Tämä on kaupallinen yhteistyö Asuntosäätion kanssa.

”Muutimme paljon kun olin lapsi. Lisäksi olin sotalapsena Ruotsissa. Helsinkiin tulin 14-vuotiaana kotiapulaiseksi. Vuonna 1955, ollesani 18, muutin Espoon Tapiolaan ja aloin työskennellä Tapiola-Helsinki linja-autossa rahastajana. Tapiola oli silloin rakenteilla, ja eräs traktorissa apupoikana työskennellyt mies kiinnitti huomioni. Aloin vilkutella hänelle, ja hieman siihen tarvittiin puhemiestä välittäjäksi, mutta päädyimme treffeille.

Tapasimme toukokuussa, ja toinen päivä kesäkuuta menimme kihloihin. Häät olivat marraskuussa. Mitä sitä turhaan odottamaan kun tietää että tässä se on!

Inga Takala on asunut samassa talossa jo vuodesta 1963.

Ensimmäinen lapsemme syntyi vuonna 1957, silloin asuimme yksiössä. Toinen lapsemme syntyi pari vuotta myöhemmin, kun olimme saaneet huoneen ja keittiön. Pian perään tuli kolmas lapsi, kahdella nuorimmalla on ikäeroa vuosi ja viikko. Silloin ei ollut vaippoja eikä valmisruokia, mutta piti vaan pärjätä. Kuulimme, että voisimme anoa Asuntosäätiöltä suurempaa asuntoa, ja saimmekin kolmion Ukonvaajasta kun uudet talot valmistuivat vuonna 1963.

Talossamme asui 43 lasta, ja oli vielä lastentarhakin, joten vilskettä tosiaan riitti! Vaikka lapsia oli paljon, he käyttäytyivät hyvin, eivät sotkeneet tai rikkoneet paikkoja.

Aikuistuttuaan lapsemme lensivät pesästä, mutta me jäimme tänne. Mieheni kuoli vuonna 2005, ja sain Asuntosäätiöltä kaksion samasta rapusta. Myöhemmin viereisestä rapusta vapautui yksiö, ja muutin siihen. Välillä olen miettinyt, että jos muuttaisin muualle, mutta viihdyn täällä niin hyvin. Alue on rauhallinen, ja talossamme asuu yhä muutamia muitakin alkuperäisiä asukkaita. Kuten ystävättäreni, jonka kanssa käymme kaupassa ja teemme asioita yhdessä. Lapsemmekin ovat yhä ystäviä keskenään!

Lapsena olin juureton, mutta nyt kun minulla on ollut oma koti näin pitkään, niin tästä en luovu. Mihin sitä kotoaan lähtisi!” , kertoo Inga.

Kunnollinen asunto on lapsen terveyden ehdoton edellytys, uskoi Arvo Ylppö. Hän tarkoitti tarpeeksi tilavia ja valoisia asuntoja, joissa on mahdollisuus peseytymiseen, ja lapsilla tilaa leikkiä ja juoksennella. Vielä 1940-luvulla näin ei ollut, ja siihen tarpeeseen vastaamaan syntyi Asuntosäätiö, jonka perustajajäsen Ylppö oli.

Asuntosäätiö syntyi vuonna 1951 helpottamaan vallitsevaa asuntopulaa. Sotien jälkeen asunnoista oli puutetta pommitusten rikkomien talojen takia. Myös siirtokarjalaiset tarvitsivat asuntoja. Erityisen hankalat olot olivat lapsiperheillä.

Asuntosäätiön perustamisen tavoitteina oli asuntopulan voittaminen ja tavallisten ihmisten asumistason kohottaminen, järjestön sloganin mukaisesti Hyvä koti kaikille. Asuntosäätiön perusti kuusi kansalaisjärjestöä, muun muassa MLL, Invalidiliitto ja Väestöliitto. Perustajajärjestöt ovat yhä mukana toiminnassa.

Säätiön sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on työskennellä asuntopulan voittamiseksi ja yleisen asumistason kohottamiseksi. Sääntöjen mukaan sen tarkoituksena ei ole välittömän voiton tai taloudellisen edun tavoittaminen.

Asuntosäätiö tuottaa nykyaikaisia asuntoja ja painottaa myös sosiaalisen monipuolisuuden tärkeyttä. Arvo Ylpön ajatusten mukaisesti hyvät elämisen puitteet tarjoavat perheille mahdollisuuden toimivaan ja mukavaan arkeen.

Nykyään Asuntosäätiö-konserni on Suomen neljänneksi suurin asuinkiinteistöjen omistaja. Sillä on asuntotuotantoa 31 paikkakunnalla: sekä omistus-, osaomistus-, asumisoikeus- että vuokra-asuntoja. Näistä eniten on asumisoikeusasuntoja, sillä Asuntosäätiön Asumisoikeus on Suomen suurin asumisoikeusasuntoja omistava yhtiö.

Tämä on kaupallinen yhteistyö Asuntosäätion kanssa.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä. HUOM! Juttujen kommentit lähetät alempaa kohdasta KOMMENTOI.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Yksi vastaus artikkeliin “”Mihin minä kotoani lähtisin!””

  • Pia &Timppa sanoo:

    Moikka Inga olipa kiva kuulla ajatuksiasi vuosien varrelta. Vaikka en itse asunut Ukonvaajalla olin Tapiolalainen 25v ja palasin Mimerkinkujalle 90 luvulla 8vuodeksi. Elämä vei muualle ja nyt asumme Kalajoella- näin tämä vain menee -koskaan ei tiedä mistä itsensä löytää.Työ vuosia on vielä jokunen jäljellä. Toivotan sinulle ja lapsillesi kaikkea hyvää