”Olet nykyään niin outo”
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
”Tässä sitä istuu tyhjää näyttöä tuijottaen. On niin paljon kaikkea mistä mielensä on pahoittanut. On niin paljon ettei tiedä mistä aloittaa. Yritän lyhentää tarinaa ja aloitan tämänhetkisistä tunteista.
En yhtään ihmettele, jos miehet alkavat juosta pimpan perässä kylillä, syynä nalkuttaa ja pihtaava akka. Minusta on tullut nalkuttava ja pihtaava. Mitä enemmän nalkutan, sitä enemmän pihtaan, ja sitä enemmän tunnelma kiristyy. Mitä enemmän JOUDUN nalkuttamaan, sitä enemmän pihtaan. Ja miksi minä nalkutan? Moni varmaan jo ajatteli, että nyt koivet levälleen ja NAUTI! Vastaus: missä ihmeen välissä!!? On kokoaikatyö, fyysisesti raskasta, on ihana kolmosluokkalainen poika, jolla on omat pienet vekkulit piirteensä, ja vaatii ajoittain todella paljon. Eli, mennään paljon hänen mukaan. Kavereita ei paljoa ole, kun kaveritaidot vähän hakusessa. Eli lapsi on paljon kotona minun kanssani.
No taas luen kirjoituksestani, että turhaan marisen, sehän on vain elämää! Ok, ihanaa elämää, väliin väsyttävää. Jokainen vanhempi saisi uskaltaa sanoa sen ääneen. Mutta kun kumppanistani on tullut minulle toinen lapsi. Omistan kaksi rintaa ja käyttöoikeutta minulla ei kumpaankaan ole, niinkuin ei mihinkään muuhunkaan omaan. Annan kaiken ajan työlle ja lapselle, ja ukolle. Ei ole yhtä asiaa mitä tekisi ilman että pyytää, kehottaa, vaatii, komentaa. Ei kummallakaan. Istutaan kädet suorana sohvalla ja esitetään aivokuollutta.
Olen puhunut, että kun edes joku asia täällä toimisi niin ettei tarvitsisi sanoa. ”Joo siis tottakai oothan sää nii väsynyt ja mää haluaisin olla sulle apuna” ”Miksi et pyydä apua jos tarvit?” No mitä V****a! Pitääkö aikuiselle miehelle sanoa että kuollaan nälkään, tai että vessapaperin voi laittaa esiin jos entinen loppuu, tai että kalsarit ei peseydy itsekseen, lumityöt ei hoidu, roskat ei häviä, ei pöydiltä roskakaappiin, eikä kaapista jätesäiliöön! Pitääkö joka helkatin asiaan olla pyytämässä tekijää?!
Ihan sama vaikka ei siivoa, tai tee ruokaa tai muuta kotityötä, olisi sitte lapsen kans vaikka joskus, vaan ei… Aina puhuu et joo vois, vaa ei.. ei tähän päivään! Tuossa se istuu tyhmänä sohvalla ja kyselee miksi olen niin ”kummallinen”. Kun en istu kainalossa, hali ja pussaa..
Minulla ei ole enää mitään omaa, kaikesta olen joutunut luopumaan. Silti minun pitäisi hänelle tehdä sitä ja tätä, ja milloin on se valmis ja se ja se ja se… Menet pissalle niin tulee vessaan kyselemään. Minulla ei ole enää mitään… Ja tämä asia puhuttiin kunnolla viikonloppuna. Lopputulema: minä sanoin oman työni lomasta että olis nälkä. Juoksi äkkiä olkkariin ja otti puhelimen käteen. Minä ryhdyin puuroa keittämään. Kohta se mainitsee että jaa keität puuroa. Minä että niin, kun täällä on porukalla nälkä… Ja silti minun olisi pitänyt häntä halailla ja paijata. En vaan pystynyt. Itkua niellen, omat asiat keskeneräisenä.
Kuvittelin että viikonlopun keskustelu olisi johonkin johtanut. Taas niin suuri pettymys. Kädet silmillä, korvilla ja suulla. Ja se pitäisi hellyydellä palkita. Puuro syödään hiljaisuudessa.. Ja minä olin se joka pöydän tyhjäsi.. siitä oli hyvä täydellä vatsalla siirtyä puhelimen kanssa sohvalle. Minä siivosin keittiön ja lähdin jatkamaan keskeneräistä työtäni.. Sitäkään en saisi tehdä. Ilme sen kertoo.”
