Onko teilläkin sopimus siitä, että aikuisille ei osteta joululahjoja? Että jouluisin lahjat hankitaan ainoastaan lapsille?

Sellainen sopimus on tietysti monelta kannalta hyvä: on ekologista olla ostamatta ylimääräistä tavaraa; rahaa ei kulu turhaan; aikaa ja vaivaa säästyy.

Mutta on siinä ongelmansakin. Kuten nämä:

”Mä tiedän että sovittiin ettei osteta lahjoja, mutta mä nyt kuitenkin ostin.”

Tämähän se kiva käytäntö on! Varmista nolo tilanne tai ihmeellistä säätöä itsellesi, toiselle tai ihan kaikille! Jos sovitaan, että ei lahjoja, niin miksi niitä lahjoja sitten hankitaan? Onko tämän idea ainoastaan saada itselle jotenkin puhtaampi omatunto, kun ei osallistu kerskakulutukseen mutta sitten kuitenkin osallistuu? Mitä ihmettä?

Eiköhän valita linja ja oikeasti pysytä siinä!

”En ikinä saa lahjoja.”

Jostain syystä iso osa suomalaisista aikuisista ajattelee, että lahjat ovat lasten juttu ja toisten aikuisten ilahduttaminen turhaa. Ne, jotka tykkäävät lahjoista ja yllätyksistä, kärsivät tästä. Ei sitä oikein kehtaa alkaa lahjoja vaatiakaan. En saa koskaan mitään ja haluaisin lahjan edes joskus…, sehän olisi ikävää mankumista.

Vaikka ei kai oikeasti se, että toivoo joululahjaa ole mitenkään lapsellista, ahnetta tai itsekästä? Kai se nyt on mukava tietää, että joku on ajatellut sinuakin?


Kuva Jeshoots.com, ylin kuva Kira auf der Heide.

”Joudun käyttämään suuria summia sukulaislasten lahjoihin ja minä en saa keneltäkään mitään.”

Jos sopimuksessa on täsmennetty, että lapsille hankitaan lahjoja, mutta aikuisille ei, on lapseton aikuinen vähän ikävässä asemassa. Hän saattaa joutua ostamaan pakettitolkulla lahjoja suvun ja perheen lapsille, mutta ei itse saa keneltäkään mitään. Suoraan sanottuna antamisen ilo ei välttämättä korvaa sitä vaivaa ja rahanmenoa, ja voi ottaa päähän että itse ei saa mitään.

”Haluaisin ilahduttaa läheisiäni, mutta kun on tämä sopimus.”

Ei lahjoja aikuisten kesken -sopimus on kiva vain jos kaikki ovat sitä mieltä että se on kiva. Toisille lahjojen hankkiminen ja antaminen ei ole mitään tuskaa, vaan tärkeä joulumielen tuoja ja mukava juttu. Osa meistä on hyvä keksimään lahjoja muille, tykkää antaa jotain mitä toinen ei itse raaskisi ostaa tai vaikkapa haluaa auttaa. Harmittaahan se, jos lahjoja ei sitten annetakaan.

Vielä hankalampi tilanne on, jos lahjanantaja on vaikka neulonut kaikille villasukat tai muutoin nähnyt kovasti vaivaa, ja sitten yhtäkkiä sovitaan että kukaan ei sitten anna yhtäkään lahjaa!

Miten teillä toimitaan? Joululahjat vain lapsille vai ihan kaikille? Kerro kommenteissa!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 28 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

28 vastausta artikkeliin “”Ei joululahjoja aikuisille” -sopimus on syvältä!”

  • Joulupimu sanoo:

    Lahjat kaikille

  • Hyvä ratkaisu jo monetta vuotta sanoo:

    Meillä on käytössä secret santa. Lapsia suvussa on 5 kpl ja aikuisten kesken ollaan arvottu jokaiselle yksi aikuisista, kenelle ostaa max. 20e lahjan. Rahaa säästyy ja voi miettiä vain yhdelle jonkun kohdistetun lahjan. Eikö kukaan jää ilman.

  • Joo sanoo:

    Meillä ei varsinaisesti ole mitään sopimuksia ja jokainen saa ostaa lahjoja, jos haluaa. Olen kuitenkin itse ilmoittanu sisaruksilleni, että en halua lahjoja, koska itsellä ei ole varaa ostella aikuisille lahjoja. Riittää, että ostan perhepiirin lapsille (ei omia lapsia), puolisolle ja vanhemmilleni. Sitten joskus jos taloudellinen tilanne antaa myöden niin todellakin ostan kaikille joille haluan niin joululahjat.

  • Minkässilleteet sanoo:

    Ostan lahjat aikuisille lapsilleni ja heidän avopuolisoille, vanhemmilleni, kummilapselleni, veljelle ja hänen vaimolle sekä veljen lapsille. Itse saan lahjat vanhemmiltani, lapsiltani ja konvehtirasian veljen perheeltä. Ostan yleensä itse itselleni pari lahjaa esim kirjan, suklaata ja jonkun korun.
    Yleensä ostan lahjoja pitkin vuotta jotta rasite ei kohdistu vain yhdelle kuukaudelle. Onneksi joulukoristeet menee vuodesta toiseen ja jouluruoka itse tehtynä ei ole kallista