Koulujen ja päiväkotien työntekijöiden lakko hankaloittaa arkea, mutta työtaisteluun on yleensä syynsä, muistuttaa Avaudu tästä -lomakkeella keskustelunavauksensa Huonolle Äidille lähettänyt lukija nimimerkillä Vop:

”Olen varhaiskasvatuksenopettaja ja lakkoilen, koska en tiedä töihin mennessäni moneltako pääsen, onko henkilökuntaa riittävästi, kuka työskentelee minun kanssani tänään, voidaanko tämän päivän suunnitelmat säilyttää vai pitääkö vain yrittää selvitä, jotenkin päivästä.

Lakkoilen koska haluan työkavereikseni alan koulutuksen saaneita ihmisiä enkä ketä tahansa ”jamppaa” kadulta. Ei riitä, että pitää lapsista tai on hoitanut sisaruksiaan, jos ei pysty hallitsemaan 21 lapsen ryhmää sekä suunnittelemaan heille heidän kehitystasoansa vastaavaa toimintaa.

Lakkoilen, inhimillisten ja pienempien ryhmäkokojen puolesta, haluan antaa lapsille merkityksellistä varhaiskasvatusta enkä pelkästään säilytyspaikkaa. Haluan, että jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi jokaisena päivänä.

Lakkoilen, että saisin koulutustani vastaavan palkan, jolla tulen toimeen.

Meidän työ tällä alalla on paljon muutakin kuin hiekkalaatikon reunalla istumista ja leikkimistä.

Meidän työtä on, yhdessä vanhempien kanssa, rakentaa vahva perusta, jonka päälle on helppo rakentaa kestävä rakennus, joka kantaa kauas tulevaisuuteen asti.

Meidän työtämme on pitää huolta teidän rakkaimmista aarteistanne ja siksi toivoisin kaikilta tukea & ymmärrystä meidän lakkoiluumme ❤”

Nimim. Vop

 

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 4 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

4 vastausta artikkeliin “Lakkoileva varhaiskasvatuksen työntekijä: toivoisin tukea & ymmärrystä”

  • Tinuli sanoo:

    Hei,

    Ymmärrän ja en ymmärrä.

    Huono palkka on hyvä peruste lakolle. Tuen sitä täysin.

    Nuo muut asiat eivät koskaan korjaudu lakkoilemalla. Huono johtamiskulttuuri korjautuu vain jos siitä päättävät tahot haluavat parantaa asioita. Se ei ole palkasta kiinni, joten tuon marttyyriyden sen osalta voi lopettaa.

  • Höpöliini täällä sanoo:

    Lakkoileva varhaiskasvatus EI ole hyvä asia joten nyt ÄKKIÄ sitä suunnistamaan

  • Tsemppiä kevääseen sanoo:

    Heips, kyllä olisi kiva kuulla, että työnteko olisi mieluisaa kaikilla. Palkannostollahan ei kaikki ratkea. Oma lapseni onnekkaasti pääsi pienessä kaupungissa päiväkotiin (yli 10v aikaa siitä), jossa oli ainakin päällisin puolin kaikki hyvin. En tuntenut henkilökohtaisesti henkilökuntaa. Päivähoidon aloitus oli hänellä perhepäivähoidossa, jossa oli henkilökemiaongelmia ensin vilkkaalla tyttölapsellani ja sitä kautta sitten minunkin kanssani. Yhteiskunta pyörii monen asian summana. Jokaisen työssä on varmasti korona-aika näkynyt. Olen tyytyväinen, että lapseni oli jo koululainen, muttei kuitenkaan lähellä täysi-ikäisyyttä. Selvittiin siitä ajasta yhden lapsen kanssa kohtuullisen hyvin. Meiltä vanhemmiltahan odotetaan myös asioita omien lastemme kanssa, mutta toki voi olla paljon muitakin vastuita ruuhkavuosina. Toivottavasti hyvä ratkaisu saadaan aikaiseksi ja mukavat työpaikat kaikille sekä työniloa. Kaikkia täällä tarvitaan.

  • ByeBye jatkuva epävarmuus sanoo:

    Onnellisesti VAKAn taaksejättäneenä, pitkän työuran tehneenä alanvaihtajana ja kaikkeen tuohon sillisalaattiin samaistuneena olen alkanut miettimään perusasioita. Onko ihan tavallisesta asiasta tehty tähtitiedettä? Mitä jos keskityttäisiin vähempään ja tehtäisiin se paremmin? Olisiko aika miettiä mikä on tärkeää; lempeät hyväntuuliset aikuiset vai teknologistaitoiset digiloikanneet pikkuihmiset? Olkisiko aika kysyä huoltajilta millaista päivää he lapsilleen toivovat? Olisiko aika leikkiä enemmän ja kirjata vähemmän? Olisiko aika pohtia myös johtamistapaa? Miten maailman tärkeimmästä työstä on tullut niin uuvuttavaa?