Terapia on hulluille. Jos on tavallinen vähän väsynyt äiti, jolla on vähän sekavat ihmissuhteet välillä, pärjää sillä, että juttelee kavereiden kanssa ja hankkii omaa aikaa, eikö?

No voi olla että se riittää. Eikä elämässä välttämättä tule vastaan sellaisia juttuja, että niitä olisi pakko ruotia terapeutin kanssa. Mutta toisaalta: enää ei ole mikään pakko selvitä kaikesta vastaantulevasta tai ihan vaan elämästä itsekseen, siksi kun ennenkin on selvitty, perkele!!

Terapia kun ei ole vain hulluille. Siitä on ihan oikeasti apua ihan normaaleille ihmisille, joita väsyttää tai joilla on suruja tai pettymyksiä.

Itsekin suhtauduin terapiaan aluksi nihkeästi. Kun enhän minä ole hullu! Ihmettelin myös, että miten jotkut puhuvat ihan avoimesti terapiassa käymisestä. Nyttemmin ajattelen, että siitä tosiaan pitäisi puhua. Ja että aika monien olisi syytä käydä terapiassa itsekin. Siihen, miksi terapia kannattaa, on useampi syy:

Saat itsekkäästi puhua vain itsestäsi

Saat jauhaa tunnin ajan omia näkökulmiasi, omia kantojasi, omia uskomuksiasi ja omia tunteitasi. Sinun ei tarvitse hetkeen kuunnella kenenkään muiden murheita eikä yrittää auttaa heitä. Kerrankin joku yrittää auttaa sinua.

Saatat löytää uusia näkökulmia

Terapeutti ei, vastoin yleistä luuloa, ainoastaan nyökyttele ja myötäile. Hän esittää vaikeitakin kysymyksiä siitä, miksi uskot sitä mitä uskot, ja miksi toimit kuten toimit. Omille virheilleen on monesti joko sokea tai niistä ruoskii itseään liikaa. Terapeutti voi antaa ulkopuolisen ja kohtuullisemman näkökulman.

Voit keskittyä muissa ihmissuhteissasi muuhun

Ystävien kanssa keskustelu on toki terapeuttista sekin. Mutta jos olet kamalan jumissa omissa kuviossasi, paraskaan ystävä ei jaksa sitä kuunnella. Kun teet osan työstä terapeutin kanssa, jää ystävyssuhteisiin enemmän aikaa kepeille juoruille tai muille mukaville puheenaiheille.

Saat hyvän tekosyyn

Eikö huvita tehdä jotain? Etkö tahdo mennä juhliin? Eikö nappaa seistä myyjäisissä kahvilassa? ”Terapeuttini sanoi että minun ei pitäisi” on paras mahdollinen tekosyy luikerrella ikävistä asioista. Siihen kukaan ei kehtaa sanoa vastaan! (P.S. Älä ylikäytä tätä. Äläkä aina lusmua kaikesta, tai ainakin puhu terapeuttisi kanssa asiasta, jos ei ikinä huvita tehdä mitään!)

Nimim. Terapian tarpeessa

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.