Petetty: se ei ollut sinun syysi
Nimimerkki Petetty lähetti meille Avaudu tästä -lomakkeen kautta keskustelunavauksen:
”Tuskaa surua vihaa halveksuntaa… olotila ahdistunut. Mies jäi kiinni toisesta naisesta.
Mies on pyytänyt anteeksi ja katuu, mutta mä en pääse yli. Hän kirjoitti naiselle ”se on sitten vaan voi, voi jos kotona tulee sanomista”.
Ei kuulemma ollut seksiä. Suutelua ja puheluita ja tekstareita.
Miten hemmetissä mä oon niin huono etten riitä??”
Petetyksi tuleminen on yleensä valtava kriisi. Petetty kyseenalaistaa toisen rakkauden, yhteisen historian ja tulevaisuuden – sekä oman arvonsa.
Muita noista asioista pitääkin miettiä, mutta ei sitä, miksi ei kelvannut tai riittänyt toiselle.
Petetty:
Sinä et ole huono.
Sinä et ole riittämätön.
Sinulla on merkitystä. Sinun tunteillasi, sinun elämälläsi ja sillä, miten sinua kohdellaan.
Sinulla on paljon mietittävää, paljon ratkaistavaa ja paljon tunteita käsiteltävänä. Käytä energiasi niihin asioihin. Älä siihen, että etsit itsestäsi syitä ja vikoja, ja tunnet huonommuutta ja syyllisyyttä.
Pettäminen ei ole petetyksi tulleen syy.
Kuva Zoriana Stakhniv, ylin kuva Becca Tapert.
On toki tilanteita, joissa pettäminen on voinut näyttäytyä toiselle ratkaisuna ja hyvänäkin vaihtoehtona. Parisuhteessa on kaksi osapuolta, eikä pettäjäkään elä eristyksissä ja tyhjiössä. Mutta olipa tilanteenne ollut mikä tahansa, pettäjä on valinnut pettää. Kyseessä on hänen valintansa, hänen ratkaisunsa ja kyllä, hänen syynsä.
Se, miten sinun pitää edetä, jatkaa vai erota, antaa anteeksi vai ei, on sinun ratkaisusi ja sinun valintasi. Mutta mitä tahansa teet ja ajattelet, älä kiduta itseäsi itsesyytöksillä.
Me emme voi käytöksellämme ratkaista sitä, miten toinen ihminen toimii. Me emme voi muuttaa toisen tunteita emmekä voi tehdä toisen valintoja. Ja niin ikävää kuin se onkin, myös ihania, kivoja, kauniita ja seksikkäitä ihmisiä petetään. Siltä ei ole turvassa olemalla vielä vähän mukavampi tai vielä vähän kauniimpi.
Koska pettäminen on pettäjän valinta, ei petetyn syy.
Oletko vaikeassa elämäntilanteessa tai kokenut järkyttävän tapahtuman? Onko elämäsi juuri muuttunut ja tuntuuko se ylivoimaiselta? Koetko, ettet jaksa enää yksin huolen tai murheen kanssa? Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia? Valtakunnallinen MIELI ry:n kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville ja heidän läheisilleen. Kriisipuhelin päivystää suomen kielellä 24 h vuorokaudessa vuoden jokainen päivä ja yö numerossa 09 2525 0111.
Väestöliiton sivuilta löytyy tietoa sinulle, joka olet tullut petetyksi.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 12 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Jos nyt jotenkin lohduttaisi niin pettäjä harvoin jos koskaan pystyy elämään itsensä taikka kenenkään muunkaan kanssa rehellistä elämää. Hän pakenee aina jotakin loppuelämänsä.
Pitää myös muistaa, että petetty, joka on päättänyt jäädä pettäjän kanssa suhteeseen, ei ole heikko, vässykkä tai heittopussi. Pettämisen julkitulon hetki on ollut kriisi, josta he ovat päättäneet jatkaa yhdessä.
Pitäisi yrittää ajatella, että pettäjä ei ollut petetyn ihmisen arvoinen. Eikä niin, että petetty ei olisi ollut arvokas. Koska pettäjä on se joka tietoisesti satuttaa puolisoaan. Se on julmaa. Vahinkoja ei satu. Ei edes kännissä ja läpällä. Vaikka olisi kuinka humalassa ollut niin se on aina ollut tietoinen valinta. Etenkin, jos siitä tulee pidempi juttu tai se toistuu usein.
Itse tulin edellisessä suhteessa useasti petetyksi ja sain siitä niin järeän PTSD:n, että se nakertaa nykyistä suhdetta ja pelkään paljon. Yhtään en enää pysty sietämään tai anteeksi antamaan, kun sitä exältä toistuvasti siedin ja anteeksi annoin ja yritin vaan eteen päin olemalla itse parempi ihminen. Ei toiminut silloin, joten en usko että toimisi kenkään kanssa.
