Vihaan ylläpitää lapsen isäsuhdetta
Huono Äiti sai avautumisen:
Virheitä ja vahinkoja on minulle sattunut aika paljon, mutta lapseni isä on niistä ehdottomasti pahin ja merkittävin. Olin päihteiden väärinkäyttäjä ja parisuhteessa noin 5 vuotta vanhempaan mieheen, joka avasi päihdeportit minulle uudelleen parin vuoden katkon jälkeen. Suhde kesti lähes viisi vuotta ennen kuin rohkaistuin ja erosin miehestä. Tänä aikana sain miehen kanssa lapsen. Lapsen takia raitistuin pysyvästi.
Exä oli ja on kontrolloiva, muun muassa ehkäisy kuului kokonaisvaltaisesti naisen vastuulle ja kondomi oli kiellettyjen sanojen laarissa. Itse sain hormonaalisesta ehkäisystä voimakkaita sivuoireita, joten en halunnut näitä ehkäisymuotoja käyttää. Keskustelu ehkäisystä oli naista alistavaa. Oikeastaan nainen ei saanut vaikuttaa edes siihen, mitä syötiin tai missä ja kenen kanssa vietettiin aikaa. Häpeän sitä, miten annoin exäni määrätä kaikesta, myös kehostani. En tiedä kuinka monta kertaa minut on raiskattu tai rajani ylitetty muulla tavoin. Exä karsi elämästäni kaikki kaverini, ystäväni ja jopa perheeni. Exä määräsi siitä, mihin käytin rahani, mitä sain ostaa, mitä join ja mitä söin. Raskausaikana exä pakotti minut juomaan alkoholia, vaikka vastustelin. Olin loukussa yhteisessä kodissa, jossa olin yksin ja yksinäinen. Lopussa en osannut enää edes sanoittaa tarpeitani, koska niillä ei ollut mitään merkitystä.
Raskausaikana pääsin vahingossa opiskelemaan, tarkoituksena oli hakea kouluihin tukien takia. Opintojen takia muutin lapseni ja exäni kanssa kauas kotipaikkakunnaltani, vaikka exäni vastusteli. Exä kuitenkin muutti, koska rahoillani elätettiin koko perhe ja jos emme olisi muuttaneet, olisivat tuet lakanneet. Exä oli vuoden lapsen kanssa kotona, mutta tullessani kotiin vastassa oli vihainen mies, joka paineli ulos heti tullessani kotiin. Lapsi vaikutti silloin iloiselta, mutta aamuisin lähtiessäni itki paljon. En tiedä mitä he yhdessä tekivät, mutta toivon sen olleen lapselle hyväksi.
Opinnot alkoivat ja tutustuin siellä ihmisiin, jotka tuntuivat kodilta. Lopulta kerroin heille, mitä olen kokenut ja heidän avullaan pääsin irti suhteesta. Jätin exäni tekstiviestillä, koska väkivaltaisuus pelotti. Lapsi oli vielä pieni. Muutimme lapsen kanssa toiselle paikkakunnalle työni perässä eikä lapsi ikävöinyt isäänsä, lähinnä ihmetteli uutta ympäristöä. Erilleen muuton jälkeen lapsen kehitys otti harppauksia eteenpäin, hän alkoi puhumaan lauseita, oppi nopeasti kuivaksi ja oli rohkeampi. Exän kanssa sovittiin tapaamiskuviot ja elatustuki haettiin kelasta. Exä perui tapaamisia lyhyellä aikavaroituksella. Hakiessaan lasta hän ei tervehtinyt, eikä tervehdi vieläkään, odottaa vain että lapsi kiinnitetään auton turvaistuimeen ja matkalaukku lastataan autoon.
Olen puhunut lapselle kauniisti isästään, vaikka ex ei kaunis ihminen olekaan. Yritän joka tapauksessa olla lapsen tukena ja turvana, haluaisin turvata myös turvallisen isäsuhteen. Exälle olen usein kertonut huolistani ja lapsen ehdotuksista, mutta exä tekee kaiken haluamallaan tavalla.
