Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Mitä tehdä, kun ekaluokkalainen ei suostu nukkumaan yksin omassa huoneessaan, vaan herättää muun perheen jopa useita kertoja yössä? Olemme uusioperhe, ja puolisoni on etävanhempi, jonka lapsi on meillä vuoroviikoin. Aiemmin nukkuminen on sujunut ihan hyvin, kun lapsen on ”valmistellut” yöpuulle hyvin, ja vakuuteltu että ei ole mitään hätää, ja että aina saa tulla herättämän jos on jokin hätä. Nyt kaikki on kuitenkin toisin. Lapsi saa nukkua toisen vanhemman luona tämän vieressä joka yö, joten uskon että se on suurin syy tähän ongelmaan. Aina kun asiassa vähän edistytään täällä meillä, niin seuraavalla kerralla kaikki ”työ” alkaa taas alusta.

Lähivanhempi ei näe asiassa mitään ongelmaa, vaan sanoo, että lapsen tulisi saada meilläkin nukkua vanhemman vieressä, koska jos lapsi pelkää tai tarvii läheisyyttä, niin hänen tulisi sitä saada. Lapsella on meillä oma huone, jossa oma pieni sänky, joten onko todella näin, että puolisollani pitäisi tehdä peti joka yö lapsen huoneen lattialle, jotta yölliset itkukohtaukset ja toisten herättely loppuisi?? Milloin on syytä huolestua, ja kuinka kauan tällaista kannattaa katsoa? Voisiko tämän ottaa puheeksi esim neuvolassa? Miten teillä on selvitty vastaavanlaisista tilanteista?”

Nimim. Uneton

Arikkelikuva Annie Spratt.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 120 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

120 vastausta artikkeliin “Miten suhtautua ekaluokkalaisen hätään yksin nukkumisesta?”

  • Kahden äiti sanoo:

    Minun mielestäni lapsen pitäisi saada tulla viereen/saada aikuinen vierelleen yöllä, kun hänellä siihen on tarve. Lapsi ei lakkaa pelkäämästä pakottamalla, vaan tilanne todennäköisesti vain pitkittyy. Jos lapsen tarve hyväksytään ja siihen vastataan, tilanne todennäköisesti menee ohi itsestään ennemmin tai myöhemmin. Ekaluokkalainen on suurien muutosten edessä ja joutuu olemaan koulussa iso. Kotona hänellä todennäköisesti on suuri tarve olla vielä pieni.

  • Mama sanoo:

    Kaksi lastani ovat molemmat saaneet nukkua aikuisten vieressä silloin kun on pelottanut tai esimerkiksi ovat olleet sairaana. Nyt kun lapset ovat isompia, harvemmin kömpivät yöllä viereen nukkumaan, mutta kyllä ihan satunnaisesti teini-ikäinen lapsikin tulee vielä vanhempien viereen keskellä yötä. 10-vuotiaalla taas tuntuu juuri tällä hetkellä olevan menossa vaihe, että havahtuu yöllä hereille useammin ja herätessään pimeys pelottaa ja sen takia kömpii meidän aikuisten viereen. Ei ole käynyt mielessäkään kieltää keskellä yötä viereemme kömpivää lasta palaamaan omaan sänkyynsä pelosta huolimatta. Ja kyllä se lapsi tarvitsee myös unta yöllä selvitäkseen koulupäivästä ja jo ihan aivojen kehityksenkin takia. Itse pidän lasten riittävää unen saantia vielä aikuistenkin unta tärkeämpänä, vaikka huonot yöunet vaikuttavat tietysti myös aikuisen toimintakykyyn. Lapsella uni vaikuttaa kuitenkin merkitsevästi aivojen kehittymiseen, joten myös lapsen täytyy saada yön aikana riittävästi syvää unta.

    Välillä myös illalla saatamme makailla hetken lapsen vieressä hänen omassa sängyssään, jolloin hänen on helpompi nukahtaa. Tämä vanhemman makailu lapsen sängyssä on siis noin 5-10 minuutin mittainen silittelyhetki, joten ei ole paljoa pois sekään aikuisten ajasta. Parisuhdetta voi hoitaa muutenkin kuin sängyssä ja seksiä voi harrastaa muuallakin.

    Jos lapsi haluaa illalla nukahtaa aikuisten sänkyyn, niin lapsenhan voi vaikka kantaa omaan sänkyynsä hänen nukahdettuaan. Lapsi saattaa yöllä kömpiä taas aikuisten viereen, mutta ainakin osan yöstä nukkuu silloinkin omassa sängyssä. Lapset ovat pieniä vain hetken ja monille etenkin herkemmille lapsille vanhemman turva öisin voi olla lapsen kehitykselle hyvinkin tärkeässä roolissa. Omat lapseni ovat aikuisen vieressä nukkumisesta huolimatta hyvinkin itsenäisiä, fiksuja, reippaita ja rohkeita koululaisia ja he tietävät, että olipa tilanne mikä tahansa, vanhemmat auttavat ja tukevat. Kaikki vaiheet lapsilla ovat ohimeneviä ja vanhemmat ovat ne ihmiset, joihin lapsen on voitava luottaa ja turvautua.

  • Kunnioitalapsentarpeita sanoo:

    En ymmärrä joidenkin ihmisten tarvetta sysätä omat lapset omaan huoneeseen niin pian kuin mahdollista. On luonnollista että pieni lapsi (ja ekaluokkalainen on vielä hyvin pieni) tarvitsee rakkaimpien läheisyyttä ja sen tuomaa turvallisuuden tunnetta myös yöllä. Etenkin tuossa tilanteessa, kun joutuu vielä vaihtaa kotia viikoittain. Et sinäkään halua nukkua erillään kumppanistasi, miksi pienen lapsen täytyisi? Hänellä on sitäpaitsi suurempi henkinen tarve tähän kuin sinulla, ja tässä tilanteessa on oikein että lapsen tarve menee omasi edelle.

    • Mäkin oon ollu lapsi sanoo:

      No kyllä mä ainakin nukuin pienenä kaikki yöt ihan yksin. Eikä mitään traumoja jäänyt. Sain aamulla mennä vanhempien kainaloon kun olivat nukkuneet kunnolla. Koin silti itseni rakastetuksi vaikka vanhempani halusivatkin nukkua kahdestaan.

  • Nimetön sanoo:

    Kyllä, aikuisen kannattaa mennä lapsen huoneeseen nukkumaan, niin pitkäksi aikaa kuin tarvitsee, eli siihen saakka kunnes itkukohtaukset loppuu. Se kausi menee kyllä ohi lapsen kasvaessa, eli ei hätää. Lapsen elämässä tulee erilaisia kausia jotka tulee ja menee. Kun hän nyt saa riittävästi turvaa, hän vahvistuu psyykkisesti.

  • Milana sanoo:

    Itse ratkaisisin siten (ja näin olen toiminut oman lapsen kanssa), että lapselle patja aikuisten makkarin lattialle. Siihen voi kömpiä yöllä tarpeen mukaan, eikä herätä aikuisia. Lapsi saa turvaa, aikuiset saa nukkua rauhassa ja jaksaa lähteä töihin.