”Tässä meidän perhe hiihtolenkin jälkeen! Tässä höyryävät kaakaomukit! Tässä maaliskuinen aurinko jäätyneen järvenselän yllä! Lumisia puita! Lumiukko! Lapset pulkassa!

Kävitte sitten ulkona. Ulkona oli talvi. Olette reippaita ulkoilmaihmisiä, jotka ulkoilevat myös rapsakalla pakkassäällä. Tuli selväksi!!!

Lumikuvat ja kuvat talvisista reippailuista ovat kuin sienikuvat syksyisin ja otokset lomavarpaista kesäisin. Sinulle tämä on harvinaislaatuinen ja hieno elämys, ja laitat kuvan tilanteesta someen muiden ihailtavaksi. Ihan kuten jokainen muukin. Facebook ja instagram eivät näinä päivinä muita kuvia näytäkään, kun jokainen kaveri on lisännyt räpsyjä omista hankireippailuistaan.

Tai sitten kyseessä ei ole edes kiva elämys, vaan ennen ja jälkeen kuvaa on kiukuteltu ja mökötetty. Mutta kun se kuva on pakko saada someen! Kukaan ei muuten tiedä että me ollaan käyty ulkona! Kaikkien pitää huomata että me ollaan reippaan punaposkisia ulkoilijoita ja meillä on ihana elämä!

Sosiaalinen media ei oikeastaan ole kovin sosiaalinen. Me haluamme kaikki itse esille, yksilöllisine talvielämyksinemme. Mutta kun jokainen tekee sen saman, kukaan ei saa tästä yhtään mitään.

Ne meistä, jotka eivät pääse ulos, tai halua lähteä sinne, ja jotka viettävät paljon aikaansa somessa, näkevät näitä kuvia ihan tolkuttomasti. Loputon kavalkadi otoksia hiihtoretkiltä ja pulkkamäestä ja sunnuntaikävelyiltä. Kuvissa on tekstit kuinka nyt on hyvä mieli – kiva, muilla ei ole kun näkevät kuvasi. Tai että lapsetkin jaksoivat hiihtää kaksi tuntia – tosi hienoa, minun lapset jaksavat pelata kännyllä vaikka vuorokauden ympäri!

Lopettakaa jo! Uskotaan me vähemmälläkin, että olette saaneet koko poppoolle vaatteet päälle ja olette raahautuneet ulos. On se hienoa!

Itse en laita näitä kuvia someen. Ette näe minua merenrannalla jäätyneen meren edessä pitelemässä kaakaomukia ettekä reipasta valokuvaa lumikenkäretkeltä tai luistelukentältä. Ette yksin ettekä lasten kanssa. Ai miksi? Siksi kun en jaksa mennä ulos. Ja jos jaksaisin, niin en kyllä tuuppaisi kuvia siitä muiden katsottavaksi. Niitä on nähty ihan liikaa jo!

Ehkä olen vähän kateellinen kun en ole reipas ulkoilmaihminen, mutta siitä huolimatta joku kohtuus niiden kuvien kanssa. Kaikki tietävät vähemmälläkin että ulkona on lunta ja talvi!!”

Nimim. Kiitos riittää

P.S. Some ei pänni, mutta sunnuntai kyllä? Vaivaako sinuakin sunnuntaiahdistus?

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

3 vastausta artikkeliin “Tästä syystä en julkaise ihania talvikuvia”

  • antaa kaikkienkukkienjasitärataa sanoo:

    Eikös se ole somen tarkoitus? Että jaetaan jutskia. Kyllä muotiin tulee vielä sotkuisessa kodissa einesten syömis- tai mökötyskuvat. Kirjoittaja voi vaikka aloittaa trendin.

  • Nuhanenä sanoo:

    Kyllä minäkin oon huono ulkoilija. Välillä ei kertakaikkiaan nappaa sitten yhtään. Mutta sitten kun onkin repäissyt ja vietetty onnistuneesti yhteistä aikaa perheen kesken ulkona kauniissa säässä, niin kyllähän sellaisia hyvän olon-fiilis kuvia on kiva jakaa! Ei minua kiinnosta jaella omia paska päivä- fiiliksiä ja myrkytellä muitten päiviä huvin vuoksi. Kyllä somessa aika nopeesti näkee ketä siellä koittaa elää kulissielämää ja ketä postailee normitekemisiä.

  • Ulkoilija sanoo:

    OK! No mitäs sitten saisi postailla Someen, ettei tulisi ärsytys ja pahamieli toisten elämästä? Kiukuttelevia lapsia luuri kädessä? Kuva itsestä mököttömässä? Vai oltaisko vaan ihan hiljaa kaikki, niin ei kenellekään tulisi pahamieli toisten tekemisistä?