”Kaikki alkoi viisi vuotta sitten. Silloinen maailmani luhistui. Olin sinnitellyt hajoavassa avioliitossa liian kauan. Olin yrittänyt parsia jäljellä olevia palasia yhteen ja toivoa, että ne riittäisivät lämmittävään peittoon. Eivät riittäneet. Ja ei, tämä ei kaikki ei ollut vain minun kuvitelmaani.

Me emme olleet sopineet yhteen kuten vaimon ja miehen tulisi sopia. Ja se olikin minun pahin kipukohtani. On sitä edelleen. Olen tehnyt huonoja valintoja. En ole ymmärtänyt, että nuorena kannattaa miettiä kenen kanssa alkaa aikaansa viettämään. Nuorena se on niin helppoa ja tuntuu että se on sitä aina. Eipä olekaan.

Olen vasta nyt neljäkymppisenä tajunnut mitä oikeasti parisuhteelta haen. En tiedä, voinko saada sitä enää. Koska olen tehnyt nuorena hätäisiä valintoja, voi minulta olla todellinen rakkaus menetetty koko elämäkseni. En pääse yli ajatuksesta, että minusta tämä on niin epäreilua. Mutta kaikki eivät saa kaikkea.

Olen tapaillut ja seurustellutkin. Miehet tuntuvat hakevan joko hetken hurmaa ja eivät halua sitoutua tai sitten haluavat sitoutua taloudellisista syitä. Missä on rakkaus? Olenko ainoa joka siihen uskoo? Olenko lapsellinen romantikko? Vaikka toivo hiipuu jokaisen epäonnistumisen jälkeen, niin en anna sen sammua kokonaan. Ehkä joskus vielä on minunkin vuoroni huomata, että vierelläni on ihminen joka oikeasti rakastaa minua ja haluaa jakaa kanssani elämänsä.”

Nimim. Nuuan

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 10 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

10 vastausta artikkeliin “”Onko mahdollisuuteni todelliseen rakkauteen jo menetetty?””

  • Ei ole sanoo:

    Olen ollut samantapaisessa tilanteessa… nyt on kuitenkin asiat hyvin ja kaikki epäonnistumiset ja väärät valinnat ovat kasvattaneet minut sellaiseksi kuin olen, valmistaneet minua tulevaan ja kohtaamaan sen oikean ihmisen juuri oikeaan aikaan. Jokainen epäonnistunut ihmissuhde on ollut uusi polku kohti sitä oikeaa. Tai kuka tietää, ehkä tämäkään ei ole vielä se oikea, mutta toivon niin. Tähän kaikkeen on mennyt aikaa 10 vuotta eron jälkeisestä elämästäni.

  • Kirsikka sanoo:

    Opettele ensin olemaan onnellinen yksin. Sitten jos joku astuu elämääsi, olet valmis.
    Toki ei se mitään helppoa ole ja joutuu käymään asioita läpi ja miettimään elämänsä uusiksi.
    Itse keski-ikäinen ja sairauksia on kertynyt, ettei olisi mitään helppoa löytää uutta kumppania. Hankin uusia mieluisia harrastuksia eron jälkeen ja opin nauttimaan myös omista jutuistani.
    Ja muista pitää rajat, jos tapailet uusia tyyppejä, mihin tahansa ei pidä suostua ihmisten kanssa.
    Tsemppiä!

  • M123 sanoo:

    10vuotta ja 4 päivää eron jälkeistä yksinhuoltajuutta ja sinkkuilua. Mikään suhde ei tuntunut oikein miltään *pliisua* , tai suhde oli muuten tuhoon tuomittu, pääsääntöisesti 10v lasten kanssa. Kunnes…pancake treffit muutaman päivän kirjoittelun jälkeen ja se oli siinä. Nyt tiedän mitä on Rakkaus.

