”Tästä ei moni tykkää, mutta sanon nyt kuitenkin oman mielipiteeni:

Kyllä isovanhempien pitää lapsenlapsia hoitaa.

Usein sanotaan, että ”isovanhempien ei pidä joutua hoitamaan lapsenlapsia, itse olet lapsesi tehnyt” jne. No eikä ole näin!

Kyllä silloin on isovanhemmassa jotain outoa, jos hän ei silloin tällöin ole valmis omia lapsenlapsiaan hoitamaan.

Asia on eri jos isovanhempi on niin vanha tai sairas, että hän ei pysty. Eikä isovanhempi voi hoitaa lapsenlapsia koko ajan, joka viikonloppu tai loma ja kaikkia lapsenlapsia kerralla…tilannekohtaista siis. Varmasti on hyväksikäyttäviä vanhempia, jotka laittavat sairaan mummon hoitamaan lapsenlapsia koko ajan, mutta eiköhän sellainen ole kuitenkin poikkeus.

Mutta nämä normaalit tapaukset. Isovanhempi on virkeä ja terve. Lapsenlapsia on kohtuullinen määrä ja he ovat kohtuullisen ajan joskus hoidossa. Ei voi olla liian vaativaa ja vaikeaa ottaa lapsia kylään silloin tällöin pariksi tunniksi tai vaikka yön yli.

Luulisi että suurimalle osalle isovanhemmista se on ilo.


Kuva Jerry Wang, ylin kuva Kristin Brown.

Missään muussa maassa ei varmastikaan sanottaisi että jokaisen pitää hoitaa omat lapsensa ja että isovanhempien ei tarvitse auttaa. Tai että isovanhempia ei tarvitse auttaa… Kaikkialla muualla on oletus, että isovanhemmat ovat mukana lastenlasten elämässä.

Suomessa jo pelkästään se, että harmittelee hoitoavun puuttumista, tekee itsekkääksi ja vanhaa ihmistä hyväksikäyttäväksi. Miksi ihmeessä täällä ajatellaan tuolla tavalla? Mistä sellainen ajatus on edes tullut, että vanhempien (äitien) pitäisi hoitaa lapset kokonaan yksin?

Lapsena suurin osa on kuitenkin viettänyt aikaa siellä mummolassa, ja siitä on monilla hyvät muistot. Mummollakin, jos hän on elossa vielä! Ei joskus 70-80-luvulla ajateltu, että kukaan muu ei saa hoitaa lapsia kuin omat vanhemmat tai että lasten vieminen mummolaan on vanhuksien riistämistä. Onneksi, niin saatiin ne muistot ja hyvä suhde isovanhempiin.

Tietenkin avun pitää olla vastavuoroista, että sitten autetaan isovanhempaa kun hän apua kaipaa.”

Nimim. Metrolla mummolaan

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

12 vastausta artikkeliin “Kyllä isovanhempien kuuluu hoitaa lapsenlapsia!”

  • perheenpuolesta sanoo:

    Jossain mielipidepalstalla oli kerran kirjoitus, josta jäi mieleeni yksi pätkä:

    ”Sitoutuminen vanhemmuuteen on myös sitoutumista isovanhemmuuteen”.

    Itse allekirjoitan myös tämän.

  • Surku sanoo:

    Omat voimavarani ei riitä kuin korkeintaan satunnaiseen hoitoapuun. Tulin mummoksi kun nuorin lapsistani oli esikoulussa, vanhinkin vielä alaikäinen. Lapsenlapsi on ihana ja rakas, mutta kaikkien vastoinkäymisten jälkeen omat lapset, parisuhde, työ ja kodinhoito vie kaikki voimat. Olisipa voimia huolehtia kunnolla edes itsestä. Ehkä sitten joskus viisikymppisenä?
    Tarvitsen itse tällä hetkellä arjen pyörittämiseen isovanhempien apua.

  • Kettunen sanoo:

    Itse en ymmärrä sitä, miten oma lapsi lakkaa olemasta oma lapsi, jota ei auteta. Olen itse elänyt äitiyden ilman kummempaa hoitoapua. Se on yksinäistä ja väsyttävää enkä toivo sitä kellekkään. Rakastan lastani enkä haluaisi hänelle samaa. Ilolla odotan sitä, että saan auttaa lastani aikuisena niin kuin autan nytkin, hoitaa lapsia ja tukea häntä arjessa. Itsehän olen tänne lapseni elämään tuonut ja hänet hankkinut. Eletään itsekkäitä aikoja.

  • Mummu sanoo:

    Muistan, kun likkanen odotti ensimmäistään ja minä sanoin että: ”Muista ottaa kummit suvusta. Suku pysyy, ystävät ehkä ei. Minä en ala lapsenvahdiksi, kun juuri olen saanut oman savottani loppuun”.
    Sitten lapsi syntyi ja kuuden vuoden päästä toinen. Lapsenlapset ovat meidän kanssa pikkukylässä, hoidossa, yökavereina, mökkiseurana, lomalla, arkena ja pyhänä. Yleensä ihan muuten vaan.
    Nytkin poika 6v tuli pariksi päiväksi lellilomalle ja tyttö tulee viikonlopuksi.
    Tää on niin ihanaa olla noiden lasten kaa. Miten ikinä pystyin aatteleen, etten muka olisi lapsenlapsien ”vahtina” 😂
    Hui hai. Mummous on ihan parasta.

  • Lento Pro sanoo:

    Miksi ”kuuluisi”? Ja tehneekö lapsillekaan hyvää roudata heidät jonnekin, missä heidät otetaan vastaan vastentahtoisesti, vain velvollisuudentunnosta?

