On kuukausia, jolloin kaikki on perse**** (paitsi urea)!

Kuun vaihde: esikoisella taitaa flunssaa puskea. No eipä siinä, jätetään lätkätreenit väliin, jotta on maanantaina koulukuntoinen.
Ma: No jaa, jos vielä tämä päivä kotona, niin huomenna sitten kouluun…
Ti: A night from hell!! Äiti sai unta noin 4 tuntia. Jos isompi kundi ei yski, voihki, puhu unissaan tai valita kurjaa oloaan, niin kuopus hiipii varmuuden vuoksi pariin otteeseen toteamaan milloin pissahätää, milloin pahoja unia. Eikä unohdeta rakkaita yläkerran naapureita, jotka illalla pitivät huolen siitä, että ei nukuta ja aamulla yläkerran täti aloitti raivareilla klo 6:50. Kyllä oli musiikkia korville..
Ke: Väsyttää. Kuopus tarhaan, esikoinen kotona. Ei päiväunia, mutta eipä hätää.. Huomenna muksu jo kouluun ja minulla koittaa ihanan rentouttava loma Espanjassa ihanien ystävien kanssa. Kyllä tämä tästä!
To: Jaahas. Kurkku on karhea – mikä oli toki odotettavissa..
Pe: Kurkkuun sattuu ja olo on tahmea. Nappia nassuun ja loput napit matkalaukkuun. Niitä olikin aika vähän. No, ei ehdi apteekkiin hakemaan lisää. Onhan Espanjassa apteekkeja..
La: Herätys Malagan auringon alla. Kurkkuun sattuu niin paljon, että tekisi mieli repiä pää irti ihan vain helpottaakseni oloa.. Lisää paikallista droppia (joka ei auta).. Äänikin lähtee.
Su: Hurraa!! Olo on parempi Eikun odotas: ei olekaan. Sattuuuuu!
Ma: Kotiin. Olo ihan jees.. Tampereen kentällä luuri piippaa. Esikoinen ei ole ollut aamun tunnilla. Mitä on tapahtunut, onko se kipeä?? Ei sentään. Lapsen isä vain oli unohtanut viedä lapsen kouluun ajoissa. Sattuuhan noita.. Ja minäkin sain nyt tietää, että 3 vkoa sitten oli sovittu, että lapsi viedään nykyään maanantaina aina tuntia aiemmin.. Just! Minulle oli vain unohdettu ilmoittaa siitä.. Kuopus kipeänä. Ei ole tarhassa.
Ti: Lääkäri toteaa minulla korvatulehduksen. Pidän vapaapäivän ja lepään.
Ke: Kuopus on räkäinen ja yskäinen = ei tarhakuntoinen! Siispä lapsi tarhaan ja minä säntään töihin (en vain voi olla poissa)
To: Sama juttu! Ilmoitan päiväkodissa, että minulla on ”Huono äiti- viikko”. Lohduttavat sanomalla, että ihan hyvin se lapsi täällä jaksaa (kai nyt, kun olen aamulla tuupannut siihen lääkettä).
Pe, la, su: Puolikuntoinen ja jälkijättöinen olo jatkuu. Mutta lapset sentään jaksavat hyppiä seinille ja riehua villeinä!! Kiva! Antibiootit saavat pakkini sekaisin. PMS:ää pukkaa. Vit*****!!
Ma: Kuopus valittaa aamulla päänsärkyä. Ei auta! Lapsi mukaan töihin ja illalla lekuriin. Tadaa: orastava korvatulehdus ja enterorokko!!! Loppuviikko kotona!
Kyllä elämä vaan on hienoa 🙂 Tänäänkin osasin nauttia hetkestä ja näin söpön oravan 🙂 Ai niin, sekin oli ajettu autolla liiskaksi. Saimme sentään järkyttyneen esikoisen kanssa aiheesta kriisikeskustelun…

Terveisin Tanja

 

— Huono Äiti

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä. HUOM! Juttujen kommentit lähetät alempaa kohdasta KOMMENTOI.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Vastaus henkilölle Koo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

9 vastausta artikkeliin “Otteita yh:n päiväkirjasta”

  • Yh sanoo:

    Kirjoittajalle tsemppiä!! Hyvin sä vedät 🙂
    Muilta kommentoijikta haluaisin kysyä, sanotteko te iloitsevallekin, että ”äläpä ole noi iloinen, koska sinuakin iloisempia on” ? Ihan hullua. Meillä on omat ongelmat ja koetaan asiat eri lailla rsnkkoina. Kyllä jutun kirjoittaja saa kokea tilanteensa rankaksi ja tympeäksi. Vaikka kävi jpa ulkomailla. Haluaisitko itse olla reissussa kipeä? Tuskin.
    Eli, rauhaa ja rakkautta, naiset. Oltais mieluummin toisten tukena, kuin mollaamassa tai mitätöimässä toistemme kokemuksia.

