Taas täällä on kaikki ihan pommin jäljiltä! Älä koske siihen! Nyt ne vaatteet päälle! Siksi kun minä sanon! Kuulostaako tutulta? Miten ihmeessä sitä voisi lopettaa jatkuvan naputtamisen, ilman että antaa täysin periksi?

Lapsille on pakko huomautella asioista. Välillä puolisollekin. Jossain vaiheessa ehkä havahtuu, että suusta tulee pelkkää motkotusta. Mutta jos ei sano mitään, ei mitään tapahdu, ja sitten vasta meneekin hermot. Lastenpsykiatri Janna Rantala neuvoo, miten vanhempi voi lopettaa jatkuvan kitinän – ja saada silti asiat sujumaan.

Jos huomaat koko ajan nalkuttavasi, kysy itseltäsi, miksi. Onko taustalla joku muu syy kuin ympäriinsä lojuvat likaiset vaatteet tai lapsen käytös? Jatkuva nalkuttaminen ei ole reilua. Sanomista voi hyvinkin riittää vaikka 50 asiasta, mutta valitse taistelusi. Ehkä viisi asiaa on sen arvoisia, että niistä kannattaa sanoa.

Voit myös kysyä lapselta, millaista kanssasi on elää. Haluat kasvattaa hänestä kunnon ihmisen tulevaisuutta ajatellen, mutta tämä on hänen nykyisyyttään. Ei kenelläkään ole mukavaa jatkuvan valituksen keskellä.

Uhma

Uhmaikäisen kanssa inttäminen on kierolla tavalla palkitsevaa, mutta turhaa. Aikuisen ei tarvitse vastustaa lapsen uhmaa. Rajat täytyy toki olla, ja joskus ei-sana on välttämätön. Yleensähän sen takana on vanhemman huoli, ja se on ihan ok, mutta eitä ei pidä hokea siksi, että sillä näyttää valtansa lapselle.

Pukeminen

Ulkona sataa kaatamalla, mutta lapsi ei suostu pukemaan sadeasua eikä kumppareita. Ne ovat tyhmät, rumat ja kuumat. Myönnä pois, niin ne saattaisivat olla sinustakin…mutta läpimärkä lapsi siellä kurassa ryömimässä? Tilanne ratkeaa vain niin, että joko lapsi tai vanhempi ei saa tahtoaan läpi. Pattitilanteissa aikuinen voi miettiä, onko lapsi oikeasti vaarassa, tai syntyykö vahinkoa. Joka asiasta ei kannata lähteä taistelemaan.

Kotityöt

Monet pienet lapset rakastavat kodin askareita, mutta jossain vaiheessa tulee stoppi. Ja siistikin lapsi jättää peräänsä sotkua, kun leikit innostavat ja seikkailut kutsuvat. Millä ilveellä lapset saa korjaamaan edes omat jälkensä?

Malli kotitöiden tekemisestä siirtyy. Ehkä tiskit eivät hoidu rallatellen kuin Lumikki, mutta molempien vanhempien tulisi näyttää esimerkkiä siitä, että kotihommat nyt vain pitää tehdä. Myös perustelut auttavat: kerro lapselle, että jos joudut tekemään kaiken yksin, tulet kärttyiseksi ja väsyneeksi, etkä jaksa lukea iltasatua tai pelata lautapeliä.

Kiroilu

On pieniä kiroilevia lapsia ja sitten on isompia kiroilevia lapsia. Pienten kanssa vessasana-käytäntö on toimiva. Kiellettyjä sanoja ei ole olemassa, mutta on paikkoja joissa niitä ei sovi sanoa. Vessassa voi itsekseen sanoa mitä vaan, mutta muiden ei tarvitse kuunnella sitä.

Alapääsanostoa hokevan teinin taas voi istuttaa alas kertomaan, että mitäs se sinun välimerkkisanasi muuten tarkoittaa? Kerropa nyt oikein yksityiskohtaisesti! Harvalla teinillä on pokkaa siihen, ja ehkä suu pysyy jatkossa siistimpänä.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 3 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

3 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä kitisevälle vanhemmalle?”

  • Elsa sanoo:

    Jatkuva nalkuttaminen ei ole reilua? Sekö sitten on että äiti siivoo kaikki lasten jäljet ja vielä miehenkin

    • Onnellinen yh sanoo:

      Hmm…🤔 Jospa vaikka jätät siivoamatta ne jäljet😁. Parempi sotkuinen koti, kun nalkuttava äiti. Kyllä ne pennut jossain kohtaa tajuaa. Mies tuskin, mutta iteppä olet äijäs valinnut.

      • Äiti sanoo:

        Oletpas hauska. Meillä on talossa kaksi teiniä, mies ja vauva. Viimeksi mainittu lähtee kohta liikkumaan. Pitäisikö nuo itse valitut isommat lapset ja mies laittaa pihalle, kun eivät siivoa jälkiään? Vai vauva? Antaa sotkun olla ja asettaa porukan pienin vaaraan? Vai minun siivota kaikkien sotkut mukamas yksin? Ehei, kertaus on opintojen äiti ja mikäli se muun porukan mielestä on ”nalkutusta”, niin ehkä heidän pitäisi miettiä, miksi samoista asioista täytyy sanoa aina vaan uudestaan. Minä en ainakaan ala uudestaan yksinhuoltajaksi sen vuoksi ettei asioista saisi sanoa, mikäli ne häiritsee. Meillä mies ainakin myöntänyt olevansa laiska ja mukavuudenhaluinen. Tarvitsee perseelle potkintaa, koska lapsuudenkodissa äiti teki kaiken. Pikkuhiljaa tullut jopa tulostakin, eli oma-aloitteellisuutta, kun ”nalkutettu” tarpeeksi.