”Jo lapsuudessa itselleni opetettiin, että lahja jonka saat on henkilökohtainen. Se on sinun ja sinä saat tehdä sillä, mitä juuri sinä haluat.

Valitettavasti omat lapseni eivät tästä pääse osallisiksi yhden isovanhempansa taholta. Hänellä on sairaalloinen tarve käyttää valtaansa ja kun se ei enää muihin ulotu, niin hän on päättänyt kohdistaa sen lapsenlapsiinsa.

Miten tämä siis käytännössä toteutuu? Siten, että joka ikinen joulu joulupukki käy hänen luonaan viemässä lahjat. Kun lapset sitten joskus menevät hänen luo, niin hän ojentelee pakettejaan lapsille selittäen, että pukki toi ne hänen luo. Ja kun on kotiinlähdön aika ne pitää jättää hänen luokseen. Eli pappa ostaa paketit käytännössä itselleen.

Miten selitän tämän lapselleni, joka toki ihmettelee asiaa, että miksi lahjaa ei saa pitää? Miksi joulupukki käy papan luona, eikös se vieraile pääasiassa vain lasten luona? Ja miten saan puolison silmät auki, että tuo on järjetöntä lasten härnäämistä. Puolisoni mielestä isänsä yrittää tällä keinolla saada lapsia useammin käymään luonaan. -No, siinä hän valitettavasti epäonnistuu.
Eli kovasti kiinnostaa olemmeko ainut perhe, joka tätä joutuu kestämään?”

Nimim. Äityliini

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia. 

Jutun editoi:

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti

Artikkelissa on 47 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

47 vastausta artikkeliin “Saako teillä viedä kotiin isovanhemman antamat lahjat?”

  • Hukumme leluihin sanoo:

    Kyllä meillä isoäiti ihan kehottaa lapsenlastaan ne lahjat kotiin mukaan pakkaamaan. Mummolassa on sitten jotain vanhoja leluja joilla leikkii. Toisaalta melkein joka kerta on isoäiti tehnyt pikkukullalle uusia lelulöytöjä, joten ois kyllä hyväkin, että osa jäis jo sinne mummolaan eikä kulkeutus kotiin 😄

  • Huomenta sanoo:

    Kyllä lahjat kulkeutuvat isovanhemmilta tänne meille. Isovanhempien luona on sitten ne omat tietyt tavarat lapsia varten odottamassa.

    Hankala tilanne kyllä, jos puoliso ei ole yhtään samoilla linjoilla.

  • Pettynyt mummo sanoo:

    Et ole ainut. Mutta meillä vävy ei anna viedä tavaraa mummolasta kotiin. Joululahjat kyllä saa vie, mutta ei muita lahjoja.

    • Ajatuksia vain sanoo:

      Kuulostaa kurjalta. Sellainen tulee mieleen, että paljonko näitä lahjoja on tai mitä issä lahjoissa on? Jos tavaraa on paljon tai se on ns. krääsää, voi olla, että kyse on tästä. Toki on paikkoja joista meille on tuotu hirveä romukuorma ja on ollut pakko ottaa vastaan, ettei loukkaa toista… Siis muutenkin kuin jouluna tai synttäreillä! Toki en teidän tilannetta tunne, enkä halua ajatuksillani tai arveluillani sinua loukata (koska kummaltahan tuo kuulostaa).

      Entä oletko varma, että kyseessä on vain vävyn mielipide? Yhtä hyvin tyttäresi voi olla samaa mieltä, mutta äänitorvena toimii vävy… Joskushan siis näinkin.

      Pystyisitkö tyttäreltä kysymään syytä, jos sellainen ei ole selvillä ja jos vävylle puhuminen tuntuu hankalalta? Näin ainakin saisit asian pois mielestä.

  • Mummo sanoo:

    Tämä mummo laittaa pukinkonttiin lapsenlapsille,joista puolet on bonuksia 2 lahjaa joista yksi vanhempien kanssa sovittu hyötylahja ja toinen lapsen toive.Mukaan saa kaiken viedä omaan kotiin.Mummolaan olemme hankkineet niin tyttöjen kuin poikien tavaroita joilla leikitään täällä.Vaatteita olen säästänyt kaikkeen ikäluokkaan varalle jos sotkeentuu.Vaippaikäisille on vaipat meiltä.Asumme kohtalaisen lähekkäin ja näemme melko usein.

