”Kun on lukee tiikeriäideistä ja pandaäideistä, helikopterivanhemmista ja nillitj.. eikun niittäjä-äideistä, niin herää kysymys: mikä äiti minä olen? Onko sellaista kuin laiskiaisäiti? Sillä vähän on laiskiaisolo välillä, tällaisten asioiden vuoksi:

  • kouluaamuina lapset heräävät ja valmistautuvat kouluun itse, eiväthän he enää pieniä ole. Varmistan kyllä, että kaikki ovat heränneet ajoissa, ennen kuin jatkan itse unia (tosin sängystä whatsappin avulla).
  • koulussa pitää itse huolehtia tehtävät ja läksyt ja tarvittavat välineet. Enkä vaadi menestystä, enkä painosta opiskelemaan. En oikeastaan edes tarkasta läksyjä enää. Tämän oikeutan sillä, että lapsen pitää oppia myös ottamaan itse vastuuta koulutöistään. Yllättäen tekemättömistä läksyistä ei myöskään ole tullut kuin yksi wilma-viesti useiden kouluvuosien aikana (ainakaan en muista avanneeni kuin yhden), ja myös arvosanat todistuksissa ovat olleet aivan hyviä.
  • wilmassa tämän hetkinen lukemattomien viestien määrä onkin yli 450. Siis yhden lapsen kohdalla, toisella niitä on vasta vajaa 400. Luen kyllä otsikot, yleensä, mutta siihenpä se jääkin sitten, ehkä niitä on päiväkotiajoilta asti? En jaksa tarkistaa, totean vain, että ei hävetä, koska tämä on Anonyymi avautuminen.

Kuva Liam Read. Ylin kuva Sophia Müller.

  • hyödynnän häikäilettömästi lapsityövoimaa kotitöissä. Lapsille syy on se, että heidän pitää oppia tekemään myös kotitöitä, oikeasti syy saattaa olla se, että minä en pidä niiden tekemisestä.
  • en jaksa puuhailla lasten kanssa. Tai halua, mutta välillä myös jaksa. Päiväunet houkuttavat paljon enemmän, ja aikanaan, kun yritin leikkiä, tuli välillä nukahdettua myös sinne leikkitelttaan. Onneksi nykyään viihdyttävät itse itseään, ja toisiaan, onhan niitä siksi juuri tehtykin enemmän kuin yksi. (Anteeksi kaikille, tiedän kyllä että lapsia saadaan, ei tehdä.)

Ruokaakaan ei tarvitse aina tehdä itse! Maista Huono Äiti uutuus, kasviksia ja kanaa!

  • yhdessä tekeminen onkin enemmän sellaista, mistä itse nautin. Onneksi myös lapset pitävät (video)peleistä ja elokuvailloista, ja matkailuista, kotimaan ja ulkomaan, jos vielä joskus tulevaisuudessa saa matkustaa johonkin. Mutta pääosin siis sellaista tekemistä, jossa ei tarvitse paljon tehdä, tai käyttää mielikuvitusta.
  • lasketaanko syöminen tekemiseksi? Päivälliset syödään yhdessä, ja välillä myös tehdään yhdessä, jos on jotain vaativampaa (lapsityövoiman käyttöä tässäkin siis). Välipalat, aamupalat ja iltapalat lapset saavat huolehtia itse.

Kaiken kaikkiaan sanoisin vanhemmuuteni olevan varsin laiskaa. Hyvin kaukana ainakin tiikeriäideistä tai helikopterivanhemmuudesta. Jos vastuun siirtää suureksi osaksi jälkikasvulle, ainakin päällisin puolin, niin onko se suorastaan vastuutonta? Mitä mieltä muut äidit olette?”

Nimim. Laiskiaisäiti

Tunnistatko laiskiaisäidin piirteitä itsessäsi? Jokainen joka tunnistaa, voi lohduttautua sillä, että ainakin laiskiaisäiti on parempi kuin lyhythäntäkenguruäiti, joka kuulemma vaaran uhatessa heivaa poikasensa saalistajalle, jotta pääsee itse pakenemaan.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 10 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

10 vastausta artikkeliin “Laiskiaisäidin tunnustuksia”

  • Nimetön sanoo:

    Ihan tiedoksi: koulu näkee onko vanhempi lukenut Wilma-viestin, jopa sen kuka on lukenut ja poistanut vlestin.

  • Ajattelija sanoo:

    Ihana tavata muitakin laiskiaisäitejä 🙂

  • Samaa maata! sanoo:

    Ensimmäinen ipana vasta kahden, mutta tähtään laiskiaisäitiyteen vahvasti minäkin! 😀 ..toki tässä kohtaa nuo lapsen itsekseenviihtymishetket ovat vielä juurikin vain hetkiä, mutta nautin niistä jo nyt vähän turhan paljon..

  • No joo sanoo:

    Voin hyvin samaistua noihin paitsi wilma-viestien lukemiseen. Minusta on tärkeä tietää miten lapsella menee ja mitä koulussa tapahtuu, joten kyllä ainakin luen viestit aina, vaikken välttämättä ryhdy toimenpiteisiin viestien perusteella.

  • mamma sanoo:

    Mulla lapsi teini-iässä ja toimin kuten aloittaja kuvasi. Ei vanha aina jaksa. Autan lasta, jos tarvitsee, mutta onhan sillä omatkin aivot.

  • Laiskiainen sanoo:

    Lajitoveri ilmoittautuu!
    Alakouluikäiset lapset osaa tarvittaessa hakea ruokaa kaupasta, valmistaa itse jotain ruokia, katsoa säätilan ja lämpömittarin mukaan sopivat vaatteet päälleen, huolehtia oikeat liikuntavarusteet kouluun mukaan ja hoitaa omat koulutyönsä (myös etäkouluaikana viime keväänä) ihan itse.
    Pääsääntöisesti minä teen ruuat ja pesen pyykit. Autan, jos pyytävät apua.
    Mielikuvitusleikkejä en ole oikeastaan koskaan tykännyt leikkiä ja kyllä, juuri siksi täälläkin lapsia on tehty kaksi.
    Viihdyn kyllä lasten seurassa: pelataan, ulkoillaan, leivotaan, katsellaan leffoja yms yhteistä tekemistä.

  • Hep! sanoo:

    Voi kyllä. Olen laiskiaisäiti. Ehkä noi teinit siksi osaa pestä itse pyykkinsä ja mm. tehdä tarvittaessa ruokaa. Jos vaikkapa työpäiväni venyy, voin soittaa kotiin lapsille (tai no miehellekin), että hei tehkää tätä ruuaksi ja ne tekee.

  • Laiskimus mutsimus sanoo:

    Sananlasku sanoo:
    Laiska isä kasvattaa virkkuja poikia,miksei laiskat äiditkin,niin tyttöjä kuin poikiakin😊
    Tunnustan löytäneeni paljon itseäni mutta eipä ole jo aikuiset lapset kädettömiä.

  • Wannabe sanoo:

    Voi kyllä, minustakin tulee isona laiskiaisäiti! Olen kyllä jo kovaa vauhtia kehittymässä sellaiseksi, mutta toistaiseksi lasten ikä pikkuisen rajoittaa täysimittaista laiskiaisvanhemmuutta. Uskon kuitenkin että kouluikään mennessä (lasten) kova työ palkitaan ja voin viimein nostaa jalat pöydälle ja alkaa laiminlyödä Wilmaa Vasu keskustelujen sijaan.

    • Leijonaemosta laiskiaiseksi sanoo:

      Oi,mä aioin niin tehdä samanlailla mitä juuri kuvasit 🙂