Varo esimerkkiäni: älä lykkää lapsen hankintaa miehen pyynnöstä
Huono Äiti sai avautumisen:
”Lapsia vai ei? Se on jokaisen oma päätös. Minun kohdallani päätöksen teki mies ja otti päätöksen päälle hatkat.
Aloimme seurustella vajaa 30-vuotiaina ja yhteen muutimme, kun olimme 30. Mieheni oli koko ajan sitä, mieltä, ettei lapsista puhuminen ole millään tavalla ajankohtaista ja ehtiihän sitä. Asia sopi myös minulle, elimme iloista 3-kymppisten elämää festareineen, matkoineen ja juhlineen. Kysymys lapsesta ei mitenkään väijynyt meitä ja ajattelin, että lasten aika tulee kyllä.
Vaan kappas kappas. Olin 38-vuotias, kun mieheni löysi uuden. Hän lähti sen siliän tien selittämättä lähtöään millään tavalla erityisesti ja jäin aivan klassisesti kuin nalli kalliolle 38-vuotiaana lapsettomana naisena. Mikä mukavinta, ex-mieheni löysi todella vauhdilla uuden naisen tai kuten jäljemmin kävi ilmi, nainen oli jo olemassa eromme aikana. Puolen vuoden sisällä exäni vietti kirkkohäät, jotka eivät minun kanssani kiinnostaneet ja heti kirkkohäiden jälkeen nuorikko odotti vauvaa. Semmottistas.
Minä olin siis se lapseton nainen ja aivan hajalla äkkierosta. Minun kohdalleni ei sitten mistään pamahtanut sitä prinssiä runoratsulla, joka olisi vienyt minut avioliiton satamaan lapsi tekemään, ehei. Olen edelleen lapseton sinkku, jonka lapsentekoikä meni pahasti ohi.
Tarinan opetus: älä luota kenenkään toisen ihmisen vakuutteluihin suurissa asioissa. Jos haluat lapsen tai haluat jotakin yhtä suurta, kerro se kumppanillesi ja kerro myös, että aiot toteuttaa asian joko hänen kanssaan tai hänestä huolimatta. Älä kadu vaan elä. ”
Nimim. Hädin tuskin hengissä
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 60 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Kommentoi artikkelia
60 vastausta artikkeliin “Varo esimerkkiäni: älä lykkää lapsen hankintaa miehen pyynnöstä”
Uusimmat artikkelit
En tiedä minkä ikäinen olet nyt. Todella ikävän tempun teki mies kyllä! Itse sain lapset 20- ja 22-vuotiaana. Sitten seurustelin naisen kanssa 25-35 -vuotiaana ja ajattelin luonnollisesti, että lapset oli tehty. Hän oli myös minulle uskoton ja erosimme. Löysin nopeasti uuden miehen ja halusimme vielä lapsen. Nopeasti tärppäsikin ja sain 38-vuotiaana ”iltatähden”. Nyt kuitenkin 43-vuotiaana huomaan odottavani lasta jälleen. Käsitän olevani hyvin onnekas, kun saan vielä tällä ikää lapsen, vaikken perustervekään ole. Toivon sinulle ihanaa sisältöä elämään! ♡
Erosin lähes 36-vuotiaana 7 vuoden suhteesta, koska eksä ei vaikuttanut siltä, että hänestä olisi perheen huolehtimiseen. Aloin etsiä uutta miestä 36-vuotiaana lapsettomana sinkkuna netistä, kun omissa elämänpiireissä ei sopiviin miehiin törmännyt. Tuossa iässä melkein kaikilla miehillä on jo lapsia, jos ovat niitä halunneet ja kaupan päälle tulee bonuslapset sekä eksä säätöinen, Toinen ääripää on peräkammarin pojat, joilla ei ole juuri minkäänlaista seurustelukokemusta ja yleensä myöskään sitoutumiskykyä.
9 kk deittailin ennen kuin osui kohdalle ihminen, jonka kanssa toiveet kohtasi ja ihastus molemminpuolista. Tapaamisesta vuoden päästä mentiin kihloihin ja kihloista vuoden päästä saatiin ensimmäinen lapsi. Olin lapsen syntyessä melkein 39 vuotta, mutta lapsi tuli alulle erittäin helposti. Toisen lapsen sain kaksi vuotta myöhemmin ongelmitta. Eli voi onnistua nelikymppisenäkin, mutta ei kannata jäädä aikailemaan, vaan deittailu aktiivisesti käyntiin!
Erinomainen ohje!