  • Eevia sanoo:

    Voisi valmistella lapset etukäteen moiseen että nämä lahjat ovat sellaisia että ne jää isovanhemmille ja vaikka hommata samat kotiin? Erikoinen järjestely mutta mikäs siinä sitten ei kannata vanhan ihmisen kanssa tapella moisesta.
    Meillä lapsille hankitaan isompi lahja kotiin ja muut saavat osallistua siihen halutessaan isovanhemmat mukaan lukien.

  • Äiti vain sanoo:

    Tää on niin ikävää. Valitettavasti meillä menee näin. Anoppi ostanut joululahjoja lapsille mutta lapset eivät saa viedä niitä kotiin jotta lapsilla on sielläkin leluja kun menevät sinne. Lapset kysyvät kyllä lähdettyämme että miksi lelut piti jättää sinne. Ja isommalle tuli viime jouluna ihan itku. Itse en vaan tätä ymmärrä. Jos lapset menevät mummolaan mukaan otetaan leluja ja pelejä niin miksi lahjoja ei voisi viedä kotiin

  • 3xmumma sanoo:

    Lapsillehan ne lahjat ostetaan, ei mummoille ja paapoille. Omilta lapsilta jääneet lelut on meillä, mutta vaikka pukki on tuonut mun ostamat lahjat, niin ei oo ikään käynyt mielessäkään ettei lapsen lapset sais niitä viedä mukanaan.

  • Surullista mutta totta sanoo:

    Äitipuolen näkökulma vastaavaan asiaan: Lasten äidin luota ei saa tuoda isän luo mitää äidin tai äidin omaisten maksamaa esinettä tai vaatetta. Lapset asuvat viikko-viikko systeemillä. Järkyttyneenä seurannut, kun lapsilla on ollut kaksi identiteettiä pienestä lähtien. Niin surullista. Miten jotkut vanhemmat voivat olla julmia. Lapset ovat vain vallankäytön ja vihan sekä katkeruuden välineitä.

    • Vinia sanoo:

      Meillä on lapset 50/50, kukaan ei maksa kenellekkään mitään ja lapsille ostetaan omat asiat molrmpiin talouksiin ettei tarvitse tavaran raijausta harrastaa. (Oli ennen tavarat aina väärässä talossa ja jotain sai joka kerta ajaa paikasta toiseen)
      Isällä lapsilla ei koskaan ole mitään sopivaa. Vaatteet on liian pieniä tai rikki. Aluksi sovin että lapset saa ottaa puuttuvia vaatteita mukaan jos kunnes isä ehtii ostaa uudet. Kun vain isä sen viitsisi tehdä mutta ei.
      Saan maksaa vaatteet ja kaiken muunkin isänkin kotiin. Vaatteet tulevat takaisin vaan jos ovat liian pieniä tai kaipaavat paikkausta.

      Meillä on kutakuin samat tulot joten kyse on puhtaasti priorisoinnista. Isä käy matkustelemassa, ostelee elektroniikkaa ja pyöriä itselleen mutta ei edes sopivia kalsareita lapsille.

      Minulta meni tähän hermo viime vuonna ja ilmoitin että nyt ei isälle enää mitään kuskata ellei se tule takaisin kun lapsetkin palaavat. Nyt on isä saanut kaivaa kuvettaan ja ostaa housuja ja sukkia lapsille. Että kaksikin puolta voi tarinassa olla eikä sen tarvitse olla mistään erillisistä identiteeteistä kiinni. Minusta kyse on puhtaasti siitä että isällä on vastuu myös hankkia lapsille tarpeelliset tavarat ja vaatteet elämiseen kun yhteishuoltajuus on.

      • Niin ja.. sanoo:

        Ja sanottakoon vielä että isältä ei koskaan ole vahingossakaan mitään tänne tullut koska siellä ei mitään tuotavaa ole. Synttäritkin kun olen lapsille vuokratilassa järkännyt niin se on ollut vissi että isä hamstrannut joka ikisen lahjan sieltä mukaansa niin ei tarvitse lelujakaan ostaa kun meillä kuulemma on niin paljon. Minä järkkään juhlat, maksan juhlat (paitsi vuokratilan puoliksi), teen tarjottavat, vedän lapsille leikit, siivoan tilat ja vielä kahvitan isän sukulaisetkin. Isä tulee vain kerämään lahjat kotiinsa kun on kaikki jollain muotoa on hänen tuttujensa lapsia tai sukulaisia.

        Kyllä ihmistä ennemmin tai myöhemmin alkaa moinen ärsyttää siinä määrin että laittaa saappaan maahan.