Nimim. Olen nykyään niin outo
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 45 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Jos sinulla on tavallaan koti sinun hallussa henkisesti, ei mies ole välttämättä vain tyhmä tai patalaiska vaan te tarvitsette selkeämpää viestintää. Ei jotain kotitöitä oteta välttämättä hetkessä haltuun eikä toinen ala hetkessä ajatella kuten sinä ajattelet ja tekemään asioita kuten sinä teet. Sopikaa työnjaosta ja vaihtelun vuoksi vaihtakaa vaikka eri tehtäviä vaikka puolivuosittain. Pyykkihuolto yksi osa-alue, Ruoanlaitto ja keittiön siivoaminen toinen, imurointi, lattianpesu, ikkunoiden pesu kolmas jne. Voi myös olla jokin aika viikosta kun viikoittain teette kaikki yhdessä viikkosiivouksen ja jokainen voi erikoistua siinä omaan osuuteensa. Ymmärrän mikä tuossa teidän kuviossa pännii, mutta vaikutat itsekin vähän kypsymättömältä saamaan asiat hoidettua ja järjestymään. Jos ehdottamani asiat ei toimi eikä mies osallistu tasapuolisesti kotitöihin vaikka miten päin tekisit, sitten nielen sanani ja myönnän olleeni väärässä. Sopikaa siis kuka tekee mitä! Lapsellakin voi olla pieniä tehtäviä, joihin hän erikoistuu. Koti kuuluu kaikille!
entisen lapsen (nykyisen aikuisen) nakokulmasta, jostain syysta en muista ihanana sita kireaa stressi-aitia, joka siivosi ja hoiti kotona kaiken. muistan sen isan, jolla oli lapsille aikaa ja joka opetti lempeytta ja ettei perfektionismi ole ainoa oikea tapa olla.
Ei ole olemassa nalkuttavia naisia. On vaan miehiä, jotka eivät kuuntele.
Aivan ihania kommentteja teiltä!
Ja kommentteja lukiessani huomasin oman tarinani puutteet.
Eli meillä ei ole yhteistä lasta, emmekä virallisesti asu yhdessä. Minulla on 9vee poika ja miehellä taaperoikäinen ihanuus. En viitsinyt häntä edes juttuun lisätä kun on reipas ja ihana lapsi joka on joka toisen vklp meidän kanssa.
Mutta joo. Se että kun olemme käyneet tätä keskustelua jo pitkään. Aika-ajoin joudun aloittamaan keskustelun uudelleen. On töitä joita käsken tehdä vaan työt ei tapahdu. Sanoo vaan että miksi et muistuta. Miten niin en muistuta? Vuoden olen muistuttanut eräästäkin tehtävästä niin ei. Ja kotitöistä sanon suoraan vaan ei, ei tapahdu. Vastaus: kohta
Ja lopputulema on se, että ne roskat jotka piti viedä kohta, on kaapissa pari PV jonka jälkeen minun on vietävä ne itse, kun ei vaan enää mahdu, ja hajukin on kamala.
Kotona on kaikki hukassa, vaikka olen merkannut. Lukekaa! MERKANNUT hyllyt! Siis mitä helv!
Ja mitä ruoanlaittoon. Vastaus: ette kuitenkaan syö minun tekemiä ruokia. Vastannu että syödäänpäs! (On muuten tosi). Mut joka kerta sama vastaus. Pöntön pesuun ja pyykin pesuun.. ei ole tapahtunut. Olen jopa hänen pyykit jättänyt pesemättä. Miten hän asiaan reagoi. Laittaa likaiset sukat jalkaan.
En tiedä, taitaa olla ukko patalaiska ja mitään ei voi tehdä ilman minua tai toista ihmistä, sanominen ei auta.
Ja niinku tuolla eräskin sanoi että kun ei kehtaa jättää hoitamatta ku pitää niillä lapsilla olla jonkinlaiset kotiolo. Niinpä..
Mä olen uhannut laittaa jopa astiat piiloon kun ei tapahdu. Miten siihen reagoitiin? Hankittiin mulle pahvilaatikoita että voin toteuttaa uhkauksen.
