Diagnoosi: joulukyvyttömyys
Suuren osan vuodesta voi elää ihan rauhassa. Kukaan ei huomaa mitään outoa. Tekemisistään ei joudu tilille. Elämä sujuu normaalisti.
Sitten koittaa joulun aika, ja suuri kyvyttömyyteni paljastuu.
Naisten odotetaan osaavan kaikenlaista. En oikein tiedä missä ne taidot olisi pitänyt oppia, kenties jossain emäntäkoulussa? No, oppimatta jäi.
Jouluvalmistelut ovat täynnä ansoja. Minä en osaa edes valita lahjoja! Alan epäilemään ja puntaroimaan, pitäisikö sittenkin ostaa jotain muuta? Pitäisikö jättää tämä ostamatta? Vai pitäiskö ostaa vielä enemmän lahjoja, kuusen alle semmoinen keko että paketteja avataan vielä uutenavuotenakin?! Kysymyksiä riittää, ja ehkä tärkein niistä on se, että miten minusta tuli tällainen päättämätön hermoraunio, joka seisoo kaupassa hikeä valuen roikuttamassa kylpytakkia ja saippuapakkausta kädessään.
Entäpä lahjojen pakkaaminen! Muilla on nätit paketit pakettikortteineen ja koristeineen. Itsellä epämääräinen kasa, johon on suhrattu päälle mustalla tussilla HYVÄÄ JOLUA. Toivotuksesta ei ole mitään apua, kun näyttää kuin koira olisi leikkinyt lahjalla ja lapset suhrineet tussilla, ihan hävettää antaa se eteenpäin!
Entäpä pipareiden leivonta. Niistä tulee vääntyneitä ja palaneita, eikä vapisevin käsin levitetty koristelu pelasta tilannetta. Näin lasten juhlan alla ei viitsi ääneen sanoa, mitä niiden päälle näyttäisi olevan ruikittu, mutta mielleyhtymä on kyllä ilmiselvä. Taas saa hävetä.
Tätä se on kun ei pelaa hienomotoriikka eikä silmän ja käden yhteistyö. Kaikki menee vähän sinne päin.
Esteettistä silmää kaipaisin kodin koristelun suhteen. Joulukoristeethan ovat mauttomia, joten luulisi että tämä on homma josta selviää kuka tahansa. Mutta ei! Miten toisten joulukuuset ovat aina niin nättejä, oli niissä mitä tahansa koristeita? Omat näyttävät siltä, että niiden päälle olisi kaadettu krääsäkaupan alelaarin sisältö ja lisätty pikkuisen valoja päälle. Symmetrian ymmärryksessäkö se vika on vai missä?
Tätä samaa se on joka asian suhteen. Jouluruoat onnistuvat miten sattuu, jos onnistuvat ollenkaan. Valmiit ruoat ovat sentään ok, mutta joulukyvytön äiti kattaa ne ihan huitaisten. Kun totta kai se aikataulukin on pettänyt, ihan kuin minä en osaisi edes kelloa! No, organisoida en ainakaan osaa… Ja miten muka muistaa ostaa servettejä, saati silitellä mitään kankaisia lautasliinoja?!
Eikä toivoakaan tietysti siitä, että pöydässä istuisi ehtoisa emäntä kuin joulumuori – ehei, siinä sitä toljottaa tukka sekaisin ja kinkunkastikkeseen tahraantuneessa mekossa. Kunnon naisihminen asettuisi vielä pianon ääreen loihtimaan ilmoille jouluisia sulosäveliä, mutta minä en osaa soittaa, ja laulaminenkin kuulostaa siltä, että joulukinkku olisi jäänyt henkiin ja se pitäisi päästää päiviltä ennen uuniin lykkäämistä.
Mutta onneksi sillä ei ole mitään väliä. Paketit ovat rumia, kuusi on kamala ja eukko näyttää räjähtäneeltä – ihan sama! Saapahan ainakin syödä ja lepäillä, muulla ei ole mitään väliä. Jos joku pieni ääni yrittää kuiskuttaa muuta, sen voi vaientaa luikauttamalla pienen joululaulelman! (Tai sitten ei, etteivät naapurit valita joulurauhan rikkomisesta!)
Nimim. Taidot ei riitä
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 14 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Mitään ei ole pakko tehdä ja, jos kuitenkin haluaa tehdä niin ehdottomasti pitkällä aikavälillä. Joululeivonnaisia voi aivan hyvin tehdä jo marraskuun aikana ja vaikka pakastaa samoin jouluruuat. Lahjojen paketoinnin voi ulkoistaa tai tehdä niin kuin haluaa, palasiksi ne paperit kuitenkin menee. Aattona ei kannata stressata siitä miltä näyttää, koska silloin kuuluu olla mukava olotila ja jos se tulee sillä resuisella yöpaidalla ja kampaamattomalla tukalla niin sitten mennään sillä.
Muistakaa että mitään ei ole pakko tehdä, kaiken saa valmiina jos haluaa. Ei ole väärin ostaa valmista. Kannattaa kovasti pyrkiä siihen suuntaan että Joulu on sellainen kuin itse haluaa. Silloin on kaikilla parempi mieli. Onnellinen vanhempi, onnellinen perhe 🙂
Ootte kaikki hyviä just semmoisena ko ootte! Rentouttavaa ja ihanaa joulua toivotan kaikille!