  • Mielipiteeni sanoo:

    Voihan mummolassa olla vain siellä pysyviä leluja, mutta ne on ostettu sinne erikseen, ei annettu lahjana.

  • Helsinkiläinen sanoo:

    Me taas jätämme isovanhemmilta saadut lelut mummolaan, koska sitten siellä on jotain, millä leikkiä seuraavan kerran. Meillä on niin paljon roinaa kotona, ettei sinne enää mahdu mitään, joten ihanaa, että voimme käyttää mummolaa lelujen säilytyspaikkana. Erityisesti ne kaikkein kovaäänisimmät ja ärsyttävimmät lelut päätyvät aina mummolaan. 😀

    Kannattaako opettaa lapsia materiasta riippuvaisiksi?

    • 5 kodin välimaastossa sanoo:

      Meilläkin on omat lelut kotona ja omat mummolassa, koska se vaan on helpompaa ja kuten edellinen sanoi, kotona on ihan riittävästi sitä lelua ja krääsää muutenkin 😀 Toki lapsellani on lisäksi isän koti, toinen mummola ja vielä (kunnes yhteinen koti löytyy) puolisoni koti ja kaikissa näissä on omat lelunsa. Pitää lapsenkin virkeänä, kun pääsee leikkimään ”uusilla” leluilla eri paikoissa.

      Mutta tämä ei ole koskaan ollut ongelma, sillä jos joskus joku lelu sattuu olemaan niin tärkeä, että se pitää saada mukaan, silloin se otetaan. Ja sitten viedään sujuvasti tilalle taas jotain muuta.

  • Puolensa kummassakin sanoo:

    Saa viedä, mutta usein on myös lahjoja, jotka kaikki yhteisymmärryksessä päädymme jättämään isovanhempien luo. Esim. äitini saattaa sanoa jo etukäteen, että ostaa henkilökohtaisten lahjojen lisäksi yhteiseksi jonkun lautapelin, joka jäisi heidän luokseen että voisivat lasten kanssa pelailla. Tämä ei ole ollut kenellekään mikään ongelma. Myös legopaketteja on jätetty sinne, jotta lapset saavat siellä kasailla ja on helpompaa, kun eivät sekoitu kotona oleviin legoihin. Anopillekin olemme ehdottaneet useasti, että varsinkin isommat tilaa vievät lahjat jäävät sinne ja lapset niillä leikkivät sitten kyläillessään. Meillä ei ole lähdetty joulupukkitarinointiin, joten ehkä siksi säästymme turhalta selittelyltä tässäkin ja ketään ei ole harmittanut, kun asioista puhutaan niin kuin ne oikeasti ovat.

  • Äityli sanoo:

    Miehen äiti on harrastanut samaa. Mummon ostamat joululahjat piti jättää mummolaan eikä niitä saanut viedä kotiin. Sairasta sanon minä. Lasten isän mielestä mummo voi päättää, miten hänen ostamien lahjojen kanssa menetellään.

  • Niin monenlaista nähnyt ja siihen kyllästynyt äiti sanoo:

    Kun erosin eksästäni, hän oli jonkin aikaa kahdelle lapsellemme lähivanhempi. Jälkeenpäin ajateltuna kaikinpuolin iso virhe, mutta silloin en tiennytkään kaikkea mitä sain myöhemmin tietää.
    Lapsilla kuitenkin on isänsä luona omat huoneet, tai oli. Jo siellä ollessaan ahdistuivat kovasti monesta muustakin asiasta, mutta erityisesti siitä, miten isänsä ja isänäiti jumaloivat isän veljen lasta, serkkuansa, ja hän sai tulla ja mennä miten halusi lasteni ylikävellen, ajoi heitä pois talosta että saa itse leikkiä lasteni leluille yms.
    Kun lapset muuttivat pysyvästi luokseni, ja kävivät alkuun joka vkoloppu, myöhemmin joka toinen vkoloppu isällään, alkoivat joka kerta huomata jotain puuttuvan, mutta se meni ensin huoneiden siivoamattomuuden yms piikkiin. Silloin ilmeni tätä, että siltä puolen saadut lahjat olisi pitänyt jättää siihen taloon eikä tuoda kotiin. Lapset toivat kuitenkin mieluisia asioita mukanaan joka kerta ja jättivät sinne joitakin ei-niin-tärkeitä, osasivat sanoa että haluavat omat tavarat itselleen, kumma kyllä se onnistui.

    Sitten kun tuli varmuus, että osa heidän omista leluistaan/tavaroistaan oli ihan oikeasti kadoksissa, rohkaistuivat kysymään asiasta. Ja vastaus oli, että niitä oli kokoajan annettu tälle lapsiani yli 5v nuoremmalle serkulle, kun ”ette kai te enää sitä tarvitse”. Lapsiltani mitään kysymättä, oli monta heille mieluista lelua annettu pois, jotka lapset olivat säilyttäneet muistoksi ja ajatuksella antaa uudelle pikkusisarukselle leikittäväksi kun sen aika tuli.
    Lisäksi eksäni antoi parin vuoden ajan naisystävänsä mellastaa mielinmäärin, ja teki suurta haittaa lasteni väleihin isänsä kanssa. Tämä nainen narsistiudessaan ja mustasukkaisuudessaan sai eksän remontoimaan taloaan, ettei minun sinne jättämä ”kädenjälki” vain näy missään. Remppaamani lastenhuoneet piti ensimmäisenä muuttaa, ja poikani huone tyhjennettiin ennen kuin hänelle tehtiin uusi vierashuoneesta. Mihin lie poikani (jota muutenkin kohtelivat aina hyvin eriarvoisesti kuin esikoistytärtäni) tavarat laitettiin silloin…. Katsoimme jonkin aikaa, että saavatko pojalle edes omaa nukkumapaikkaa laitettua, ja kun homma jäi niille sijoilleen ja poika siellä ollessaan joutui nukkumaan isänsä sängyssä, lapset itse toivoivat ettei sinne tarvitsisi enää mennä yöksi. Tuo naisystäväkin katosi sitten kuvioista, talo on täynnä keskeneräisiä projekteja, suuri osa lasten omaisuudesta jota ei ehditty meille kuskata on kadonnut ja ”lahjoitettu hyväntekeväisyyteen” ja ainut ”oma” juttu siellä (se huone) on tuhottu.
    Sen jälkeen lapset ovat käyneet isällään vain päiväkylässä parina pvnä kuukaudesta, ja vaikka hän koettaa parantaa suhdettaan lapsiin ei lapset enää pysty luottamaan tai pitämään häntä vanhempana. Kokivat kaiken yrityksenä pyyhkiä heidät pois isänpuolen suvun elämästä, onneksi saavat kaiken rakkauden ja turvan luonani ja tietävät myös ettei mikään ole heidän syynsä.
    Ei kaikkia ihmisiä vain ole luotu vanhemmiksi/isovanhemmiksi, jos lapsi on vain omaisuutta tai muuten vain miten vain kohdeltavaa, jota ei osata arvostaa ajattelevana ja tuntevana ihmisenä, jolla ei ole omia oikeuksia tai tahtoa…

  • Lulle sanoo:

    Lapsena reissasin isän ja äidin kodin välissä ja isä kielsi viemästä mitään leluja mukanani äidin luona. Tuntui todella pahalta, että lempilelu piti jättää jälkeen ja isä ei sitä koskaan selittänyt. Ehkä isä halusi, että koti on minulla hänenkin luonaan tai sitten vain kontrolloida mitä tapahtui muulloinkin aina hiusten muotoilusta rintaliivien käyttöön. Jos jotain olisin toivonut niin, että joku olisi keskustellut näistä asioista vaikka vastaukset tietäisikin se joka kontrolloi.

    • Entinen äitipuoli sanoo:

      Äitipuolena haluan kertoa kanssa mitä meillä tapahtui. Mieheni lapset asuivat kanssamme, ostimme heille vaatteet,lelut, tavarat joita tarvitsivat, iso jalkapallomaali sekä teltta että saavat pihalla yöpyä kun tykkäsivät. Ikävä kyllä tavarat katosivat äidin luo. Arvatkaa ottiko aivoon? Kyllä otti.jossain vaiheessa huomasin, kun lapset kasvoi että meiltä katosi täkkiä, pussilakanoita, pyyhkeitä ja minun vaatteitani. Lasten isä ei ottanut kantaa asioihin. Annoin olla. Olemme eronneet lasten isän kanssa.

  • E sanoo:

    Ihan järjetöntä. Jos tuolleen kohdeltaisiin lapsia, niin sitten ei käyttäisi ollenkaan mummolassa.

  • Pinkkis sanoo:

    En ole ikinä kuullutkaan moisesta. Sairasta vallankäyttöä.