Kyllä kun nyt luin teidän vastauksia ongelmaani, niin minä kyllä taidan ottaa siitä yhdestä vinkistä vaarin. Poika kainaloon ja etsimään rikasta miestä ja tinteri laulamaan seksinnälkään!
Ja kyllä. En mä tarvi kotiorjaa. Pärjään hyvin yksin. Mutta kun mä halusin, pöljä ku olin, rakkautta ja läheisyyttä, seksiä ja keskusteluja..
Voisi juttu toimiakki jos saisin hoitaa vaan omat ja lapseni asiat ja nähtäis aikuisten hommissa vaa pari kertaa kuussa. Ei siis asuttais millään tapaa toistemme nurkissa. Silloin vaan ollaan yötä toistemme kanssa kun yöt on niitä, kun ei nukuta
Ja kerran viikossa imurointi on: ”taasko se pitää!?” Vaikka lapset juoksee kengät jalassa etuovelta taka-ovelle. Kun en aina kerkeä siihenkään puuttumaan
Miehen näkökulmasta katsottuna. Olen aika monessa perheessä havainnut, että kun lapsi tulee taloon kuoriutuu aivan normaaleista naisista se multitaskaaja esiin, joka suorittaa asioita päivästä toiseen. Sama kävi meilläkin. Ennen lasta pyykit saattoivat olla viikattuna takkahuoneen sohvalla monta kuukautta ilman että niihin kiinnosti koskea, lakanat mankeloimatta jne minä tein aika usein ruoan. Lapsi tuli taloon niin rouva virittyi aivan uudelle tasolle. Tuntuu että pitää kaikki kotityöt keretä päivän aikaan lapsen hoidon yhteydessä hoitaa, että ei vaan ole mitään tehtävää kun mies tulee kotiin. Minä olin ennen meillä hieman ahkerampi kotitöiden tekijä (suht tasapuolisesti tehty aina), mutta nykyjään tuntuu että en saa enää mistään hommasta kiinni tai teen ainakin väärään aikaan. Sitten niistä tulee sanomista. Kyllä, se alkaa pidemmän päälle kyrsimään kun aina moititaan. Kyllä, miehet tarvitsevat tässä kohtaa nimenomaan sen, että teetkö tämän tai tämän työn. Ei niin että vihjaillaan puolihuolimattomasti. Jos miehesi on ollut jo ennen lasta patalaiska niin hänelle on se ilmeisesti sallittu jo useita vuosia. Meillä on yhteisiä pelisääntöjä rakennettu yhdessä asumisen alusta asti, eli en väitä että kaikilla olisi niinkuin meillä, mutta kannattaa miettiä myös omaa käytöstä. Minä otin asian puheeksi ja vaimo ymmärsi mitä tarkoitin ja arki alkoi sujua huomattavasti luontevammin ja tehdään molemmat taas tasapuolisemmin.
Heipä hei!
Näkemystä mies näkökulmasta:
Miksi nainen pihtaa / ei tee minkäänlaista aloitetta vaikka:
– imuroin matot.
– vien ne ulos ja hakkaan.
– imuroin talon.
– pesen vessanpöntön.
– teen ruokaa.
– siivoan keittiön ruoanteon jälkeen.
– pyyhin keittiön ja ruokapöydän pinnat ruokailun jälkeen.
– kolaan pihan.
– leikkaan nurmikon.
– vaihdan autoihin renkaat.
– teen autoihin pikku huoltoja.
– olen lasten kanssa.
– vien lapsia harrastuksiin.
– remontoin asuntoa.
Varmaankin monen mielestä tuo on upeaa ja jopa jonkun mielestä seksikästä kun mies tekee kotitöitä.
Mutta onneksi on nettiporno ja terveet kädet.
Sanot ukolle, että pyydän nyt apua sillä tavalla, että otat täyden vastuun perheen ruokahuollosta seuraavan puolen vuoden ajaksi. Lämpimät ruoat ovat pöydässä näinä kellonaikoina päivästä ja jääkaapissa on aina riittävästi ruokaa, joka kelpaa perheenjäsenille.
Tai jos rohkeutta löytyy, täysi vastuu vaatteista. Lapsilla pitää aina olla puhtaat säänmukaiset vaatteet valmiina, ja kaikki likapyykki on pestävä viikon kuluessa, yksikään vaate ei saa jäädä likaisena lattialle vaan joka ilta pitää kiertää kämppä ja kerätä likaiset vaatteet pyykkiin.