Minä osaisin mutta kun ei hirveesti huvita.Voisin nukkua joulun yli.
Tää oli kyllä nyt täysin avuton juttu. Lahjat voi viedä jonkun urheiluseuran tai partiolaisten paketointipalveluun, jos ei itse viitsi vähän paremmin yrittää… pipareita leipoo uuden pellillisen muutamassa minuutissa. Olisiko munakello hyvä joululahja? Koristeet voi jättää pois ja laittaa vain kynttilöitä, mikäli eivät ole mieleisiä. Jos tukka on sekaisin ja mekko kastikkeessa niin taas yks 5min kammata tukka ja vaihtaa mekko. Ihan turhaa ja ärsyttävää ”minä en osaa” ruikutusta.
Hyvä että joku on hyvä
Ihan samaa mietin. Meidän joulu on aina ”täydellinen” eli siistit vaatteet saunan jälkeen, väkisin väännetyt piparit joita kukaan ei lopulta syö, itse tehdyt joululaatikot ja rosolli ja kaiken mitä vaan voi teen itse ja nautin siitä, mutta silti en lähde moittimaan ketään joka ei tee niinkuin minä. Joulu tulee valmisteleeko sitä tai ei ja sen saa viettää sotkusilla vaatteilla ja hiuksilla, jos haluaa ja piparitkin voi ostaa kaupasta.
Joulusta ei kannata ottaa stressiä se tulee olitpa sitte tehny täydelliset piparit tai et. Toki, jos haluaa omaa ”joulutaitoaan” kehittää niin suosittelen harjoittelemaan kaikessa rauhassa tekemisiä. Katsella paketointi ohjeita ja rauhassa tehdä sillä ajatuksella, että jos ei nyt onnistu niin ehkä ensikerralla onnistuu. Leipominen ja ruuanlaittokin kannattaa ajoittaa niin ettei ole kiirettä. Itse olen hyvä leipomaan ja tekemään kaikkia jouluruokia, mutta jos ne pitäisi kiireessä tehdä niin en edes halua tietää lopputulosta. Eli harjoittelua vaan niin kyllä sitä pikku hiljaa kehittyy ja niinkuin alkuu mainitsin joulu tulee joka tapaukses vaikka sitte palaneiden pipareiden ja likaisen mekon kanssa.
Pystyn niin samaistumaan!
Kaikkea voi opetella, hyvissä ajoin ennen joulua. Lahjojen paketoimista voi harjoitella, videoita löytyy netistä tai suosia valmiita lahjakasseja. Kuuseen voi ostaa kerralla yhteensopivat koristeet, esim väriteemalla kaikki punaista ja kultaa. Laatikot ja rosollit saa kaupasta valmiina, lämmittää varmasti jokainen osaa, ohje lienee laatikon kannessa. Ennakointi taitaa olla se taikasana eli suunnittele ja opettele. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Jouluradio soi netissä jo kaksi kuukautta ennen aattoa ei tarvitse osata soittaa ja laulaa. Ostat jouluksi itsellesi uudet löhöilyvaatteet ja hiukset kun pesee, näyttää riittävän siistiltä. Lahjoja kannattaa alkaa miettimään jo paljon ennen kuin joulukampanjat kaupoissa alkaa. Lapsethan osaa itse sanoa mitä haluavat, joten osta sitä. Kaikesta saa stressin ja ongelman kun ei opettele suunnittelemaan. Kynä ja paperia käteen, vanhanaikaisesti ideat/työt ylös ja ruksia päälle kun olet tehnyt. Ei se sen vaikeampaa ole. Paniikissa ja loppumetreillä ei mikään onnistu hyvin. Töitä voi myös jakaa, jos on kaksi aikuista taloudessa ja lapsetkin suoriutuu monista asioista aika näppärästi.
Kannattaa ulkoistaa homma puolisolle, jos sellainen vaan on.
Tämä!!! Miksi naisten pitäisi loihtia joulu yksin?
Elä ressaa joulu on ilon ja antamisen juhla(saaminenkin ois kivaa..köh,köh🤣😏) evvk mikää lattiasta kattoo kuuraus tai että pitäs olla vimosen päälle puleerattua luxusta. Mulla myös hermovauriot jotka tekee käsistä tutisevat jne joten ei tosiaankaan tuu paketeista sööttejä,sieviä jne ellei paketti pisteessä oo joku joka niitä värkkäis,mielellään antaa euron tahi pari siitä ettei ite noidu teippi tukassa hiki norot valuen…kuusen koristeli tänäkin vuonna teini joten se on hieno. Köksä puoli ei tuota harmaita hiuksia koska sen mä hanskaan vaikka kädet tutiseekin.
Taidot kyllä riittäisivät, mutta kun ei vain jaksa vääntää itse laatikoita tai koristella pipareita. Joulunalusaika on ihan tarpeeksi stressaavaa ja kiireistä muutenkin.
Aamen ja kiitos! Tämä pelasti toisen kyvyttömän jouluakan juhlamielen.