Ihmisillä on nykyisin monenlaista huolta ja murhetta. Niistä uskalletaan puhua ja niihin haetaan apua. Tämä on hieno kehitys.

Samalla kun ongelmista puhutaan enemmän ja apua haetaan enemmän, tarjolla on myös kaikenlaista terapiaa ja terapiointia. Osaa terapiamuodoista harjoittaakseen tarvitsee Valviran myöntämän oikeuden. Kaikkiin ei, esimerkiksi musiikkiterapiaa saa tarjota ilman Valviran myöntämää laillistusta.

Lisäksi on olemassa kaikenlaisia terapiointeja, joita kaupataan ihmisille ja joilla hoidetaan heitä, oletettavasti hyvin vaihtelevin tuloksin.

Nimimerkki Pimeää menoa kertoo:

”Ystäväni on pimeä terapeutti.

Pimeä kahdessa mielessä. Hän ei ole Valviran mukainen nimekesuojattu ammattihenkilö, eikä hänellä ole minkään virallisen tahon, kuten yliopiston tai korkeakoulun tutkintoa esimerkiksi psykologian tai psykiatrian alalta. Hän on käynyt joitain kursseja ja ”opetellut asioita netistä”.

Toisella tapaa pimeä hän on siinä mielessä, että hän on hyvin hukassa oman elämänsä kanssa. Ihmissuhteet ovat repaleisia, mutta hän on itse aina syytön kaikkeen draamaan mitä sattuu. Välit ovat pokki perheeseen ja sukuun, työelämässä hän ei viihdy, päihteidenkäyttökin on joskus saanut minut kohottelemaan kulmiani.

Emmehän me tietenkään tiedä muiden elämästä oikeasti muuta kuin sen, mitä he meille kertovat. Eikä kenenkään meistä ei tietenkään tarvitse olla täydellinen ja esimerkillinen, jotta voisi harjoittaa omaa ammattiaan. Mutta minun näkökulmastani lähtökohta on huono.

Minua suorastaan pelottaa se, että hän kauppaa palvelujaan avoimesti ja ilmeisesti kauppa myös käy.


Kuva Tim Goedhart, ylin kuva Ben White (kuvituskuva.)

On se ehkä mahdollista, että kouluttamaton ja ”itseoppinut” ”terapeutti” voi auttaa asiakastaan. Onhan ystävienkin neuvoista monesti apua, ja varsinkin siitä, että he kuuntelevat. Kuitenkin jotenkin kylmää, että niin herkkää aluetta kuin ihmisen psyyke pyrkii hoitamaan ihminen, joka ei tunnu ymmärtävän omaa toimintaansa kovin hyvin ja jolla ei ole virallista koulutusta.

Jos kyseessä olisi vaikka kirurgi, kaikki olisivat kauhuissaan. Ei ihmisiä voi leikata ilman pitkää koulutusta! Mutta terapiointi on sitten mahdollista?!

Ystäväni kokee auttavansa ihmisiä eikä näe toiminnassaan mitään väärää. Kuulemma yliopistotutkintoa tai muita virallisia opintoja ei tarvitse, koska netistä saa kaiken tiedon mitä olemassa on, pitää olla vain halu oppia.

Hänen omaa henkistä vointiaan en ole hänelle itselleen ryhtynyt kyseenalaistamaan. Kun en ole ammattilainen. Ehkä se on riittävä. Kenties hän on myös hyvä tässä terapioinnissaan vaikka minä sitä epäilenkin, ja uskon virallisiin tutkintoihin sekä siihen, että toimintaa valvotaan laillisesti.

Enkä voi sanoa ystävälleni että lopeta puoskarointi. Mutta haluan sanoa lukijalle, että vaikka olisit kuinka epätoivoinen, ota selvää sinua hoitavan henkilön taustoista. Jos et itse jaksa, niin pyydä että joku auttaa. Mätiä omenia voi olla missä tahansa kaikista tutkinnoista ja valtuutuksista huolimatta, mutta eiköhän laillistettu ammattilainen ole yleensä se turvallisin valinta.”

Voit hakea sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön ammattioikeutta koskevia tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereiden julkisesta tietopalvelusta.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

7 vastausta artikkeliin “Ystäväni mainostaa itseään terapeuttina, mutta on itse sekaisin”

  • JussiKoo sanoo:

