Aikuisuus on vaikeaa. Kaikki ikävät ja ällötkin jutut pitää itse tehdä, ainakin jos hommiin ei saa jallitettua lapsia tai siippaa, tai maksa jollekulle rahaa.

Lattiakaivon siivoaminen – miksi joudun tekemään tämän? Veroilmoituksen tarkastaminen – ihanko oikeasti verokarhu luulee, että minä tiedän nämä jutut? Hammaslääkärin varaaminen – oho unohdin jo kolmatta vuotta putkeen!

Onneksi (tai ihmiskunnan rappioksi) laskettakoon se, että muutkin kamppailevat aikuisuuden ja elämän haasteiden kanssa. Siitä nimittäin kertoo eniten googlattujen asioiden lista:

1. Miten solmitaan solmio?

2. Miten suudellaan?

3. Miten tulla raskaaksi?

4. Kuinka laihtua?

5. Miten oppia piirtämään?

6. Kuinka tehdä rahaa?

7. Kuinka tehdä lettuja?

8. Kuinka tehdään työhakemus?

9. Kuinka tehdään paahtoleipää?

10. Miten eroon vatsamakkaroista?

Siinähän ne ovat, ihmiskunnan kohtakonkysymykset, aikuisuuden riepovat haasteet. Muutama kysymys tosin puuttuu listasta:

Miten löytää rakkaus?

Pitääkö Iittalan laseista ottaa tarra pois vai ei?

Miten näyttää freesiltä vaikka on vähän krapula?

Miten saada lapset nukkumaan?

Ja miten kasvattaa heistä kunnon ihmisiä kun itse olen vähän tämmöinen?

Kuinka muuttua siistiksi ja organisointikykyiseksi ihmiseksi?

Miten olla repimättä pelihousuja kun sattuu olemaan parisuhteessa urvelon kanssa?

Miten olla olematta urvelo itse?

Kuinka syödä puoli kiloa kasviksia päivässä?

Onhan porkkanakakku kasvis?

Miten nousta sohvalta ja lähteä lenkille?

Esittävätkö kaikki muut että heillä on homma hanskassa vai onko muka oikeasti?

Ja niin edelleen. Ei ole helppoa meillä aikuisilla ei.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 6 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

6 vastausta artikkeliin “En osaa olla aikuinen!”

  • Emppppu sanoo:

    Saarinen kirjoitti yhdessä kirjassaan psykologin kanssa. Kaikki on opittua. Muuan tyyppi totesi minusta vit kun tuo tyyppi tietää kaikesta kaiken. Vastasin en tiä, mut otetaan selvän. Silti palataan tuohon Saarisen kirjaan. Kaikki on opittua. Jokainen viisivuotias rakastaa vanhempiaan sellaisena, kuin he ovat. Koska he eivät tiedä mistään muusta, Kaikki on opittua…… sinä riitä, me emme ole täydellisiä, mutta utopian saarikaan ei lopulta ole täydellinen…..

  • Nimetön sanoo:

    Kyllä, monella on oikeasti homma hanskassa.

    Mä näen aina punaista tällaisista kirjoituksista, joissa laiskuutta ja/tai idiotismia puolustellaan milloin milläkin vaikkakin huumoriin naamioituna.

  • Mä vain sanoo:

    7 mukulan äitinä,en edelleenkään ”aikuinen”, perushommat asiallisesti muuten anti mennä vaan😜mikä kiire aikuiseksi on?

  • Terhi sanoo:

    Ha! Iittalan tarraan on olemassa n vastaus, jossa muistaakseni itse Sarpaneva sanoi, että ”jos tarrat olisivat osa designia, ne esiintyisivät jo työpiirustuksissa. Se ei ole koriste” 😉

    • Pete sanoo:

      Mutta jos sen tarran poistaa, se on enää vain lasi jonka arvo on siinä 50c kirpparilla.

      • käyttöastioita ne on sanoo:

        No hyvänen aika sentään. Kirpparille vietäväksikö niitä ostelet.
        Onhan se uhkarohkeaa käyttää kallista Iittalan astiaa, kun sehän voi mennä vaikka rikki. Noh, meillä on Muumi keräilylautasetkin ihan arkikäytössä lapsilla. Kaikki ehjiä ja kolhuttomia. Ne on käyttöä varten tehtyjä, jos niitä haluaa säilöä ja myydä kirpparilla niin onkohan sitten kuitenkaan ihan tarpeen ollut sellaisia hommata.
        Astiat nyt vain kestää vuodesta toiseen käyttöä, ei niitä yhtämittaa kannata kirpparille viedä kun vähän kyllästyttää jokin tietty sarja. Vaikka sitähän se nykypäivänä valitettavasti on…

        p.s. Iittalan tarrat on pesussa irrotessaan saanut astianpesukoneita epäkuntoonkin…