Tämä ruokailutapa voi heikentää aivojen toimintaa
Moni ajattelee, että aivojen hyvinvointia voi tukea ristikoilla ja muistipeleillä. Harvempi tulee ajatelleeksi, että myös sillä, mitä lautaselle päätyy päivä toisensa jälkeen, voi olla iso merkitys siihen, miten aivot toimivat vuosien päästä. Tuore australialaistutkimus nostaa esiin erityisesti yhden ruokailutottumuksen: runsaan ultraprosessoitujen elintarvikkeiden käytön.
Mitä ultraprosessoitu ruoka oikeastaan tarkoittaa?
Kyse ei ole vain karkkipussista tai sipsistä, vaikka nekin tietysti lasketaan mukaan. Ultraprosessoituja ovat kaikki pitkälle teollisesti valmistetut tuotteet: virvoitusjuomat, keksit, valmisateriat ja monet pitkään säilyvät välipalat. Niissä on tyypillisesti runsaasti lisäaineita, aromeja ja emulgointiaineita, joita tavallisessa kotikeittiössä ei yleensä käytetä. Helppo nyrkkisääntö on se, että jos tuotteen ainesosaluettelo sisältää asioita, joita et tunnista ruoka-aineiksi, kyse on todennäköisesti ultraprosessoidusta tuotteesta.
Terveellinen ruokavalio ei suojannut – tämä yllätti tutkijat
Yli 2 100 keski-ikäistä ja iäkästä aikuista seuranneessa tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän ruokavalio sisälsi ultraprosessoituja tuotteita, sitä heikommin osallistujat pärjäsivät tarkkaavaisuutta ja tiedonkäsittelyä mittaavissa testeissä. Yllättävintä oli se, että yhteys näkyi myös niillä, jotka muuten söivät terveellisesti. Salaatti lounaalla ja lohi päivällisellä eivät siis välttämättä täysin kumoa sitä, jos suuri osa muusta päivän syömisestä koostuu pitkälle prosessoiduista tuotteista.
Tutkijat uskovat vaikutuksen syntyvän usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Ultraprosessoidut ruoat yhdistetään ylipainoon, korkeaan verenpaineeseen ja insuliiniresistenssiin, jotka kaikki ovat tunnettuja muistisairauksien riskitekijöitä. Lisäksi runsas prosessointi voi lisätä elimistön matala-asteista tulehdusta ja vaikuttaa suoliston bakteerikantaan tavoin, jotka voivat pitkällä aikavälillä heikentää myös aivojen toimintaa. Neurologien mukaan kyse ei välttämättä ole pelkästään sokerista, suolasta tai rasvasta, vaan myös itse prosessointi saattaa vaikuttaa elimistöön tavoilla, joita vasta opitaan ymmärtämään.
Heikkenemistä havaittiin erityisesti tarkkaavaisuudessa, ei niinkään muistissa. Käytännössä se voi tarkoittaa, että keskittyminen herpaantuu aiempaa helpommin, tuttujenkin tehtävien tekeminen vaatii enemmän ponnistelua tai keskustelujen seuraaminen tuntuu tavallista raskaammalta. Yksittäiset unohdukset kuuluvat normaaliin arkeen, mutta jos nämä merkit alkavat lisääntyä tai haitata arkea, niihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Kokonaisuus ratkaisee
Tutkimus ei väitä, että yksi sipsipussi aiheuttaisi muistisairauden. Kyse on pitkän aikavälin tottumuksista, ja asiantuntijoiden mukaan tavoite ei ole täydellisyys vaan kokonaisuus. Mitä suurempi osa ruokavaliosta koostuu mahdollisimman vähän käsitellyistä raaka-aineista, sitä paremmat lähtökohdat aivojen hyvinvoinnille voi itselleen antaa. Hedelmät, kasvikset, marjat, palkokasvit, täysjyväviljat, kala ja pehmeät rasvat muodostavat ruokavalion, jonka on useissa tutkimuksissa havaittu tukevan myös aivojen terveyttä.
Aivojen hyvinvointia rakennetaan vähitellen, yksi ateria kerrallaan.
Lähteet: HuffPost
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
