Kun mummilla on ne oikeat lapsenlapset…ja sitten ne minun…
Julkaisimme äskettäin ihmisten kokemuksia siitä, kun isovanhempi suosii osaa lapsenlapsista ja syrjii osaa.
Joskus isovanhemmalla on suosikkilapsenlapsi, joka saa eniten huomiota, aikaa ja kenties lahjojakin. Asetelma on tietenkin epäreilu, ja melko pienikin lapsi sen saattaa huomata.
Tämä kirjoittaja kertoo kokemuksensa siitä, että isän uusi puoliso oli omasta tahdostaan mummi puolisonsa lapsenlapsille…siihen asti, kun hän sai niitä oikeita, biologisia lapsenlapsia.
Nyt puolison lapset lapsineen ovat unohtuneet, ja tämän havaitsevat ne pikkuisetkin:
”Vanhempani erosivat kun olimme siskoni kanssa vielä pieniä.
Kävimme isämme luona viikonloppuja ja lomia. Parin vuoden päästä erosta isämme löysi uuden puolison. Hän on ylläpitänyt yhteyttä, ja voinkin sanoa että ilman hänen panostaan en ehkä olisi isäni kanssa ollut näinkään paljon tekemisissä. Hänelle kaikki kiitos siis siitä! Mutta…
Isäni sai aikanaan puolisonsa kanssa kaksi lasta. Meillä on ikäeroa kymmenisen vuotta. Jonkinlaisessa yhteyksissä on aina oltu heidänkin kanssaan, mutta ovat jääneet vähän vieraammiksi. Minä ja siskoni jäimme ehkä vähän ulkopuolelle, mikä on toisaalta ihan ymmärrettävää, kun mehän olimme edellisestä liitosta.
Siskoni ja minä saimme lapsia. Isäni puolisonsa kanssa ovat olleet kiinnostuneet lastemme kehityksestä ja meillä isäni puolisosta puhutaan mummina. Hän itse ilmoitti haluavansa olla mummi.
…Kunnes hänen oma lapsensa sai vauvan. Saimme kuulla että onhan se nyt ERI ASIA kun on ”ihan omia lapsenlapsia”! Ai mitäs nämä meidän sitten oli???
Viime kerralla kun vierailimme isäni kodissa teimme lasteni kanssa havainnon. Koko kodissa ei ollut yhtään ainutta valokuvaa minusta, siskostani tai kummankaan lapsista. Ainoastaan isäni puolison lapsista ja näistä ”oikeista lapsenlapsista” oli kuvia joka puolella.
Vähän sydäntä särki kun lapseni mainitsivat kotimatkalla tästä. Eikö se mummi sitten meistä oikeasti välittänytkään? Eihän ne kuvat tietenkään siitä välittämisen määrästä kerro, mutta jotenkin tuli mieleen vanha sanonta, ”poissa silmistä, poissa mielestä”.
Nimim. Nallekarkit ei aina jakaudu tasan
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 89 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Minä löysin 65-vuotiaana uuden miesystävän. Hänellä on 3 lastenlasta. Kun minut vietiin ensimmäisen kerran tapaamaan heitä, luki miesystäväni tytär minulle lakia. Hän ilmoitti, että älä sinä sitten mitenkään sekaannu meidän lasten elämään. Heillä on mummi ja pappa (tosin eronneet ennen lastenlasten syntymää). Mummi ja pappa esim. yhdessä sopivat lastenlasten joulu- ja syntymäpäivälahjoista ym.
En ole sekaantunut heidän elämäänsä, olemme etäisiä, vaikka olen seurustellut miesystäväni kanssa jo useamman vuoden. Käyn kyläilemässä lastenlasten papan kanssa, kun on jokin merkkipäivä tms. Lastenlasten mummi on yleensä myös paikalla. Käyttäydyn korrektisti.
Minulla ei ole omia lapsenlapsia, mutta en niitä tästäkään ihmissuhteesta saanut.