Lapsi on nyt koululainen. Hän ei kerro isälleen asioita ja minulle sitten itkee isänsä luota palattuaan. Välillä lapsi alkaa itkeä lähtötilanteessa ettei halua mennä isän luo, silloin en lasta isänsä luo pakota. Tästä tietenkin syyllisen taakan kannan minä, ainakin mitä exääni ja hänen perheeseensä tulee. Olen exän ja exän perheen mielestä paha ihminen ja kelvoton huolehtimaan lapsesta. Valitettavasti edellä mainitun kuulin suoraan lapselta.
Rakastan lastani, mutta vihaan ylläpitää tätä isäsuhdetta.
Nimim. Lapseni isä ja vahinkoja
Nollalinja on ilmainen auttava puhelin, jonne voit soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Nollalinjan puhelinnumero on 080 005 005. Auttavan puhelimen lisäksi voit keskustella väkivaltatyön ammattilaisen kanssa myös Nollalinjan chat-palvelussa arkisin klo 9-15.
Nollalinja auttaa:
kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan
naisia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa
väkivaltaa kokeneiden läheisiä
ammattilaisia ja viranomaisia, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 11 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Miksi äidin pitäisi ylläpitää exänsä puolesta tämän suhdetta lapseen? Eikö se ole miehen omalla vastuulla?
Voi se olla toisinkin päin.
Minä olen isänä joutunut vuosikaudet suojelemaan lapsia äitinsä mielivallalta, antamaan heille tasapainoa ja hyväksyntää silloinkin kun äiti on vuoroin kieltänyt heitä tulemaan luokaeen ja vuoroin pitänyt heitä kuin vankeina, kiusannyt, nujertanut ja laiminlyönyt. Onneksi lapset ovat nyt aikuisia ja se kidutus ja jatkuva pelko on ohi.
Mielestäni, jos menet lastensuojelun pakeille, ota heti tukihenkilö mukaan ja nauhoita tilanteet. Lastensuojelu on tuuripeliä ja siellä voidaan ottaa se kanta, että olet päihdeäiti, joka vieroittaa lasta isästään, ja isä on niin herttainen, kääntänyt uuden lehden ja joka ra-kas-taa lastaan. Kertomisesi väkivallasta voidaan kuitata mustamaalaamisena, katkeran naisen myrkyllisenä kieroiluna.
Parempi mielestäni pysyä kaukana lasten”suojelusta” ja keskittyä ylläpitämään vakaita kotioloja, käydä töissä, tukea lapsen koulua ja olla hyvissä väleissä kouluun, naapureihin ja sukulaisiin. Ehkä parempi hoitaa niitä isätapaamisia, mutta kannattaisi puhua lapselle siitä, mitä aikuiset, isä mukaanlukien, saa ja ei saa tehdä. Ja että yrittää pitää hyvät puhevälit lapseen. Ei kannata suuttua lapsen kertomista koskaan, jotta hän uskaltaa kertoa mahdolliset ikävät asiat isän luota. Lasta isä ei saa kohdella vakavan huonosti ja jos kohtelee, niin silloin on pakko keksiä ratkaisu, jolla lasta saa suojeltua isän teoilta. Hyvä yrittää pysyä väleissä isän kanssa, koska isä+häntä suojeleva lastensuojelu on paha yhdistelmä.
Oma lapsi koki kovia juuri sen takia, että lastensuojelu hellyyntyi ajamaan lutuiseksi tekeytyneen isän asiaa, vastoin lapsen etua. Lapsi joutui kokemaan huumaamisen, pahoinpitelyjä, vapaudenriiston, uhkailuja, pakottamista, kaltoinkohtelua jne. Näin lastensuojelun myötävaikutuksella kävi vaikka minulla ei ole päihdetaustaa ja olen vakaa, työssäkäyvä asiallisesti käyttäytyvä ja lasta rakastava äiti. Perhetyöntekijä oli vaan isän lumoissa. Lopulta oikeus antoi lapselle valvotut tapaamiset, jotka isä heti pilasi, mutta lapsi sai siitä eteenpäin elää rauhassa. En vaan kenellekään väkivallasta itsekin toipuvalle toivoisi tuollaista koettelemusta, siksi haluan lastensuojelun arvaamattomuudesta varoittaa. Joillekin on käynyt tietty hyvin, mutta melkoista uhkapeliä se on.
