”Teinit ovat vaikeita, hankalia, unisia, usein likaisia ja mahdottomia. Näinhän meillä on tapana ajatella. Kun aloin törmätä teinini kanssa päivittäiseen konfliktiin, aloin miettiä, onko omassa aikuisen naisen toiminnassani jotakin sellaista, jolla ruokin tilanteita ja kiihdytin osapuolten välistä raivoa. Löysin itsestäni piirteitä, joista en pitänyt:

  • Puhuin teinille lähtökohtaisesti ikävällä äänellä
  • En koskaan pysähtynyt katsomaan, kun hän halusi näyttää minulle, tunnustan, itsestäni typerältä tuntuvia videoita ja somejuttuja
  • Hyysäsin teinin pikkusisaruksia ja jätin teinin koko lailla huomiotta
  • Lopetin teinin paijaamisen ja rapsuttelun
  • Puhuin teinin kavereista usein epäilevään sävyyn
  • Saarnasin päihteistä kuin matkasaarnaaja
  • Epäilin heti
  • Sanoin moneen kertaan, ettei sinun touhuillasi kyllä valmistuta mihinkään ammattiin

Itsetututkiskelujakson jälkeen muutin omaa käyttäytymistäni. Päätin jo ulko-ovella kiljahtaa iloisen toivotuksen, vaikka olisin niin väsynyt, että minusta voisi vääntää vedet pois.

Kyselin maltillisesti kuulumisia ja kuuntelin teinin huohotuksia milloin typeristä opettajista ja räppäreiden uusimmista vaatteista, kuuntelin jopa autossa teinin valitsemaa musiikkia. Kun teini sai raivarit, en lähestynyt häntä vastaraivarilla vaan käsittelin häntä kuin hurjistunutta hevosta, tyynnyttelin ja rapsuttelin. Yleensä raivari meni sillä ohi. Välimme ovat palautuneet olennaisesti oman ryhdistäytymiseni jälkeen. On selvää, että väsyneenä lipsuu, mutta ihminenhän on vain ihminen.

Suosittelen tätä kokeilua kaikille, jolla hiertää teinin kanssa isosti!!”

Nimim. Herännyt

Kuva Thibault Carron

Tämä kirjoitus on lähtetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset. 

 

— Huono Äiti

Artikkelissa on 5 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Tästä et voi kommentoida vaan avata uuden aiheen

Haluatko kertoa oman tarinasi? Jonkun hyvän tai jonkun vähemmän hyvän?
Lähetä kertomuksesi tästä. HUOM! Juttujen kommentit lähetät alempaa kohdasta KOMMENTOI.

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

5 vastausta artikkeliin “Tämän opin teiniltäni elämästä”

  • ”Esiteinin” äippä sanoo:

    Kiitos tästä hienosta esimerkistä! Huomaan itsekin jo lähteväni välillä sille väärälle polulle… Taidan ottaa ryhtiliikkeen!

  • Hudahuda sanoo:

    Kosketti. Olispa mun äiti tehnyt tuon saman. Meidän välit viileni mun teini aikana, eikä ne ole erityisesti siitä parantuneet yrityksistä huolimatta. Mä olen kuitenkin nyt jo yli kolmekymppinen.

  • Makala sanoo:

    Voin niin samaistua tuohon kirjoitukseen! Nyt on tehtävä ryhtiliike ja muutettava myös omaa käytöstä ja suhtautumista teiniin!

  • Nimetön sanoo:

    Tää oli just ku mun ja meidän teinin elämästä!!Kiva nähä se kirjotettuna,niin paljon olis opittavaa,mut ku ei vaan aina jaksa🖤🖤

  • Nimetön sanoo:

    Ihanan virkistävää! Ihan samaa voi käyttää taaperoon ja leikki-ikäiseen. Jos itsellä on huono fiilis, niin se kyllä tarttuu. Samoin onneks positiivisuus.