Tiedätkö sen tunteen, kun purat miehen tuomaa kauppakassia, ja siellä on tavallista viiliä kermaviilin sijaan, ja siitä sitten pitäisi sekoitella dippi?

Jos et ole itse kokenut sitä, että mies lähtee kauppaan hakemaan omenoita ja tuo appelsiineja, koska onko sillä nyt niin väliä, olet varmaankin ainakin kuullut näistä epäonnisista kauppareissuista.

Varmaan suurin osa ihmisistä osaa ostaa juuri sitä mitä pitää, ja osa naisista on turhan tarkkoja, ja hermostuu, jos mustapippuri onkin väärän merkkistä. Miehillä voi olla hankalaa esimerkiksi valita oikeat terveyssiteet. Mutta entäs kun osa miehistä ei tunnu erottavan eri hedelmiä tai maitotuotteita toisistaan?

Teimme pienen kyselyn siitä, onko tämä ilmiö tuttu, ja mitä siitä on seurannut. Vastaajiemme mukaan se on sekä yleinen että hämmentävä. Kauppaan lähtee aikuinen mies, jolla on mukana ostoslista. Kaupasta palatessa hänellä ei ole mukana ostoslistan mukaisia asioita erinäisistä syistä. Kuultuja syitä olivat esimerkiksi seuraavat:

Mies ei tuo kaupasta tomaatteja. Syy: tomaatteja ei ollut. Koko kaupassa ei ollut minkäänlaisia tomaatteja.

Mies tuo mustikoita kun on pyydetty mansikoita. Syy: kyseessä on sama asia, mansi- ja mustikat. Ei niillä ole eroa!

Miehen pitää tuoda kaupasta kermaviiliä ruoanlaittoon. Mies tuo tavallista viiliä. Syy: kermaviili, viili ja rahka ovat kaikki yksi ja sama tuote.

Mies ostaa vaimolle makeaa päärynäsiideriä. Syy: hän ei muista, että nainen pitää kuivasta omenasiideristä, vaikka on ollut naisen kanssa yhdessä 15 vuotta.

Mistä tämä oikein johtuu? Vastauksissa toistui, että on vaikea uskoa, että kyseessä olisi välinpitämättömyys. Miksi kukaan toisi vuosien ajan rakkaalleen jotain, mistä tämä ei pidä tai ei välittäisi siitä, että ruoasta puuttuu jokin olennainen ainesosa?

Vastaajamme kertoivat myös miehistä, jotka eivät yksinkertaisesti pärjää kaupassa:

”Sekä mieheni että isäni ovat oikeasti tosi fiksuja ja lahjakkaita, mutta ruokakauppakäyttäytyminen on sellaista, että he tarvisivat mukaan jonkun tukihenkilön.”

”Joudun opastamaan miestäni kaupassa puhelimen välityksellä. Laitan valokuvan tuotteesta ja sitten ohjaan, että se kolmas käytävä, toinen rivi, joudut vähän kyykistymään että näet. Ja kyseessä on ihan tavalliset tuotteet, kuten jauhot, kahvi tai hillo.”

”Teimme keittiöremonttia ja mies lähti hakemaan työtasoa. Sanoin että minulle kelpaa mikä tahansa materiaali, paitsi se halvin valkoinen. Mies ilmestyi kotiin juuri sen valkoisen työtason kanssa. Eikä hän ihan oikeasti tiennyt miksi oli ostanut sen. Ei hän halunnut sitä tasoa itsekään!”

Vastaajat miettivät, onko kyseessä jokin hahmotushäiriö. Joku veikkasi, että kyseessä on paniikkireaktio, varsinkin jos aiemmat ostokset ovat menneet pieleen ja joku on suuttunut siitä:

”Isäni usein jupisee just jotain sen tyylistä, että ihan samantekevää mitä ostan, kun aina menee jotain kuitenkin väärin.”

Vai onko kyseessä tosiaan välinpitämättömyys? Miesvastaaja kommentoi näin:

”Keskimäärin miehelle sika-nauta- ja nauta-sika-jauhelihat ovat sama asia. Vihaiselle vaimolle ne ovat aivan eri asia.”