    Itse olin erään terapiamuodon täydentävässä koulutuksessa mukana vuonna 2018. Olin ainoa, jolla ei ollut virallista pohjakoulutusta. Noin 3/4 mukana olleista oli psykoterapeutteja ja noin 1/4 psykologeja. Kyseisessä koulutuksessa tehtiin pariharjoituksia ja tarvittiin vapaaehtoisia pidempien yksilöterapiaharjoitusten demonstrointeihin. Olin ainoa, joka oli valmis ”laittamaan itsensä likoon” ja olin viimeksi mainituissa harjoituksissa joka kerta ainoa vapaaehtoinen. Ei siinä mitään. Mutta kun teimme pariharjoituksia aina eri parin kanssa, niin harjoituskumppani aloitti aina, että ”ei minun menneisyydessä ole mitään ikävää tapahtunut / ole mitään sorkkimisen arvoista”. Kun kuitenkin harjoituksia sitten tehtiin, niin selvisi, ei kovin yllättäen, että kaikilla oli yhtä lailla ikäviä traumoja ja tunteet puskivat pintaan. Minua ällistytti ja harmitti näiden virallisten tosiammattilaisten asenne. Miten autat toista parhaimmalla mahdollisella tavalla, jos et ole käsitellyt omia haasteitasi kunnolla? En sano, että kaikki niitä kokonaan saisi ehkä elämänkään aikana käsiteltyä, mutta tuollaisessa ympäristössä tuollaiset asenteet.. Päinvastaista odotin naiivisti. Jos olisin ollut palvelun tarpeessa, niin en olisi käyttänyt heidän palvelujaan tuosta syystä. Olen käyttänyt terapia- ja valmennuspalveluja ja olen valinnut vain sellaisia henkilöitä, jotka oikeasti ovat käyneet omaa elämäänsä toden teolla läpi ja joilla on kokemusta siitä mistä puhuvat. Entisenä auktoriteettiuskovaisena en enää anna suurinta arvoa koulutustodistukselle – sillä on merkitystä, mutta niin on henkilön kokemuksilla, asenteella ja elämänarvoilla. Nykyään arvotetaan pintaa ja paperia, mutta se ei ole koko totuus ja voi ohjata harhaan siinä missä ns. keittiöpsykologit, ennustajat tms.

  • J sanoo:

    Anna vinkki, miten kouluttamaton terapeutti on saanut bisneksen pyörimään, sillä minulta (koulutettu lyhytterapeutti pk-seudulla), se ei onnistu. Lyhytterapeutti-nimikekään ei ole Valviran hyväksymä siinä mielessä, ettei se ole nimikesuojattu. Koska Kela-korvausta ei saa, ei ole oikein asiakkaitakaan. Onneksi on myös ”virallinen” ammatti ja kokopäivätyö.

    Tiedän henkilön joka soitti ennustajalle vaikeassa elämäntilanteessa. Hän koki saaneensa apua. Itse en usko ennustajiin vaan hyvään terapeuttiin, mutta molempien tarkoitus on elättää ammatinharjoittaja ja helpottaa asiakkaan oloa.

  • S sanoo:

    Kuka tahansa voi antaa keskusteluapua, mutta kuka tahansa ei voi olla terapeutti ja tämä pitäisi myös tulla ilmi asiakkaille. Jos asiakas joka tapauksessa menee sinne ei terapeutille, niin siinä vaiheessa se on asiakkaan omalla vastuulla. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että eniten ollut apua niiltä, joiden kanssa kemia toimii, eikä siinä vaiheessa koulutuksella ole ollut mitään väliä.

  • pitääköollahuolissaan sanoo:

    Ei ole mitään uutta siinä, että kyseiselle alalle hakeutuvat sellaiset ihmiset, joilla itsellään on ongelmia elämänhallinnassa, tai ainakin on joskus ollut. Esim. päihdeterapeutit ovat järestään entisiä juovia ja sen vuoksi toimivat kokemusasiantuntijoina. Lähihoitajakoulutukseen hakeutuvilla on valitettavan usein omassa elämässään palikat hukassa ja pitkään alan opinnoissa valinnut käytäntö, ettei soveltuvuustestejä enää ole tehty, päästää hakuvaiheessa läpi täysin alalle sopimattomia ihmisiä. Omassa työssäni olen kohdannut psykoosia sairastavan opiskelijan, sekä vahvasti päihderiippuvaisen, jolla omat lapset on huostaanotettu. Narkkarin, jonka opinnot on katkolla jäätyään kiinni aineista. Onneksi nyt näyttää siltä, että soveltuvuustestaus on tulossa takaisin.
    Varsinaiseksi trendiammatiksi keski-ikäisten naisten kohdalla on noussut ”seksuaaliterapeutti” Taustalla usein oma hajonnut avioliitto, avioliiton ulkopuoliseet suhteet, joilla on ensin lähdetty hakemaan muutosta omaan pahaan oloon. Tämäkinkö kokemusasiantuntijuutta, jonka pohjalta olisi valmiudet pelastaa toiselta jotain mihin ei omalla kohdallaan pystynyt?

  • Totta sanoo:

    Erittäin hyvä kirjoitus! Kuka kantaa vastuun, jos ”puoskarin” vastaanotolla menee enemmän rikki?
    Olen kyllä törmännyt pariin koulutettuun ammattilaiseen, joka saa enemmän vahinkoa aikaan kuin hyvää.

    Ihmisen psyyke on niin herkkä, hauras ja monimutkainen. Jokaisen sitä tutkivan pitäisi osata hommansa ja kantaa vastuunsa. Jos kehoa hoidettaessa tulee hoitovirhe, se voidaan helpommin todentaa. Mielenterveyspotilaan on vaikea osoittaa mikä johtuu puoskaroinnista.

  • Aaaa sanoo:

    Tiedän erään virallisen psykoterapeutin ja on työssään hyvä MUTTA ei kyllä osaa omaa elämäänsä tällä auttaa. Eiks mee tähän kastiin nää et kun suutarin tyttärellä ei ole kenkiä?

    • IsoJohanna sanoo:

      Mihin perustat sen että on työssään hyvä? Mistä siis tiedät vai uskotko vaan? Saattaa nimittäin olla että on työssään ihan yhtä surkea kuin oman elämänsä hallinnassa.