  • Nimetön sanoo:

    Mitä tarkoitetaan nelikymppisellä? Minä täytän kohta vasta 36, eli en siis ihan vielä mene siihen kategoriaan, mutta koen olevani ihan elämäni kunnossa, ja minulla on edessä vielä vaikka mitä! Olen saanut lapsen teini-ikään, olen saanut yliopistotutkinnon ja uran, olen saanut mieleiseni miehen. Mutta jos syystä tai toisesta eroaisin miehestäni, niin ihan varmasti löytäisin uuden. Kyllä niitä miehiä riittää 🙂 Enkä siis usko että tässä muutamassa vuodessa asia mihinkään muuttuu. Miehet vanhenevat ihan samaa tahtia minun kanssani 😏

    • Jos ei tiedä ei kannata huudella sanoo:

      Ei ole ihan niin helppoa löytää miestä joka haluaa sitoutua ja vielä sellaista jolla samat elämänarvot.

  • itsenainen sanoo:

    Itse erosin vuosi sitten parinkymmenen vuoden suhteesta. Olen asennoitunut siihen, että mahdollisesti vietän loppuelämäni yksin. En sulje pois uutta suhdetta, mutta mahdollista on myös se, että ketään ei ole tulossa. Olen nähnyt eronneita, jotka heti muutama kuukausi eron jälkeen alkavat epätoivoisesti etsimään uutta kumppania. Jos puolen vuoden jälkeen ei ole tärpännyt, niin epätoivo on jo valtaisa. Onneksi itse pystyn olemaan tyytyväinen ja onnellinen ilman kumppaniakin. Ei ole mitään tarvetta vielä tullut sellaisen etsimiseen.

    Tuosta pitkästä avioliitostani opin sen, että ikinä ei saa omaa onneaan tai tulevaisuuttaan rakentaa kenenkään toisen varaan. Ei voi luottaa siihen, että toinen ihminen pysyy rinnalla loppuun asti, vaikka mitä olisi vannottu. Kumppanin voi kyllä löytää missä iässä tahansa, mutta elämä on siitä huolimatta rakennettava pelkästään oman perustuksen varaan, jos ei halua, että kaikki menee palasiksi.

  • Suripahde sanoo:

    Mikään ei ole menetettyä niin kauan, kuin henki pihisee! Ratkaisevaa on se, mihin päätät uskoa.

  • tuulta päin sanoo:

    ”Koska olen tehnyt nuorena hätäisiä valintoja, voi minulta olla todellinen rakkaus menetetty koko elämäkseni.”

    En ymmärrä tätä logiikkaa. Voit löytää rakkauden aiemmista valinnoistasi huolimatta. Toisaalta, moni eronnut jää yksin loppuelämäkseen, tai pitkäksi aikaa. On myös ihmisiä, jotka eivät löydä yhtäkään rakkaussuhdetta elämänsä aikana.

    ”En pääse yli ajatuksesta, että minusta tämä on niin epäreilua”
    Mikä on epäreilua? Jos olet itse tehnyt valintasi, ketä/mitä syytät epäreiluksi?

    Nyt pää pois pebasta ja rohkeasti elämään! Rakkaus saattaa olla jo nurkan takana.

  • Kohtalotoveri sanoo:

    Täällä on kohtalotoverisi. Ajattelin jo että en minä enää ketään löydä tässä täydellisyyttä ja omaa nautintoa korostavassa maailmassa. Sitten tapasin miehen johon ihastuin varkain, en osannut odottaa että niin kävisi. Alussa kaikki vasta on enkä tiedä mihin tämä tulee päätymään mutta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuntuu hyvältä. Niin siinä kävi että rakkaus löytyi sieltä mistä en osannut etsiä.

  • Mummoikäinen sanoo:

    Kyllä se oikea vielä kohdallesi osuu, ei tule etsimällä vaan yllättäin. Niin kävi minullekin monen sinkkuvuoden jälkeen yli 5-kymppisenä, naimisissakin olemme olleet jo kuusi vuotta ja edelleen olen häneen poskettoman rakastunut.