En rajoita tai kontrolloi nykyistä puolisoa, mutta olen vaistomaisesti valmiina pakenemaan, hiippailen varuillani hiljaa nurkissa ja kärsin fyysisiä oireita, kun tilanne muistuttaa etäisesti jotain mennyttä tilannetta, vaikka nykyinen puoliso on toistuvasti osoittanut olevansa luotettava. Kärsin siis petetyksi tulemisesta edelleen lähes päivittäin näin vuosien jälkeen. En tiedä saako minusta enää ehjää ihmistä sen jäljiltä.
Sinä selviät kyllä.
Pettäjä voi näyttää ulospäin että häneen ei sattuisi mutta se on harhaa.
Sitten kun hän joutuu ennemmin tai myöhemmin kohtaamaan itsensä ja tekojensa seuraukset olet itse jo paljon paremmassa kunnossa kuin nyt.
Pettäjä pakenee itseään eikä hän tule kuin aniharvoissa tapauksissa itsestään rauhaa löytämään vaan jatkaa loppu viimein itsensä tuhoamista hitaasti mutta varmasti.
Se ei ole petetyn syy, jos toinen tekee sen valinnan, että pettää. Se ei myöskään ole sen pettäjän kumppanin vika. Jokainen tekee omat valintansa omassa elämässään. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi pystyä olemaan pettämättä, niin kauan että asiat on ensin selvitetty parisuhteessa, joko erottu tai selvitetty paremmaksi, niin ettei pettämiselle ole enää edes ”tarvetta” eikä tilaa.
Pettäminen voi olla henkistä, yhteyttä ja läheisyyttää jonkun toisen kanssa, enemmän kuin oman kumppanin kanssa. Se kertoo jotain jo kaikille osapuolille, jos tämmöiseen ajautuu. Jos oikeasti välittää ja rakastaa, ei petä, ei henkisesti eikä fyysisesti. Humala tai mikään muukaan ei oikeuta pettämistä.
Meillä oli ennen kiinnittämistä, suhteemme parasta aikaa. Naurua , iloa, kahdenkeskeisiä viikonloppuja. Vaikka asumme evakossa ja oma asunto umpihomeessa, olemme tukeneet toisiamme. Tämä tuli täysin puskista
Mieheni jäi kiinni pettämisestä useamman kerran. Päätimme jatkaa mutta ei meidän liitto ollut entisensä enää. Nyt vuosien jälkeen ihmettelen edelleen miksi olin niin valmis luopumaan omista periaatteistani vain siksi että liitto jatkuu. Lopulta päätin että nyt riittää ja ukko etsiköön uuden elämän, silloin ilo palasi elämääni enkä ole katunut päätöstäni.
Ehkä minäkin jossain vaiheessa jaksan herätä ja aloittaa uuden elämän
Elän suhteessa missä vaimo petti ja ehkä on tehnyt sitä useammin?
Meillä oli silloin pieniä lapsia ja talo juuri valmis rakennettu. Niitten takia jatkettiin yhdessä ja lapsista kasvoi hyviä ,ahkeria ihmisiä.
Mutta, en koskaan tule luottamaan vaimoon enää ja voin sanoa että satoja kertoja olen miettinyt jos tein oikein.
Nyt ei ole lapsia kotona enää mutta ei ole munaa lähteä vieläkään.
Yksi syy on se että vaikka löytäisin uuden rakkaan niin tämä epäluulo tule seuraamaan loppuikäni…
Henk.koht. pidän rajana tuota suutelemista juurikin. Vaikka se ”ei ole seksiä” jonkun mielestä, se voi myös todellakin sitä olla. Riippuu ihan, millä fiiliksellä sitä harrastetaan. Minusta tuollaisista ”kotona tulee sanomista” jutuista tulee mieleen pikkupoika, joka varoo jäämästä äidille kiinni röökinpoltosta tms. Ei aikuisen miehen käytöstä. Kun kerran on lähtenyt parisuhteeseen ja antanut ymmärtää, että se edellyttää molemmilta uskollisuutta, niin mitäs tuohon enää sanoo. Surkeaa vain lapsien kannalta, että hetken säväreiden takia pitää rikkoa perhe. Osa meistä tietysti pääsee yli näistä ja liitto jatkuu, mutta särö jää joka tapauksessa. Onko sitten parempi erota heti vai lasten kasvettua, jää nähtäväksi.
Hänellä ei ole selitystä miksi teki mitä teki. Se vaan kuulemma tuntui hyvältä sillä hetkellä. Ei voi kuulemma luvata mitään, hän ei voi tietää mitä 10 tai 20 vuoden päästä tapahtuu. Ei halua erota, haluaa että kaikki on kuin ennen.
Tämä on täysin väärin sua kohtaan. Koska sulla on oikeus elää niin, että olo on turvallinen. Ei jatkuvasti varuillaan, että koska se taas pettää.