”Minä laihdutan, mutta en laihduta ollakseni terveempi tai kauniimpi. Miksi sitten? Mietitään hetki millaista lihavan ihmisen elämä on.

Lääkäreiden mielestä ylipainoisella ihmisellä ei voi olla muita ongelmia kuin ylipaino! Murtunut jalka ja lohjennut paikka hampaassa jotenkin johtuvat painosta, eivät siitä ylinopeutta ajaneesta autosta tai siitä pirullisesta pähkinästä. Pahin ammattivirhe, minkä ammattiauttaja voi tehdä ei ilmeisesti ole leikata potilasta humalassa tai homotella potilasta, vaan unohtaa mainita että painoa on kertynyt vähän liikaa. Odottaako lääkäri, että potilas vastaakin että ”Kiitos kun kerroit, en ollutkaan huomannut!”

Tavallinen kaduntallaaja ei tosin ole yhtään sitä parempi; heillä ei vain ole lääkärin auktoriteettia julkeasti sanoa sitä ääneen ilman että saavat kuumat kahvit naamalleen. Useimmilla on kuitenkin enemmän tai vähemmän toimiva filtteri, joka suodattaa pahimman potaskan pois ennen kuin se ehtii suusta ulos, jos ei siksi että se on säädyllistä, niin siksi että kuuma kahvi sattuu… Sen sijaan katsotaan tuomitsevasti tai säälivästi. Tietenkin löytyy niitäkin jotka katsovat oikeudekseen heristää sormea toruvasti. Ovathan he parempia ihmisiä!

Usein tuntuu että ihmisillä ei juuri järki päässä pakota, ja kun ajatukset tulevat suusta ulos, on lopputulos surkuhupaisa. Yleinen olettamus on että syön päivässä härän ja kolme sikaa ylläpitääkseni painoani. Nuorena ja naiivina yritin selittää näille ihmisille, että oikeastaan syynä oli lääkitys jolla yritettiin epätoivoisesti hoitaa vaarallista terveysongelmaa. Nyt en enää tuhlaa aikaani näihin ihmisenmuotoisiin tiiliseiniin. Koska eihän läskillä voi olla mitään käsitystä terveydestä! Jos olisi, eiväthän he olisi läskejä!!


Kuva Rawpixel.

Rakkausrintamalla ylipainoisella onkin aivan uudenlaiset haasteet. On niitä, jotka suoraan toteavat että olisin unelmien kumppani jos painoni olisi hallinnassa, ja niitä joille olen unelmien kumppani KOSKA painoni ei ole hallinnassa. Anteeksi, mutta kaiken tämän läskin alla on ihminen jolla on tunteet ja persoonallisuus. Minä en ole 95% painoa ja vain 5% ihmisarvoa.

Minä laihdutan, jotta saisin teidät pois niskastani, rakkaat lääkärit, paremmat ihmiset ja ulkonäköpainotteiset partnerit. Haluan pakottaa teidät näkemään minusta jotakin muuta kuin rasvaprosentin ja paino-indeksin. Kysymys kuuluu, pystyttekö te siihen?”

Nimim. Minäkin olen ihminen

Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

3 vastausta artikkeliin “Laihdutan, että saisin edes jonkinlaisen ihmisarvon”

  • anonyymi sanoo:

    Kunpa kanssaihmiset ymmärtäisivät olla kommentoimatta ”erilaista” ulkonäköä. Olen liian pitkä naiseksi ja aina saan kommentteja pituudestani. Jos saisin sentinkin pois pituudestani pelkästään ”laihduttamalla”, tekisin sen. Mutta kun millään konstilla ei saa. Pyörätuolissa istuva ajattelee luultavasti samoin. Olisi valmis ”laihduttamaan” päästäkseen kävelemään. jne.

    Hyväksytään itsemme ja kanssakulkijat sellaisina kuin ovat.

  • Minä vaan sanoo:

    Pahin mitä ikinä kuullut, olin juuri synnyttänyt ja jouduin tarkkailuun. Toki painoa oli tullut, mutta koko raskauden ajan keräsin nestettä kehooni, enkä sitä saanut pois millään.
    Lääkäri kysäisee: meinaatteko hankkia lisää lapsia?
    Tokaisin että en.
    Niin siihen perään, kyllä painon pudotus olisi poikaa.
    Siis mitähän v**** ? Minut on erotettu vastasyntyneestä vauvastani ja tämä on ainoa mikä lääkärin päässä pyörii?
    Kyllä silloin otti päähän ja pahasti. Onneksi hoitaja oli kuulemassa ja piti puoliani, kun en itse siihen kyennyt.
    Kummasti painoakin putosi kun kotiin pääsi, nestettähän kehosta lähti sellaset 15kg vajaassa kahdessa viikossa.

  • Nipsu sanoo:

    Kuulostaa myös minun elämältä.
    Kymmenien laihdutettujen kilojen jälkeen, kun vaaka näytti 65kg alkoi välittömästi toisenlainen kommentoiminen.
    ”Sä olet niin laiha, että voisit syödä pullan joka kahvitunti”
    ”Syötkö sä ikinä mitään?”
    ”älä vaan enempää laihduta”
    ”onko sulla kaikki hyvin, kun olet noin laiha”
    ”Sä oot jo niin laiha, ettei sun tarvii näihin työpaikan naisten hömppädietteihin osallistua”
    En tiedä, kumpi on loukkaavampaa. Ensin rivien välistä haukutaan vuosia läskiksi, ja onnistuneen elämäntaparemontin jälkeen ollaan kateellisia ja katkeria, ja sitä mukaan muuttuu muiden naisten ”uhkaksi”. Syömäni salaattilounaat ovat työkavereille kuulemma kuin- hieroisi suolaa haavoihin.
    Pääasia että on itse onnellinen ja tyytyväinen itseensä, koska aina on joku joka löytää pahaa sanottavaa.

    ”Ihminen on sama, vaikka kuori vaihtuu.” Sanoi aviomieheni joka tuli suurina vuosinani kuvioihin 🙂

    Kaikkea hyvää ap.lle ♥️