Muistatko sen hetken kun sinulle selvisi, että joulupukki onkin satua?

Moni aikuinen muistaa. Siitä kun totuus lopulta selvisi, puhutaan jopa hirveänä järkytyksenä ja pettymyksenä. Mutta harva silti jättää kertomatta joulupukista omalle lapselleen.

Vanhempien suhtautumisessa joulupukkiin on kolme näkemystä:

Toisissa perheissä linja on tiukka: lapsille ei valehdella ja joulupukki on valhe. Lapsia ei pidä huijata!

Toisissa ajatellaan, että leikitään mukana kun niin moni muukin tekee. Lasten kuuluu saada uskoa satuihin, joulupukkiin yhtä lailla kuin prinsessoihinkin.

Toisissa perheissä taas sanotaan, että totta kai joulupukki on totta! Ei se ole valehtelemista, sillä olen itsekin nähnyt joulupukin monta kertaa…

Lapsena joulu on taianomainen, ja sitä taikaa ja ihmettä iso osa vanhemmista haluaa lasten elämässä vaalia. Ja miksei omassaankin! Siihen liittyy olennaisesti joulupukki ja ikkunan takana väijyvät tontut…lentävät porot ja tietenkin toiveiden toteutuminen! Sen taian ajatellaan olevan tärkeämpi juttu kuin se, että lapsi saattaa pettyä tajutessaan, että häntä on huijattu.

Äiti kertoo:

”Ennen lapsia ajattelin, että en varmasti tule valehtelemaan omille lapsilleni joulupukista. Mutta sitten se mieli muuttui…

En kertonut pitkällisiä tarinoita tai erityisesti yrittänyt saada lapsia uskomaan joulupukkiin. Vastasin arvoituksellisesti kun lapset kysyivät ja hymistelin. Kyllä meillä joulupukki pari kertaa kävikin, ja lapset tietysti pelkäsivät pukkia kuten asiaan kuuluu!!

Siihen tosin vedin linjan, että meillä lahjoja ei ansaittu kiltillä käytöksellä vaan ”tuhmatkin” lapset ansaitsevat lahjoja yhtä kaikki. Tontut kurkkivat ikkunoista sitten muuten vaan, eivät kyylätäkseen että itketäänkö ja melutaanko täällä.

Nyt lapset ovat niin vanhoja että heillä on vähintään vahva epäily siitä, että totuus joulupukista saattaa olla jotain muuta kuin he ovat luulleet…

Nykyisin olen sitä mieltä, että joulupukkisatu kertoo, että annamme lastemme olla lapsia. Nykyään tuntuu, että on niin iso paine kasvaa nopeasti, unohtaa sadut ja olla reipas ja pärjäävä. Joulupukkiin uskominen on lapsen oikeus.”

Mikä linja teillä on? Saako sinun lapsesi uskoa joulupukkiin vai ei? Entä saitko trauman kun itsellesi selvisi totuus joulupukista – vai oliko totuus sittenkin se, että totta kai Joulupukki on olemassa 😉 Kerro kommenteissa!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Yksi vastaus artikkeliin “Saako sinun lapsesi uskoa joulupukkiin?”

  • Satu sanoo:

    Muistan kun kerran näin isän vievän joululahjat säkissä huoneeni ohi varastoon. Hiivin myöhemmin penkomaan kaappeja ja sieltä ne lahjat löytyivät. Seuraavana vuonna kirjoitin tunnollisesti pukille lahjatoiveet, ja samaan, ettei tarvi sisällä käydä, riittää ku jättää lahjat oven taakse 😀

    Ei jäänyt siis traumoja, ja nyt oman 2v kanssa ihmetellään tontun joka päivä tuomaa kirjettä ja jätetään tontun ovelle pieniä lahjoja. Mikä sen parempaa kun pääsee joulutunnelmaan ihan eri tavalla kun piitkään aikaan.