Mutta entä mansi- ja mustikat? Ihan totta?! Voivatko ne oikeasti olla jonkun mielestä sama asia??

Tällä otannalla kauppareissulla pärjäämättömät henkilöt ovat olleet nimenomaan miehiä, mutta kenties tämä ilmiö esiintyy myös naisilla. Oletko sinä nainen, joka tuo kaupasta ihan mitä sattuu? Tai osteleeko vaimosi aina aivan väärät jutut? Entä osaatko selittää, mistä tämä ilmiö johtuu, oli tekijänä sitten minkä sukupuolen edustaja tahansa? Jätä kommentti!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 10 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

10 vastausta artikkeliin “Mies tuo kaupasta mansi- tai mustikoita”

  • Mikäoli? sanoo:

    Hep! Täällä nainen joka ostaa kaupasta mitä sattuu ja unohtaa puolet. Olen juuri ae joka lähtee ostamaan maitoa ja huomaa kotona kauppakassia purkaessa että kaikkea muuta tuli kyllä ostettua paitsi sitä maitoa.
    Enkä kauhean tarkkaan aina lue purkin kyljestä mitä siinä lukee. Esimerkiksi dödön ostaminen miehelleni on osoittautunut todella haastavaksi hommaksi (vaikka oli kuva putelista kännykässä). Eikö se nyt ole sama lukeeko siinä INVICIBLE vai INVINCIBLE? Miehen mielestä ei ollut. Toisella kerralla tavasin hyvin hyvin tarkkaan, että nyt on oikeen merkkinen dödö ja oikee teksti. Menin ylpenä kotiin esittelemään hankintaani. Eipä tullut kehuja taaskaan Olin ottanut naisten tuoksun. Luovutin.

  • Latauslipukesokea sanoo:

    Mies ostaa kyllä pääasiassa ihan oikeita tuotteita ruokakaupasta, koska myös laittaa puolet ruuista. Mutta muistan itse tuoneeni esim. Vääränlaisen latauslipukkeen kotiin nettiliittymää varten, kun ei ollut kirjallista tietoa mitä lipukkeessa tulisi lukea. Kaikki näytti samoilta, ja nettiliittymä on miehen hoitamia asioita, kun kerran sivuaa työtään.

  • Marikki sanoo:

    Jos ostosreissut ovat tätä luokkaa, niin eikö voisi opettaa ostoksilla kävijää niin, että todellakin tekee ruoan näillä kaupasta tuoduilla tarpeilla? Kyllä se hedelmien, vihannesten ja maitotuotteiden ero alkaa valkenemaan, kun niistä laitettua ruokaa syö. 😉

  • teen ite sanoo:

    Asia on meillä hoidettu siten, että minä teen normaalit ostokset, jotta talossa olisi maitoa, kahvia, suolaa, jauhoja ja vessapaperia, ja mies käy metsästämässä tuoden saaliikseen erilaisia isonpuoleisia lihapaloja, kokonaisia kaloja ja muuta vastaavaa, mitä miehet maailman sivu ovat tuoneet metsästysretkiltään. Isäni on samanlainen: Lähtee kauppaan ja tuo äidille esim kahden kilon paistin, ja on hyvin hämmästynyt, että sen kanssa tarvittaisi esim sipulia tai perunaa tai kermaa tms. Puhumattakaan salaatin raaka-aineista. Eihän kukaan voi tietää, mitä tavallinen kotona tarjottu perussalaatti sisältää. Eli sanoisin, että kyse on evoluutiosta? Tai ainakin jostain, mikä periytyy sukupolvien takaa.