38-vuotiaalla on vielä 10 vuotta aikaa tehdä lapsi
38-vuotiaana on jo tosi kiire, jos lapsia meinaa saada. Hedelmällisyys alkaa laskea rajusti 35 vuoden jäljeen ja harvempi nainen on hedelmällinen enää 40 paremmalla puolen. 48-vuotiaana luomuraskaus on jo suuri harvinaisuus. Lääketieteestä voi hakea tietty apuja, mutta julkisella puolella hedelmöityshoitojen yläikäraja on alle 40 v. Yksityisetkin pitää Suomessa ikärajaa siellä 46–47 tietämissä. Sekin tarkoittaa usein lahjamunasolun käyttöä, omat alkaa olla toimimattomia usein 43 vuoden kieppeillä. Lahjamunasoluja saattaa joutua odottamaan pitkäänkin, kun ottajia on enemmän kuin antajia. Että kannattaa toimia ajoissa eikä odotella hamaa tulevaisuutta.
Lähes samoin kävi itselleni, tosin tulin raskaaksi eikä mies halunnut lasta pitää ja minä tyhmä myönnyin siihen.
Asia jota kadun loppuelämäni ja olen siitä katkera vieläkin.
Sitä odottaa tyytyväisenä että toinen muuttaa mielensä tai havahtuu jonain päivänä että ”hei, mennäänkö naimisiin, tehdäänkö nyt lapsi”. Eikä yhtään mieti sitä kuinka kuluttaa omaa aikaansa ihan turhaan sellaiseen jolla ei ole tulevaisuutta jonka itse haluaa.
On aivan liian sinisilmäinen.
Toivottavasti nykyajan nuoret olisivat viisaampia kuin minä.
Minun eksäni sanoi, ettei tule ikinä hoitamaan edes omia lapsiaan.
Parhaat vuoteni menivät siinä.
Ajattelin (minulla yksi lapsi) että en enää ikinä ryhdy yh.ksi. Ja en uskaltanut raskautua miehelle, joka lupasi ettei auta eikä huolehdi mitenkään.
Kappas, kun kävi ilmi että olinkin vain paikantäyttäjä, ja kun jätin hänet henkisen väkivallan takia (tämäkin puoli hänestä ilmeni vasta VIIDEN vuoden jälkeen).
Hän löysi heti uuden naisen, joka kelpasi myös anopille, sitten kihlat ja kaksi lasta. Joita tämä mies HOITAA.
Hyvät naiset, älkää ikinä tehkö miehen halusta siten että jäätte lapsettomiksi.
Jos miestä ei löydy, on myös mahdollisuus ryhtyä itselliseksi äidiksi.
Itse keskustelen uusien ihmisten kanssa lapsiasian aina lähes ensimmäisessä lauseessa auki, ei jää epäselväksi. Jos toinen haluaa lapsia tai ei tiedä kantaansa, sitten hänen tulee siirtyä eteenpäin, koska minun kanssani lasta ei tule. Isoissa elämänvalinnoissa ei tehdä kompromisseja, eikä jäädä roikkumaan ja hukkaamaan aikaa ja katselemaan suhdetta. Molemmat varmasti löytävät sen oikean ihmisen itselleen jos elämänarvot eivät kohtaa.
Muistanpa seurusteluni yli 20 v vanhemman miehen kanssa. Olimme seurustelleet pari vuotta ja aloin odottaa lasta, kierukasta huolimatta. Hän painosti ja uhkaili minua tekemään abortin, hän oli kuulemma liian vanha isäksi. Painostus oli hurjaa, ja tavuin. Menin rikki vastentahtoisesta abortista. Erosimme.
Muutamassa vuodessa löysi minua vieläkin nuoremman naisen ja kas, heille syntyi lapsi! Oi sitä onnellista isyyttä!
Kuten täällä on kirjoitettu kuten olin itse tilanteessa kun mies ei halunnut lasta tein niitä kaksi klinikalla. Jätin miehen omakotitaloonsa ja muutin pikku kaksiooni kerrostaloon.
Luulin luopuväni urasta kun jäin määräaikaiseen pätkätyöhön tässä tilanteessa.
Toisin kävi. Sain sekä lapset että uran ja elän unelmaani.
Uskaltakaa ihmiset. Elämä kantaa.
