Vaikeus seurata ohjeita, vaikeus istua paikallaan, ajatusten harhailu, jatkuva tarve olla liikkeessä, keskeyttäminen, kärsimättömyys, vaikeus olla hiljaa…nämä ovat tyypillisiä ADHD-oireita, jotka vaikeuttavat koulunkäyntiä. Nämä oireet ovat tuttuja myös monille heistä, joilla ei ole ADHD-diagnoosia. Se johtuu siitä, että ADHD-oireilua on ihan kaikilla, sillä jokainen meistä sijoittuu jollekin kohtaa ADHD-kirjon janaa, kertoo psykiatrian ylilääkäri Anders Hansen. Jos oireet ovat voimakkaita ja aiheuttavat paljon ongelmia, saatetaan tarvita ADHD-diagnoosi ja asianmukaista hoitoa.

Anders Hansen on Karoliinisesta instituutista valmistunut lääkäri ja diplomiekonomi joka työskentelee psykiatrian ylilääkärinä. Hän paneutuu kirjassaan ADHD voimavarana (Atena) ADHD:n positiivisiin puoliin ja keinoihin, joilla oireita kokeva voi lievittää niiden huonoja puolia. Psykiatrinen diagnoosi edellyttää, että ADHD-oireilusta on haittaa. Yleensä haittoihin keskitytäänkin positiivisia puolia enemmän.

ADHD-oireilun positiivisia puolia ovat muiden muassa kekseliäisyys, aikaansaavuus, energisyys, luovuus, rohkeus, uteliaisuus sekä kyky uppoutua ja kyky kyseenalaistaa. Näistä positiivisistakin puolista voi seurata ongelmia, esimerkiksi koulussa, joka ei välttämättä ole kovin joustava laitos.

Nykyinen koulu on noin 200 vuotta vanha järjestelmä. Aivomme ovat kuitenkin edelleen savanni-ihmisen aivot, eivätkä ne ole muuttuneet 20 000 vuoden aikana. Tästä syystä koulu ei ole välttämättä kovin optimaalinen kenellekään meistä. Toisille se sopii ja toisille ei. Usein ADHD-oireiset ovat niitä, joille yleisen muotoinen kouluopetus on haastavaa, Anders Hansen kuvailee.

Hansen kertoo kirjassaan oheita, joilla ADHD-lapsi pärjää koulumaailmassa. Hän korostaa, että ei ole pedagogiikan asiantuntija, ja että koululaitoksen käytäntöjä ei tuosta vain muuteta.


Kuva Feliphe Schiarolli.

Miten opetuksesta sitten saisi ADHD-oireiselle sopivampaa? Näitä ohjeita voi ADHD-lapsen vanhempi, itse opiskeleva aikuinen tai lasten kanssa toimiva pohtia:

– ADHD-oireiselle tulisi antaa selkeitä ja rajattuja tehtäviä.

– Ohjeita tulisi antaa yksi kerrallaan.

– Myös ohjeiden tulisi olla selkeitä ja rajattuja sekä lyhyitä.

– ADHD-oireinen tarvitsee suoraa palautetta ja usein.

– Kannattaa ennemmin pitää paljon lyhyitä taukoja kuin muutama pitkä.

– Tehtävien pitäisi olla sekä mielenkiintoisia että konkreettisia. Tehtävän hyötyjä kannattaa korostaa.

– Aktiivinen oppiminen on passiivista tehokkaampaa. Oppilaiden pitäisi päästä itse oivaltamaan ja keksimään asioita.

– Uutta teknologiaa kannattaa käyttää oppimisen tukena jos se innostaa lapsia. Työtapojen vaihtelu on hyväksi.

– Liikuntatuokioita tulee olla päivittäin. Parikymmentä minuuttia niin että syke nousee, riittää jos pidempään ei ole mahdollisuutta.

– Tietokoneen ja kännykän käyttöä tulisi rajoittaa.

– ADHD-oireinen oppii helpoiten pienessä ryhmässä.

– Työmuistia kannattaa treenata. Siihen on olemassa välineitä, esimerkiksi tietokoneohjelmia.

Näiden ohjeiden lisäksi Hansen korostaa voimakkaasti liikunnan merkitystä: ”Liikunta parantaa tehokkaasti keskittymiskykyä, ja edellytykset teoreettisten aineiden opiskeluun kohoavat liikunnan jälkeen. Tämä koskee kaikkia, mutta liikunta on erityisen tehokas apu ADHD-diagnoosin saaneille. On siis tärkeää, että lapset liikkuvat usein.”, hän kirjoittaa.

Hansen muistuttaa myös kännykän käytön rajoittamisesta: ” Kännykkä aktivoi aivojen palkitsemis- ja mielihyväjärjestelmää todella tehokkaasti, ja erityisesti ADHD-oireisilla.”

HUOM. ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!Kiinnostaako sinua lukea lisää? Arvomme Atena-kustannukselta saamamme arvostelukappaleen Anders Hansenin ADHD voimavarana -kirjasta. Osallistu arvontaan jättämällä alle kommentti, voit kertoa, mitä hyvää ADHD:n kanssa eläminen on elämääsi tuonut tai vain huikata, että olet mukana arvonnassa!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

297 vastausta artikkeliin “Psykiatrian ylilääkärin ohjeet: Näin tuet ADHD-lapsen koulunkäyntiä”