Meillä hyvin samankaltaista, isä manipuloi lasta sen minkä kerkesi, puhui ohan hulluja lapselle ja yritti usuttaa äitiä vastaan ja lapsi olikin aina todella haastava isältä palatessaan. Mutta sossu taputteli isukkia päähän miten on niin hienoa kun isää kiinnostaa oma lapsi!! Ja minä vaan haluan sabotoida heidän suhdetta, vaikka isä itse katosi välillä puoliksikaan vuodeksi, toki ensin varoiteltiin lasta siitä miten äiti(!?!) yrittää estää heidän tapaamiset. Jeesus miten rumia toiset ihmiset on sielultaan..
Hienoa, kun olet raitistunut ja päässyt järjestämään elämäsi omaan kotiisi, mihin ei lapsen isä kuuluu. Rankkojen kokemustesi takia sinä urhea nainen hyötyisit terapeuttisista keskusteluista ja esim. rikosuhripäivystyksen kautta saatavasta tuesta, koska henkinen väkivalta ja raiskaukset ovat rikoksia. Kaikkein tärkeintä lapsellesi ja lapsen asiana myös sosiaaliviranomaisille on se, miten olet toiminut turvataksesi lapsesi elämän, ei päihdetaustasi. Sinun kannattaa kertoa rehellisesti sosiaaliviranomaisille, minkälainen tausta teillä vanhemmilla on, koska ilman sitä tietoa sinä et saa oikeanlaista tukea. Minulle näyttäytyy tilanteesi sellaisena, että et vihaa pitää yllä isä-lapsi-suhdetta, vaan antipatiasi kohdistuu isän päihteidenkäyttöön ja muuhun huonoon käytökseen, mikä on täysin ymmärrettävää. Uskon, että turvallisen isän kanssa sinun olisi helppo jakaa vanhemmuutta. Tarvitset ehdottomasti tukea viranomaisilta ja siitä hyötyy suuresti myös lapsesi.
Mitä ihmettä? Jos lapsen isä olisi päihteidenväärinkäyttäjä, en todellakaan päästäisi lasta miehen luo. Jos oikeus tähän pakottaisi, niin sitten, mutta toivottavasti oikeuskin katsoisi että paikka ei ole turvallinen lapselle. En todellakaan murehtisi lapsen isäsuhdetta vaan lapsen turvallisuutta ja kehitystä.
Vaikka eron jälkeen usein ajatellaan sen vanhemman oikeudesta tavata lastaan, joka ei pääsääntöisesti huolehdi yhteisestä lapsesta, lakiin on kirjattu LAPSEN OIKEUS vanhempiinsa ja muihin sukulaisiinsa, ei vanhemman oikeus! Tilanne kuulostaa sille, että rohkeasti sosiaalitoimeen yhteys, kerrot rehellisesti oman taustasi ja kuinka asiat ovat siihen nähden selkeästi paremmin. Kerro lapsen isästä yhtä rehellisesti, mutta älä lähde syyttelemään. Koska lapsi on jo koululainen, häntäkin tullaan varmasti kuulemaan, todennäköisesti sekä yhdessä sinun kanssasi ja yksin. Yksin siksi että haluavat kuulla lapsen suusta miten lapsi kokee isäsuhteensa, ilman että salailisi sinulta asioita tai voisit painostaa lasta ettei halua olla tekemisissä isänsä kanssa. Kun olette päässeet tähän asti että lastakin tullaan kuulemaan, älä painosta älä opeta mitä lapsen tulee sanoa, kerrot lapsellesi sen, että kyseessä on mukavat ihmiset joille voi kertoa suoraan ja rehellisesti mitä isän luona tapahtuu. Sossu ei ole automaattinen huostaanotto instanssi, älä pelkää olla alusta asti rehellinen tilanteestanne, ne ihmiset haistaa valehtelun kilometrien päähän ja kun on rehellinen, on isompi mahdollisuus vaikuttaa omaan ja lapsen elämään ja turvallisuuteen. Lapsen isä tulee hyvin suurella todennäköisyydellä pyrkimään tämän prosessin sabotoimiseen ja tekemään sinusta sen huonon vanhemman. Yritä pysyä mahdollisimman rauhallisena, tuli sieltä sitten isän puolelta millä syytteellä ikinä lasu ilmoituksia. Sossut joutuu kaikki lasu ilmoitukset tarkistamaan olivat kuinka perättömiä tahansa, mutta juuri tämän takia rehellisyys on tärkeää. Tilanteesi ei ole helppo, muttei mahdotonkaan.