Upeaa! Uskaltakaa naiset tehdä sydämellä valintoja! Itse tapasin epäonnisten suhteiden jälkeen saman ikäluokan miehen 36-vuotiaana. Hän suostui yrittämään lasta vasta muutaman vuoden kuluttua. Olisi pitänyt tajuta lähteä jo heti silloin kun aloittaminen ei hänelle aikaisemmin sopinut. Toisen yrittäminen oli yhtä helvettiä hänen kanssaan eikä toista tullut. Myös lapsen hoito jäi minulle. Minulle jäi myös sydämeen iso aukko, jonka tuskaan säännöllisesti törmäsin: olisin halunnut toisen, mutta mies ei ymnärtänyt ja haukkui itsekkääksi ja kateelliseksi. WTF! Erosimme – ja rohkaistuin yrittämään toista itsellisenä. Toinen lapseni sai alkunsa ensinmäisestä siirrosta (ulkomailla kiska Suomen lakien mukaan olin jo liian vanha hoitoihin täällä). Esikoiseni on aivan onnensa kukkuloillaan.
… ja unohdin, että pitkään myös punraroin teenkö nyt uraitsemurhan kun yritän toista lasta yksin. Päätin, että voin ihan hyvin viimein ottaa ruskin ja katsoa voinko saada molemmat – kaksi lasta ja mielenkiintoisen uran. Kannatti 🙂
Voimia sinulle jatkaa elämässä eteenpäin! Nyt teet itse päätöksen miten jatkat elämääsi.
Sen tässä haluan sanoa kaikille, että älkää ikinä sanoko parisuhteessa: ”me emme halua lasta tai haluamme vasta myöhemmin”. Se päätös täytyy jokaisen naisen tehdä itse. Naisella mahdollisuus raskautua myöhemmällä iällä on haastavampaa ja loppuukin kokonaan jossain vaiheessa. Miehen mahdollisuus tulla isäksi jatkuu.
Minä olin 35 v ja jätin tällaisen miehen.
Hänellä oli kaksi lasta ja hän oli ollut naimisissa. Ei halunnut lapsia lisää eikä häitä.
Bye bye en jäänyt katselemaan.
Tein yksin lapsen 37 v.
Löysin 44 v uuden miehen, ja olisin halunnut toisen lapsen.
Hän ei. Hänellä oli kaksi lasta, pelkäsi että sama paska alkaa, jos lapsi tulee. Eli huono kokemus exästä, exä oli suunnitelmallisesti ottanut miehen vaan saadakseen hyvän elättäjän lapsilleen, ja kun lapset oli tehty, seksikin loppui.
No sain kuitenkin kirkkohääni ja olisi se varmaan ollut niin että en olisi raskaaksi enää tullut, mutta olisihan sitä voinut edes yrittää.
Mutta en enää jaksanut taistella asiasta.
Hyvä mies. En halunnut menettää häntä. Yksin lapsen kanssa eläminen ei myöskään ole herkkua
Mun miehellä ihan sama meininki oli, kunnes 5 vuoden jossittelun jälkeen pistin ukaasin, että joko lapsi tehdään tai tulee ero. Mies tajusi vasta sen lapsen tulon jälkeen että isyys on hänelle tärkeää. Naimisissa ei olla vieläkään. Sen suhteen olen luovuttanut. Jotkut ukot on vaan näissä asioissa saamattomia tossukoita läpi elämän. Näillä ei ole sitä hormonimyrskyä, joka pakottaisi toimimaan ja yhteiskunta niin muuttunut, ettei sieltäkään tule sitä normia pariutua ja lisääntyä nuorina.
Tilanne ei ole menetetty. Vastaavassa tilanteessa menin lapsettomuusklinikalle (Dextra) ja puolen vuoden sisällä olin raskaana. Ensimmäinen lapsi 38-vuotiaana, toinen vastaavalla tavalla 40-vuotiaana. Nyt olen 46 ja olemme eläneet ihanaa ja hyvää kolmen hengen perhe-elämää jo pitkään. Puolisoa en ole lopulta kaivannut, eivätkä lapset isää, jota ei koskaan ole ollut. Asutaan omakotitalossa ja eletään juuri sellaista perhearkea josta aina haaveilin, vain ilman miestä. Sinun ei tarvitse luopua unelmistasi. Älkää naiset jättäkö niitä kenenkään muun kuin itsenne varaan,
Näinpä jokainen on vastuussa omasta onnellisuudestaan
Sain lapsen yksin, lapsen isä ei ole edes katsomaan tullut. Elimme ihan hyvää elämää kahdestaan. Kun tuli aikuistumisen ja itsenäistymisen aika, isän kaipuu iski ja lapsi masentui. Hän selvisi siitä kyllä mutta isän kaipuu on edelleen aikuisenakin kipeä haava.
