”Miksi hyvin usein kun käyn vessassa, on lavuaarissa tyhjä vessapaperihylsy? Onko se niin vaikeaa laittaa sinne lavuaarin alle roskikseen?

Tämähän ei tähän jää.

Jos vessapaperi loppuu, niin otetaan uusi rulla siihen lavuaarin reunalle eikä revitä paperia sieltä seinätelineestä, johon rulla on niin paskamainen vaihtaa? Se on vieraita varten ja koristeena, kun on niin nätti. Kuulit oikein, koristeena, eli kun se elämää suurempi jööti tulee, sieltä lavuaarin reunalta voi ottaa vessapaperia, tai sitten pöntön takaa hyllystä uuden rullan. Onko se niin helvetin haastava homma laittaa telineeseen se rulla? Niin monimutkainen että sitä ei pienillä miehen aivoilla pysty suorittamaan? Kun siitä asiasta on ollut puhetta, ihan jonkun kerran.

Ja ne likapyykit. Miksi ne roikkuvat sohvan nojalla, saunan naulakossa, eteisen naulakon päällä ja uunin päällä? On ihan helvetin mieltä ylentävää, kun huomaat vieraan asettaessa hanskojaan naulakon päälle, että naulakossa roikkuu isännän jarruraitakalsarit. Ei hävetä ei.

Ja taas lähti juttua liikkeelle, että ei sen ja sen mökin emäntä taida paljon siivota…

Tästäkin on ollut puhetta, muutaman kerran. Se puhe on vain tainnut kaikua niille oransseille peltoreille, kun ne päässä on niin hauska kulkea, ei tarvitse kuunnella eikä puhua, voi kuunnella vain sitä oman pään sisällä kuuluvaa yksitotista melodiaa.

Heinät ja puunsälät sohvalla, olohuoneen lattialla ja sängyssä. On nähtävästi todella vaikeaa ravistella itsensä ennen sisälle tuloa? Mikä siinä on niin vaikeaa, koirakin ravistelee itsensä ennen kun tulee sisälle, mutta isäntä ei. Isäntä riipaisee metsurinsaappaat juuri sopivasti keittiön oven eteen. Kun yrittää laittaa ovea kiinni, ne kymmenen kilon painoiset saappaat ovat oven raossa, eivätkä siirry siitä pelkällä jalan liikkeellä, vaan ne pitää varta vasten nostaa syrjään.

Ensin niillä nastapohjaisilla saappailla ollaan lontsuteltu edestakaisin keittiön puulattialla niin että siihen jää polku. Saappaista pursuaa kaikkea heinästä kuusenkäpyihin ja puolet tästä tavarasta on tarttunut rakkaisiin villasukkiin, jotka riisutaan jalasta olohuoneen sohvalla. Siinä vaiheessa kaikki päivän mittaan sukan varteen säilötty paska leviää pitkin olohuoneen mattoa ja lattiaa. Siitä kun isäntä rennosti viskaa koivet kohti kattoa, on paska sohvalla ja tiukassa. Niitä heiniä, tikkuja, karvoja ja neulasia on todella kiva imuroida pari tuntia siitä sohvasta. Ai mutta imuroihan se muija muutenkin jatkuvasti, ei kai siinä pari heinää haittaa. Niinpä, miksihän imuroin??

Tilaa Huonon Äidin uutiskirje tästä

 

Leivinuunin päällinen on suoraan paholaisesta. Se kerää kaiken ylimääräisen rojun, lehdet, pahvilaatikot, munakennot, märät villasukat, muut likaiset sukat, makkaratikut, metsurinsaappaat, puoliksi koiran syömät Crocksit ja muut aarteet, jotka himohamstraajamieheni haluaa säilyttää näin kaiken yleisön nähtävillä. Siellä lämpimässä tämä romumäärä kerää kivasti pölyä ja koirankarvaa ja kun sitä uuninpäällistä alkaa tyhjentää, siinä saa olla imuri ja hengityssuojain mukana. Sukista lähtevä aromi on hyytävä. Yleensä viskon kaiken saappaita lukuun ottamatta roskasäkkiin, josta roju suvereenisti kaivetaan takaisin heti kun tulee tilaisuus.