Isäsuhdetta tulee kuitenkin ylläpitää. Halusit tai et. Tapaamisia voi hoitaa vaikka valvottujen vaihtojen kautta, jos ne saa niillä mukavammaksi.
Elän lähellä tilannetta jossa lapsen äiti teki lapsen mieheltä salaa. Jätti pillerit pois kertomatta. Ei halunnut aborttia. Ei halua että lapsi tapaa isäänsä. Lapsi huostaanotettiin, piti huolen ettei sosiaalityöntekijät anna isän tavata lasta. Välillä joutui antamaan periksi, mutta vaati tapaamisista niin tarkkaan valvottuja, että ei ne kestäneet kauaa. Myös valehtelemalla saa kätevästi tapaamiset loppumaan – eikä niistä valheista jää kiinni jos kieltää kertomasta isälle.
Lain kirjain on mykkä. Sosiaalityöntekijät ovat vahvasti äidin puolella. Joten niin kauan kuin isä ei ole todistettavasti väkivaltainen lastaan kohtaan niin kovin heikoilla on. Sana sanaa vastaan mies häviää aina. Joten kyllä sitä isäsuhdetta on vaan tuettava, tykkäät isästä tai et.
Nyt sekoitat oman tarinasi tähän. Tässä on kyseessä ihan totaalisen eri ihmiset. Tapauksessasi lapsella ei todennäköisesti olisi hätää isän luona, mutta tässä voi olla, jos isä on edelleen päihteiden väärinkäyttäjä. Tässä tarinassa paistaa se että äiti on nimenomaan halunnut pitää yllä lapsen isäsuhdetta, mutta on huolissaan. Lapsen etu on paljon tärkeämpi kuin aikuisen etu tavata lasta. Toki sosiaalitoimen näin katsoessa isän luona voi olla turvallista tai jos ei ole, niin järjestää valvottuja tapaamisia. Kuitenkin tarinan äidin tulee ennen kaikkea huolehtia lapsensa turvallisuudesta.
Olen pahoillani tilanteestasi. Tsemppiä.
Ei mikään sukulaisuus tarkoita sitä, että kyseessä on lapselle turvallinen aikuinen. Lapsen hyvinvointi on tärkeintä.
Sosiaali-ihmiset väliin vaan, jos taustoistasi huolimatta uskallat. Aikuiset ovat lapsen turva ja jos et tue lasta pelkojensa kanssa isää kohtaan, vastaat hänelle viimeistään teini-iässä, että miksi et tehnyt mitään.
Uskon, että huumetaustat voivat sosiaalitoimiston silmissä näyttäytyä pelottavana ja uhkaavana, mutta kun muistat pysyä itse rauhallisena, kertoa asiat johdonmukaisesti ja tuoda esille aito huoli lapsesta, niin taustoilla ei pitäisi olla mitään merkitystä.
Itse jouduin aikoonaan omasta lapsesta tekemään lastensuojeluilmoituksen, lapsen isä on entinen päihdekäyttäjä ja sovitut tapaamiset meni lähinnä niin, että lapsi sijoitettiin isän toimesta lähisukulaisille ja itse lähti ryyppäämään. Se oli riittävää sosiaalitoimelle, että lapsen tapaamiset isän kanssa ei toteudu. Se on kuitenkin lapsen oikeus tavata isää, mutta jos isä ei ole turvallinen, niin silloin se ei ole oikeus tavata.
Toivottavasti saat asiat järjestymään, ihan lapsesi vuoksi. Kontrolloivista suhteista ei pääse eroon, kuin katkaisemalla välit kokonaan.
Isyys on kuitenkin valinta.