  • Tasajako sanoo:

    Tuossa paketissa on kykenevä isä mukana. Tuuppaat ne lapset sinne 50 % ajasta. Ja tee se nyt, kun ovat pieniä – kun teini-ikä lähestyy, et enää onnistu siinä, koska he päättävät jäädä sinun luoksesi paremman palvelun vuoksi. Etkä saa heitä väkisin isälle enää kammettua. Eli ei muuta kuin tekemään uutta sopimusta lasten tapaamisista = vuoroasuminen. Sitä moni isäkin nykään peräänkuuluttaa, tehdään siitä uusi normaali.

  • IsoJohanna sanoo:

    Asenne remonttiin teillä kaikilla. Älkää hyvät ihmiset aina olettako että teillä menee huonommin kuin muilla. Moni asia on hyvin ja huonoudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

  • iiippis sanoo:

    Oih, olisipa tälläkin yh:lla joskus
    mahdollisuus nauttia Espanjan auringon alla o.O

    Mutta kovin tuttua sairastelua tuo, ainahan ne taudit kiertää koko perheen ja äidille ne tulee aina sillon ku pitäis jaksaa siivota lastenkin oksennuksia tai kun lapset ovatkin jo terveitä ja ”hyppivät seinille”. Ah, äitiyden iloa.

    Ja miksi ne oksennustaudit ja korvatulehdukset aina alkavat aamuyöllä?

  • mie vaan sanoo:

    Juu eihän sulla oli asiat vielä edes vaikeat jos lomareissuja noinkin pitkälle on mahdollista tehdä niin taloudellisesti kuin lastenhoidonkin osalta.
    Minulla ei ainakaan mahdollisuutta saada lapsia hoitoon kuin EHKÄ kerran kuukaudessa enintään kahdeksi päiväksi siis yhdeksi yöksi ja rahaa ei TODELLAKAAN ole ulkomaanmatkoihin.

  • m3iju sanoo:

    Anteeksi: Ihanaa huomata että en ole yksin tuskailemassa. Totaalisen p*ska kuukausi takana, eikä loppua just nyt näy. Palataan joulun tienoilla aiheeseen? 😀

  • Koo sanoo:

    No niin no. Minua (täysi yh, lasten isä kykenemätön ja haluton olemaan osana lasten elämää…) tämänlainen negatiivinen valitus pistää v*t**tamaan! Vuorotöissä, ei puhettakaan viikonloppulomista epsanjassa… Mutta yritys kuitenkin kova pysyä positiivisena ja nauttia elämästä 🙂
    Asenteenmuutosta peliin niin kummasti se elämä alkaa näyttää valoisammalta 🙂 lasten sairasteluista huolimatta 😛

    • viiden kullannuppusen yh-äiti sanoo:

      En vois olla enempää samaa mieltä kanssasi, Koo,oma tilanteeni vastaavanlainen kuin sinullakin.Asenne remonttiin kyseisellä kirjoittajalla

    • Yk huono äiti sanoo:

      Vähän samat tuneet tuli täälläkin. Itsellä on ”ydinperhe” eli olemme puolison kanssa yhdessä eli ei YH elämää siinä mielessä. Mutta siinä mielessä on että puoliso on vakavasti sairastunut ja hänen sairaus rytmitää ikävästi elämää, mies pystyy töissä käymään jotenkin jos ei saikulla ole kotona ja viemään ja hakemaan lapsen päiväkotiin. On toki ollut päiviä jolloin ei ole voinut sitäkään tehdä. Siinä sitten hoidan kodin ja koiran sekä lapsen että miehen huonoina aikoina (miehen sairaus fyysistä joka hoidossa) eli jollain tapaa olen YH. Nuo lomat että jee-jee päästään lomalle ja lähdetään vaikka väkisin. Itse olisin perunut matkan lääkärintodistuksella ja ottanut siitä taloudellisesti (matkaliput & hotelli) takkiin mutta jos kirjoittaja olisi ollut kotona niin olisiko kuopus saanut korvatulehdusta tai ainakin olisiko se sairastelu pitkittynyt? No joo, mitään lomia ei meillä kannata edes suunnittella kun emme sairauden vuoksi pääse lähtemään mihinkään. Ehkä joskus. Eräänlainen avautuminen tämäkin.