Luontoa säälivänä ihmisenä en kehtaa viskoa tuota sekalaista romua suoraan uuniin ja tulta perään, vaikka sillähän siitä pääsisi. Olohuoneen pöytä on meillä likaisten astioiden säilytyspaikka. Jos minä en niitä siitä kerää, ne kävelevät varmasti pian itse perässä ja jokeltavat äitiä. Kun kerään ne, isäntä kävelee perässä ja ihmettelee, miksi hänen lautasensa on viety pois, missä se on, kun just nyt olisi sitä tarvinnut.. Olisi syönyt ruokaa siitä viikon vanhasta ruuan tähteiden peittämästä lautasesta. Juu – u, se on tiskikoneessa, meillä on sellainen. Kieltämättä näillä pinttyneillä astioilla saa pyörittää kaksi ohjelmaa läpi, jos lähtevät puhtaaksi sittenkään. Syy tähän astioiden keräämiseen on kuulemma säästö. Sähköä säästyy, kun ei tarvitse jatkuvasti konetta käyttää. Mitä ihmeen säästöä se semmoinen on, jos astiat pitää kaksi kertaa pestä?

Olen jo kauan suunnitellut, että siirryn mustiin petivaatteisiin. En ole vain vielä saanut ihan selvyyttä, että päästääkö mieheni tummaa vai vaaleaa väriä vai molempia. Käymme kyllä saunassa kaksikin kertaa viikossa ja suihkussa tarvittaessa, mutta silti parin päivän päästä lakananvaihdosta mieheni puolella lakanassa on tumma silhuetti. Silhuetti tummenee, kun päivät kuluvat lakananvaihdosta. Olen ohjeistanut tätä luonnonlasta ja maalaispoikaa, että tässä on sieni, se kastellaan ja siihen laitetaan suihkusaippuaa ja sitten sillä hangataan koko keho puhtaaksi. Näin lähtee myös kaikki rasvat, mitä ukonketaleeseen on imeytynyt saunakäyntien välillä.

Silti, en tiedä eikö tämä äidin kultapoika, iso jässikkä, ymmärrä puhetta, vai onko hän kehkeytynyt niin hyväksi huijariksi, että jättää itsensä kunnolla pesemättä, kun selkäni käännän. Ja siksi paska tarttuu lakanaan ja tyynyliinoihin. Ne kun eivät lähde edes 60 asteessa enää puhtaaksi! Olen kuitenkin tässä iässä ja varsinkin mieheni ollessa jo tuossa iässä, sitä mieltä, että en todellakaan tarkistele korvantauksia, että ovatko ne puhtaat. Siis jos lahjatoivetta jouluksi saan esittää, niin mustat lakanat olis ihan jees.”

Nimim. Äiti ikuisesti

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 30 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

30 vastausta artikkeliin “Tällaista on olla mieslapsen ”äiti””

  • Voivoi sanoo:

    Nuo kuvailemasi isännän tavat ovat olleet jo suhteen alussa. Ehkä kannattaa odottaa, että vaaleanpunaiset lasit tippuu pois ennen kuin muuttaa yksiin. Kantapään kautta oppineena ensin kannattaa rauhassa katsoa elämäntavat ja tyyli hoitaa asiat. Jos tavat eroavat kumppanella liikaa, niin alkaa ärsyttää jossain vaiheessa ja ei sitä toista helpolla saa muuttumaan, koska haluatko itse muuttaa tapasi täysin esim. sottapytyksi, jos itse rakastat järjestystä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, vaikka sitä itse niin ajattelisi.

  • Ertsu sanoo:

    Kuulosti ihan miesystävältäni 😄 siksi olenkin ratkaissut asian sillä että asumme eri osoitteissa

  • Otin avioeron sanoo:

    Jos se vain jäisikin siihen likaan… Siivooja, pyykkääjä, ompelija, suutari, lääkäri, hoitaja, neuvoja ja auttaja vielä vois mennäkin… Mutta sitten, kun alkaa olla aviomiehensä sihteeri, pankkivirkailija, kalenteri, puolestapuhuja, tekosyy kun ei huvita olla kavereiden kanssa, syyllinen kun mies on sanonut jotain toisia loukkaavaa ja tyydyttäjä vaikka mies ei saa pienemmässäkään määrin syttymään, ei tarvitse ihmetellä, miksi nainen ottaa ja lähtee…