on saatava nykyistä vastuullisemmaksi, sanoo Suomen Infektiolääkärit ry:n puheenjohtaja ja infektiosairauksien linjajohtaja, HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen.”

Antibioottien tehon heikentyminen vaarantaa koko länsimaisen terveydenhuollon perustan. Antibioottiresistenssistä johtuu vuosittain maailmassa noin 700 000 kuolemaa. Määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, jos muutosta ei tapahdu.
Antibioottiresistenssi.fi-sivun mukaan antibioottiresistenssiä voi torjua muun muassa:

– Ehkäisemällä bakteerien leviämistä, esim. huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta.
– Torjumalla infektioita ennalta, esim. pitämällä huolta rokottautumisesta.
– Käyttämällä antibiootteja oikein ja vastuullisesti, esim. välttämällä turhia antibioottikuureja ja syömällä antibioottikuuri loppuun lääkärin niin määrätessä.


Kuvat Rawpixel.

Tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että antibioottikuureja ei tarvitsisi syödä loppuun, vaan ainoastaan siihen saakka, kun oireet ovat loppuneet.

Potilaan lääkärilehdessä kerrotaan, että THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen ei ole täysin samaa mieltä, vaan hänen mielestään lisätutkimuksia vaaditaan. Puumalainen kertoo jutussa, että kysymys on monesta eri mikrobista ja monesta eri taudista. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös potilaan ominaisuudet, onko hänellä immuunipuutosta tai muita vakavaan tautiin altistavia tekijöitä.

Jutussa kirjoitetaan, että Puumalaisen mukaan infektio pitää aina hoitaa lääkärin johdolla. Lääkäri voi sanoa potilaalle, että ottaa yhteyttä, jos oireet paranevat hyvin nopeasti ja kuuria on vielä pitkään jäljellä. Hän suosittelee, että lääkärin kanssa keskustellaan, onko antibioottihoidon loppuun saattaminen välttämätöntä vai ei.

Matkailija, tiedä tämä!

Helsingin yliopiston uutisissa kerrotaan, että antibiootteihin turvautuva matkailija tuo mukanaan koti-Suomeen tavallisista superbakteereista kaikkein vastustuskykyisimmät: ”Miljoonat matkailijat käyvät vuosittain maissa, joissa hygienian taso on alhainen, ja noin kolmasosa heistä palaa kotiin tuomisinaan antibiooteille vastustuskykyinen ESBL-suolistobakteeri. Useimmilla tartunta on oireeton. ESBL-bakteeritartunnan riskialueita ovat Etelä- ja Kaakkois-Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka.

Ripuli on köyhillä seuduilla matkailevan yleisin terveysongelma. Sen sairastaminen nostaa ESBL-tartunnan riskiä, ja vielä suurempi riski on matkailijoilla, jotka hoitavat ripuliaan antibiooteilla.”

Vastustuskykyisten bakteerikantojen leviäminen on paha terveysriski. Myös matkoilla tulee välttää antibioottien tarpeetonta käyttöä. Esimerkiksi turistiripulin hoidossa ei tarvita antibioottia. Sen sijaan pitää pitää huolta riittävästä nesteytyksestä. Oireita voi lievittää muilla ripulilääkkeillä.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia