”Tästä en voi soittaa siskolleni, enkä ystävälleni. Eihän jouluna muutenkaan, voi soittaa, kun kaikilla on kauhea kiire ja omat jutut.
Äidille voisin soitella ja toivottaa Hyvää Joulua, mutta en kertoisi ettei meillä ole kuusta..

Teini ei muistanut toissapäivänä käydä valitsemassa sitä, eikä veljeksistä kumpikaan pelaamiselta ehtineet sitä ajatella.
Piparitaikinan tekemisen kanssa kävi sama homma.
Mielestäni nuoret voisivat jo osallistua jouluvalmisteluihin, mutta isä ei ota mitään kantaa…

Nuorimaiseni tosin aikataulutti jouluaaton tapahtumat valmiiksi joulupuuroineen, kuusen koristelemisineen, lumiukkoineen, saunoineen ja syömisineen.. Mutta se mistä se kuusi tulee… jäi miettimättä. Tämä on nyt toinen joulu ilman kuusta, edellinen oli kaksi vuotta sitten.. Lasten isä ei halunnut lähteä hakemaan kuusta yksin ja sitä ei sitten ollut..
Silloin kyllä päätin että jatkossa hoidan sen sitten itse, viime vounna kävin töistä tullessa sen valitsenassa ja maksamassa ja laitoin pojat sen hakemaan.. Voi sitä vänkäämistä ja vaiitusta. Oli kuulemma hankala kantaa. Uskon sen, ei se tuolla kurassa ja vesisateessa hääviä ole, mutta kuusi oli kaunis. Se on kaunein joulukoriste.

Tänään alkoi perheen isä yhdentoista aikoihin jutella että mahtaakohan sitä kuusta enää saada… Ja voihan sitä muovikuusen hakea. Johon minä, että muovikuusta meille ei tule, ennemmin ollaan ilman. Vein kuusen jalan vähin äänin takaisin varastoon ja lähdin koiralenkille. Samalla totesin että kuusen myyjät ovat Joulun vietossa… Meillä ei ole kuusta..

Nyt on paha mieli, joulumieli on omien töiden ja nuorison koulunkäynnin murheiden takia ollut muutenkin kateissa.
Keittiön ikkunassa roikkuu Marimekon kesäverhot ja joulusiivot tehtiin nuorison toiveesta… vain yläkerran imurointi ja pölyt, sekä omat huoneet… Alakerrassa on kaaos.

Minä siivosin kylpyhuoneen koska ajatuskin Joulusaunasta sen lian keskellä tuntui mahdottomalta. Sauna jäi pesemättä, mutta eipä sitä ole paljon käytettykään.

Päätin etten huuda ja käske tänä vuonna, vuosi on ollut rankka ja tuleehan se joulu vähemmälläkin… ja aika hyvin olen onnistunut.
Mies teki kalat ja kinkun paisto on hänen homma. Kinkku piti paistaa leivinuunissa, mutta kivikasaa pitäisi lämmittää etukäteen ja se oli jäänyt vähän huonomle lämitykselle. Koko kämppä tuli täyteen savua kun uuni ei lähtenyt vetämään. Kinkku laitettiin sähköuunissa… joulu vietetään savutuvassa..

Yhden kynttilälyhdyn vein etupihalle.. Takapihan terassilla aurinkovarjosta tippuu sadevesi. Pihakalusteet ovat hujanhajan pitkin terassia ja koiran kuljettamat sukat ja pehmolelut samassa sekamelskassa… Kukkalaatikkoon nojaa lapio ja kottikärryt ovat täynnä puutarhajätettä keskellä takapihaa…

Kuorin perunat ja laitoin laatikot sähköuuniin, pilkoin rosolliin punajuuret. Muu olikin melkein valmista… Jotain voi olla että puuttuu mutta ei haita, tärkeimmät on..
Jouluruoka on lapsilleni tärkeä ja sitä he odottaa.
Sauna on kohta lämmin, vihta on hautunut…

Joulusauna on minulle tärkeä, ja Lumiukko, sen tosin ehdin katsoa myöhemmin, mutta kiinnostaako ketään se mikä on minulle Joulussa tärkeää?”

Nimim. Näkymätön Äiti

— Huono Äiti

Artikkelissa on 26 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

26 vastausta artikkeliin “”Ketään ei kiinnosta, mitä äiti halusi jouluna””

  • Mummo sanoo:

    Mä olen ilmoittanut aikuisille lapsille että meillä on nyyttärijoulu,jokainen tuo sovitusti jotain joulupöytään.Mä hoidan kinkun ja laatikot.Tyhjin käsin ei tulla.Jokainen laittaa max 2 lahjaa lapsilleen meiltä tulee lapsenlapsille 1kpl saman arvoista.Henkilölohtaisesti viettäisin jouluni ihan itsekseni kun olen laittanut ja kustantanut joulut yli 40v.nyt se on loppu.Näillä mennään tykkäsivät tai eivät.Mä en ole mikään kone.

  • Lippastiina sanoo:

    Perheeni ei ole koskaan antanut minulle joululahjaa, eikä edes kysynyt toivoisinko jotakin.

  • Joulu tulee joka vuosi sanoo:

    Meillekin tuli joulu, tämän äidin kiukuttelusta huolimatta. No tää joulu ei menny yhtään miten piti, mutta meni kuitenkin. Kaikki joulut ei voi olla samanlaisia ja mulla ainakin oli joulufiilis hukassa kokonaan. Ikävöin niin kovasti tänä vuonna kuollutta läheistä, että itkeskelin vähän joka välissä. Ja kaikki oli ihan pielessä, mutta silti joulu tuli ja minunkin piti vain tyytyä siihen miten se meni ja loppujen lopuksi nyt on ihan hyvä olla.

  • Suorapuheinen mummukka sanoo:

    Itsepä olet lapsesi kasvattanut.
    Kannattas avata se suu ja alkaa pitää huolta myös itsestään ja näyttää että äidilläkin on tunteet, tarpeet ja toiveet. Ja opettaa lapsille toisten ihmisten huomioonottamista. mut liian monella tuntuu olevan liian kiire passata kaikki valmiiksi ja näyttää huonoa esimerkkiä niin että omat tarpeet jää täyttämättä kun keskittyy liikaa muiden palvelemiseen. Ja sit itketään marttyyrina ku kukaan ei huomioida sua, vaikka ite oot omalla toiminnalla mahdollistanut sen. Mulle opetettiin jo lapsena toisten ihmisten huomioimista mutta myös pitämään omat puolensa. Suosittelen vahvasti ja puhu ajatuksesi ääneen, toivon sulle parempaa joulua ens vuonna. Ilman stressiä.