Lapsi tarvitsee isän. Äiti ei riitä, vaikka kuinka rakastaisi ja pitäisi hyvää huolta.
Mitä jos sinun olikin tarkoitus olla se maailman toivotuin äiti. Se äiti joka valitsee ne lapset joita kukaan muu ei valitse.
Tuhannet lapset elävät laitoksissa ilman kotia tai äitiä joka olisi äiti. Lapset jotka vuodesta toiseen toivovat että äiti tai isä lakkaisi käyttämästä huumeita tai ryypäämästä.
Lapsia jotka ovat kouluikäisiä ja onnettomia joita on vaikea sijoittaa parheisiin. Lapsia jotka odottavat sijaisvanhempaa kuin kuuta nousevaa..
Mitä jos katsoisit tilannetta niin että elämä antoi sinulle sydän suruja ja tuskaa jotta saisit ymmärrystä ja myötätuntoa. Että uskaltaisit tehdä jotain mitä et muuten uskaltaisi.
Sijaisvanhemmuus on palkitsevaa ja saat lapsiin eliikäisen suhteen. Olet äiti sanan kaikissa muodoissa.
Se mitä miehesi uudessa elämässään tekee tai ei tee ei vaikuta sinuun. Et tule rikkaammaksi, köyhemmäksi, et saa lapsia enempää tai vähempää vaikka hänellä niitä olisi, et saa häitä tai ole niitä saamatta vaikka hän menisi naimisiin. Mikään mitä hän tekee ei muuta tilannettasi mitenkään. Muistuta itseäsi siitä ja olet vapaa.. Onnesi ei enää riipu kenestäkään muusta kuin sinunsta enään. Haluatko olla äiti? Voit olla äiti muullakin kuin perinteisellä tavalla.
Jos et voi saada sitä mistä unelmoit, vaihda unelmia ja tavoittele joitain muuta. Joustavuudella löydät onnea.
❤️
Niin on!
Miksi ihmeessä et puhunut lapsihaaveistasi miehellesi? Voi olla, että miehesi biologinen kello alkoi tikittää ja hän halusi naisen, joka antaa hänelle lapsen. 38 vuotta on aika korkea ikä alkaa vasta miettiä lapsia.
Tai sitten hän sydämessään tiesi, että et ole Se Oikea. Jos elämä oli hauskaa bile-elämää, hän saattoi hengailla kanssasi, kunnes oikea löytyy. Olen iloinen miehesi puolesta!
Olet hirveä ihminen
😆
Jos ihminen ei ole onnellinen suhteessaan, hän eroaa. Pettäminen on aina huono ratkaisu joka ei johda kuin uuteen epävarmuuksia pursuavaan suhteeseen.
On tuhansia syitä miksi ihmiset eroavat ja se miksi sinä erosit ei ole ainoa syy. Ja on täysin mahdotonta ulkopuolisena edes arvailla miksi tässä mies koki tarvetta ei ainoastaan erota vaan myös pettää. Mitkä ikinä syyt pettämiselle olivat niin johtuivat miehestä itsestään, ei hänen entisestä suhteestaan.
Tasapainoinen ja itsetunnon omaava ihminen tuntee itsensä niin hyvin että voi erota kun suhde ei toimi eikä pelehdi useamman kanssa. Kun olet kahdessa suhteessa petät molempia joskus toinen on tietoinen siitä, joskus ei mutta tuskin kukaan haluaa kumppaninsa olevan intiimissä suhteessa muidenkin kanssa.
38 on nykymaailmassa myös ihan yleinen ensisynnyttäjän ikä. Monet ystäväni ovat tehneet työuraa ja siksi lykenneet lasten saantia.
Tänä vuonna tuttavistani 37-41 vuotiaita lapsen saajia on viisi korona vuoden buumi on innostanut mukaan yllättäjiäkin. Jopa itsenäisesti on hankittu vaavia. Aivan ihanaa!
Ja lupaan myös että biletysaika on huomattavasti mukavempaa ja huolettomampaa kuin lapsi arki.
Minä ja mieheni saimme lapsen pian tavattuamme ja molemmat suremme sitä ettemme saaneet yhdessä biletysaikaamme.. no eläkeikää odotellessa 😄
Oletpa sika ja ilkeä!
Totuus on se että toiset kusettaa, taidat olla niitä ihmisiä
Viestini meni väärälle kirjoittajalle. Piti mennä Nainen 60:ole.
Onpa julmaa! Oletko kuullut koskaan empatiasta?