Älä siis pyydä yksittäisessä tehtävässä apua, vaan ulkoista miehelle jokin osa-alue, jonka hän hoitaa kokonaisuudessaan. Alkuun ei varmasti osaa, mutta kyllä se siitä.
Jotenkin niin sama meininki. Itsellä vielä kaksi lasta. Kaikki vika on minussa kun en ole hyvällä tuulella ja ihmetellään kun oon väsynyt. Jaksais jos ois ymmärrystä ja arjen jakoa, mut tosiaan saa kaiken pyytää ja lopuksi pitää vielä muistaa kiittää vaikka ite en kiitosta kuule arjen pyörittämisestä.
Tee jääkaapin oveen yksityiskohtainen lista kodin töistä. Lisää viereiseen sarakkeeseen tieto, milloin mikäkin työ hoidetaan (esim. klo 12 ja 17 / päivittäin / keskiviikkoisin… ) ja tämän viereiseen sarakkeeseen annat sen vätyksen kirjata, onko homma henkilön a vai b vastuulla. Tämän jälkeen sinä valitset, haluatko olla henkilö a vai b. Ja ei kun hommiin! Viimeiseen sarakkeeseen kumpikin tekee tukkimiehen kirjanpidolla merkin aina, kun yksi homma on hoidettu. Vätyksen tehtävä on iltaison varmistaa, että kaikki kotityöt on hoidettu. Pitää vääntää ihan rautalangasta, todella konkreettisella tasolla.
Vätys on siis se toinen henkilö, jos sinä valitset olla b, vätyksen vastuulle tulee henkilö a:n lista.
Hei! Olen todella pahoillani tilanteestasi ja ymmärrän sinua enemmän kuin hyvin. En lähde kertomaan,että ole onnellinen koska, teillä ei ole puulämmitys veden kanssa, enemmän lapsia ja kauppaan 30 km. Perheessä kuitenkin on yhteisvastuu joka tarkoittaa aikuisten tasa-arvoista tekemistä ja olemista. Mikäli sinusta tuntuu, että hän on yksi lapsi lisää, et itse saa sitä vertaistukea toiselta vanhemmalta mikä on normaalia. Asia, mihin sinun itse pitää puuttua tai tehdä toimet asian muuttumiseen. Meillä asiat muuttui miehen väkivallan seurauksena ja olen niin onnellinen, että mulla on yksi ”lapsi”vähemmän kun pitää kehua ja kannatella. Lisäksi yksi vähemmän joka vie tilaa, muilta lapsilta.
Sama täällä, vakoo vastaus on aina ”voin minä tehdä” juu voit mutta kun et tee..
Mikään tapahdu sanomatta ja kaikkeen tarvitaan minua. Eilen tein jauhelihakastikkeen. Laitoin spagetit kiehumaan ajatimen kanssa ja miehelle ilmoitin että minä menen nyt soittamaan puhelun syökään kun spagetti on valmista.
Eiköhän se tullut vinkumaan kesken puhelun että nyt ajastin soi ja spagetti taitaa olla valmista että tulisitko sen siivilään kaatamaan. No en mennyt ilmotin että jos ei osaa spagettia saada lautaselle niin syököön sitten ilman.
Tämä on mies joka onnistui asumaan 5vuotta yksin, ihan ok kunnossa piti kämppänsä ja kaipa se jotain söikin.. että mitä tapahtui sillä hetkellä kun se muutti kanssani asumaan?
Pesi ennen pyykkinsä mutta nyt ei edes saa valmiiksi pestyjä ja viikattuja vaatteitaan laatikoihin.
Siivosi kämppänsä tietääkseni mutta täällä 7vuodenkaan jälkeen tiedä missä lakanat on, missä säilytetään imurin pölypusseja, tiskirättejä, pesuainetta, kuinka laitetaan pesukone päälle tai puhdistetaan viemäri.
Kävi ostoksilla kun jääkaappi oli tyhjä, nyt laittaa tyhjät maitotölkit jääkaappiin rttei joudu näkemään sen verta vaivaa että joutuisi viemään tölkin autotallin pahvinkeräyskassiin.
Jaa-a, kyllä ihmetyttää kun aikuiselle miehelle saa kaikesta sanoa. Onneksi on edes hyvä sängyssä.
Tsemppiä sinnekkin