    Monesti lapsilla on myös vieraantunut tai virheellinen kuva ikääntyvien vanhempiensa arjesta ja jaksamisesta. Monesti jaksamattomuuteen suhtaudutaan tekosyynä – kenen spekseillä jaksaminen arvioidaan?

  • Äiti84 sanoo:

    Kun mun erityiset saa erityislapsia niin toivon todella että saan olla tukemassa. Ettei nuo niin kauaksi muuttaisi että joutuisivat yksin pärjäämään.. Pahimmassa tapauksessahan heiltä otettais lapset pois. Ite kun joutunut kaikki selvittää niin toivon että lapsillani olisi tukiverkosto koska lasu on ainakin sitä mieltä että tukiverkosto on lähellä asuva verisukulainen joko nuori mummu tai täti.

  • Osa-aikamummi sanoo:

    Jos lapsenlapsia tulee, voi niitä silloin tällöin ottaa pariksi tunniksi, ehkä jopa yöksi hoitoon, jos ei itsellä ole töitä tai muita menoja, jotka yleensä suunnitellaan jo hyvissä ajoin etukäteen. Mikään vakkarihoitopaikka viikonlopuiksi ja lomiksi emme tule olemaan, emme myöskään sairastupaa ala pitämään. Haluamme viettää aikaa kaksin, matkustaa ja harrastaa, kun lapset viimein lähtevät omille teilleen.

  • Nosunshine sanoo:

    Huolehtiminen toisista kuuluu ihmisyyteen. Esim. näen kyllä itsestäänselvänä sen, että omista vanhemmista kannetaan huolta kun he ikääntyvät ja lapsista kannetaan vastuu siihen saakka, kun he pärjäävät omillaan ja jeesataan senkin jälkeen, jos on tarvetta. Mummo hoiti minua todella paljon, kun olin lapsi. Isovanhemmat ovat hoitaneet omiamme silloin tällöin, todella vähän vielä silloin kun olivat työelämässä. Omat menot ovat heillä etusijalla nytkin kun ovat eläkkeellä, ja tavallaan sen ymmärrän. He ovat kuitenkin lapsille tärkeitä ja päinvastoin, joten se suhde on minun mielestäni tärkeämpää kuin meidän auttaminen. He eivät myöskään ole erityisen hoivaavia. Kuvittelen, että kun tulen itse isovanhemmaksi hoidan lastenlapsia todella paljon ja mielelläni, vanhempien ehdolla. Toivottavasti jonain päivänä saan vielä lastenlapsia, koska se ei ole mikään itsestäänselvyys vaan rikkaus, tämän myös mummoni taisi ymmärtää.

  • Mummuksiko sanoo:

    Niin..
    olen samoilla linjoilla ja toivon että tulevaisuudessa olen siinä kunnossa että voin ottaa lapsenlapsia hoitoon ja mahdollistaa näin vanhemmille lepohetkiä.
    Tuntuu että isovanhemmat ovat unohtaneet miten raskasta (pienten) lasten kanssa oleminen voi hetkittäin olla. Tai sitten taustalla on katkeruus siitä ettei omiakaan lapsia ole kukaan hoitanut. Minua ei ole mummuni mitenkään erityisemmin hoitanut ja etäiset välit häneen jäivät. Omiin lapsenlapsiini haluan lämpimän ja hyvän yhteyden ja se syntyy vain olemalla heidän kanssaan.

  • Sssssin sanoo:

    No höpönlöpö, ei edes 80-luvulla ainakaan meidän isovanhemmat hoitaneet meidän lapsia. Satunnaisesti olivat yötä joskus, pari kertaa vuodessa yksi kerrallaan. Mummot ja vaarit oli töissä. Eikä munkaan isovanhemmat hoitaneet mua 1960 luvulla. Mummolassa käytiin ja kylässä, ei hoidossa. Jos vanhempien työ on raskasta on se samaa ollut joka sukupolvella

  • maju sanoo:

    Kyllä isovanhempien on hyvä hoitaa lapsen lapsia mutta kukaan lapsi ei oo hyvä olla pois varhaiskasvatuksen piiristä ja omien vanhempien hoivasta. Tässäkään ei voi olettaa et säästämä päivähoitorahat ja mummot hoitaa. Mummojen ja pappojen hoitoapu on sitä extraa ja luksusta mitä lapset saa silloin tällöin. ☺️ Mun mielestä pitäis myös muistaa et me hoidettaisiin niitä isovanhempian sitten kun se päivä tulee. Ne lapsenlapset ois hyvä käydä kattomassa myös isovanhuksiian säännölisesti vielä leikki iän jälkeenkin ja lukea niille sitä lehteä ja paistaa vuorostaa lättyjä. 😘

  • Äiti 40v sanoo:

    Ajattelen asian niin päin, että toivon sydämestäni että jos lapsenlapsia suodaan, järki riittää siinä kohtaa heitä priorisoimaan. Toki siis edellyttäen, että terveys, välimatka ym. antavat myöten.

    Lapset ovat ihmisiä, ja laadullisesti sellaisia ihmisiä, joiden kanssa suhde luodaan niin sanotusti kädet savessa. Ei hehkuttamalla somessa tai tuttavien kanssa kahvipöydässä ”mummin muruja”, vaan olemalla, tekemällä. Eikä suhde syvene, jos vaadin että lasten vanhemman pitää olla koko ajan huseeraamassa välissä siltä varalta, että lasta pitäisi jotenkin _hoitaa_ .

    Toki sitten aikanaan olen varmaan väsyneempi kuin nyt, ja toivon ehkä, etten päädy tilanteeseen, jossa olisin yksin vastuussa pienistä lapsista enää silloin. Ja jos terveys pettää, se pettää. Noin muuten toivon elämän kuvaannollisesti potkaisevan minua takamukselle, jos meinaan missata mahdollisuuden tutustua oikeasti tärkeisiin ihmisiin!