  • Tuutsi sanoo:

    Meillä kauppalistaan on merkattava tarkkaan mitä haluat; 400g paistijauhelihaa (Atria), 2kg Navel appelsiineja, 2rasiaa kotimaisia kirsikkatomaatteja jne jne. Muussa tapauksessa mies tuo vähintään neljää eri sorttia samaa tuotetta kaupasta, koska ei ollut varma, mitä tarvitsen.
    Sinäänsä huvittavaa, kun käydään usein yhdessä kaupassa, ja silloin kyllä osaa ottaa oikeat tuotteet hyllystä.
    Epäilen että on paniikkireaktio, vaikka nieheltä kysyä en ole kuulemma suuttunut kuin kerran väärästä tuotteesta. Sekin oli sulatejuustoa, kun piti tuoda tuorejuustoa juustokakkua varten 😀

  • Anne sanoo:

    Kun harvoin käy kaupassa (meillä mies hoitaa ruokaostokset) niin aina osuu mukaan vähintään yksi tuote josta päiväys on mennyt tai just menossa. Tai jos oikeasti kaupasta ei löydy listassa olevaa tuotetta en osaa etsiä vaihtoehtoista vaikka sellainen voisi olla tarjolla. Ja tarjouksia en huomaa koskaan koska ostan vain juuri ne tuotteet mitä ostoslistassa lukee 👍 Siksi on parempi etten käy kaupassa !

  • Hyvin meni sanoo:

    Ruokakaupasta tulee kyllä ihan oikeet asiat, ehkä siksi kun hoidan ne pääasiassa itse aina. Mutta, mutta pari ”pikku” mokaa verkkokauppa ostoksissa on tullut. Ensin tilasin tiskikoneen hajonneen tilalle. Mielestäni oli täysin oikean kokoinen ja mallinen.. Noh, se olikin sitten kymmenen senttiä kapeampi. Seuraavaksi piti tilata tietokonepöytä. Semmonen siro mihin sopii hyvin näyttö ja näppäimistö, ja hyllylle tulostin. Pieni kaappi ja vetolaatikkokin oli hyvä olla. Taas otettiin mitat ja tilasin. Sieltä tulikin sitten aivan massiivinen pöytä, johon mahtui kyllä näyttö, näppäimistö ja jopa tulostin..pöytätasolle, hylly oli aivan liian kapea. Kaappiin mahtui vaikka ja mitä. Sen jälkeen totesin etten tilaa enää mitään, millä on koolla väliä 😂

  • Ei shoppaaja sanoo:

    Olen se nainen joka soittaa joka kerta kaupasta miehelle ja kysyy mitä pitää tuoda. Saatan hyvinkin kurvata kärryillä kaupan ympäri ja tulla kassalle huomatakseni että meinaan ruokkia viikon ajan perheeni yhdellä muropaketilla ja parilla maidolla…ja eikun alusta

  • Tarkka vaimo sanoo:

    Tässä muuten hauskassa jutussa ahdistaa nuo mansi- ja mustikat. Ainoastaan yhdyssanat voi kirjoittaa noin!
    Selkeä ostoslista auttaa ja jos jokin on tosi tärkeää saada, sen voi kertoa etukäteen.

  • Marjis sanoo:

    Nyt nousee kyllä lapa pystyyn: minä olen se nainen, joka tuo kaupasta ihan mitä sattuu, ohjeista ja kauppalapuista huolimatta. Mieheni on kokki, ja väärät tuotteet kauppakassissa saavat hänet kiehumaan joka ikinen kerta. Itse olen keittiössä pelkästään vaivaksi & vaaraksi, joten en aina näe merkittävää eroa vispi- ja kuohukerman välillä. Minulle ne kauppareissut kuitenkin usein kaatuvat, koska olen töissä kauppakeskuksessa: siinähän se samalla reissulla menee! Väitän, että osittain samasta syystä johtuvat myös monet ostosmokani. Kun on tehnyt pitkän työpäivän kauppamaailmassa, ei töiden jälkeen oikein enää jaksaisi kierrellä ja ihmetellä tuotteiden välillä. Keskittymiskykyni ei enää yksinkertaisesti veny itselleni vieraiden tuotteiden syynäämiseen. Tästä perheellemme onkin kehittynyt arkiruokarutiini: arkena minä ostan kaupasta sellaista, minkä osaan itsekin laittaa (ja se ei ole kummoista se!), ja viikonloppuisin mies hoitaa ruoat aina ostoksista lähtien. Toistaiseksi sopu on säilynyt…