Kaveri pyytää kahville jälleen kerran. Tällä kertaa en keksi mitään sellaista tekosyytä, mitä en jo aiemmin olisi käyttänyt, joten lupaudun kylään. Millään ei huvittaisi! Muutaman tunnin kahvittelun jälkeen lähden kotiin ja rojahdan aivan rättiväsyneenä sohvalle. Kuulostaako tutulta? Kaveripiirissäsi on energiavampyyri!

Energiavampyyri on henkilö, jonka tapaamisen ajatteleminenkin tuntuu ylivoimaisen vaikealta, eikä oikein edes tiedä miksi. Tapaamisen jälkeen mieliala on synkkä ja olo voimaton – tuntuu kuin koko keho olisi imetty kuiviin. Mistä se voi johtua?

Näitä tosielämän vampyyrejä on montaa laatua, mutta ainakin neljä tyypillistä energiansyöjää on nähtävillä heti, kun seuraa vaikkapa sosiaalista mediaa. Varmasti tutuimpia ovat Alati Sairaat, Peruspessimistit ja Ongelmakimput.

Alati Sairas

Alati Sairas ei ole koskaan nähnyt tervettä päivää. Hän on ollut krooninen korvatulehduspotilas syntymästään saakka. Iän myötä sairaudet ovat lisääntyneet ja vaihtuneet, mutta terveeksi hän ei tule koskaan.

Alati Sairaan tunnistaa siitä, että keskustelu pyörii lähes poikkeuksetta hänen terveydentilansa ympärillä. Monet tällaiset henkilöt nauttivat myös keittiölääkärin roolista ja saat varmasti diagnoosin vaivaan kuin vaivaan, mikäli saat suunvuoron kertoaksesi omista vaivoistasi.

Alati Sairaalla saattaa hyvinkin olla Facebookissa erilaisille sairauksille oma albuminsa, jossa hän jakaa turhankin graafisia otoksia ja röntgenkuvia katkenneista luistaan. Kuvien perimmäinen tarkoitus on saada tietenkin runsain mitoin sääliä.

Peruspessimisti

Peruspessimisti on nimensä mukainen henkilö, jonka lasi ei ole enää edes kolmanneksen täynnä. Auto on aina hajalla, puoliso tekee kaiken väärin, työpaikalla on huono ilmapiiri. Pessimistin osaamista ei arvosteta – tai oikeastaan hän ei enää viitsi edes yrittää, kun ei sitä kuitenkaan kukaan noteeraa. Hän on ikuinen valittaja, joka seilaa oman elämänsä meriä pessimistijollalla.

Peruspessimisti on ehkäpä kaikkein raskainta laatua oleva energiasyöppö, sillä hänen kanssaan keskustelu on pelkästään piristämisyritystä, jonka lopputulos ei koskaan ole toivotunlainen. Pessimisti levittää ympärilleen kurjuuden surusanomaa eikä voi sietää onnellisia ihmisiä.

Ongelmakimppu

Ongelmakimput ottavat yhteyttä vain silloin, kun heillä on jokin tilanne päällä. Rahat on lopussa, kyytiä tarvitaan ja lapsenvahtia kaivataan – monesti kaikki nämä ihan yhtä aikaa.

Ongelmakimppu stressaantuu välittömästi, jos hänelle yrittää kertoa jostakin omasta ongelmasta: ”Tiedätkö, mulla ei ole nyt just voimavaroja tuohon” on lause, jonka saattaa hyvinkin kuulla hänen suustaan. Minkäänlainen vuorovaikutus ei ole mahdollista ongelmissaan painivan kanssa. Ongelmakimppu ottaa muttei koskaan anna mitään.

Kuva Clément Falize.

Energiavampyyreiden kanssa ajan viettäminen ei ole kovinkaan hyväksi itselle. Mitä enemmän vietät aikaa sellaisen seurassa, sitä väsyneemmäksi ja voimattomammaksi käyt ja omastakin elämästä alkaa
löytyä runsaasti kurjia asioita. Positiiviset jutut ja ennen mukavilta tuntuneet askareet muuttuvat raskaiksi ja turhan haastaviksi. Silloin on aika miettiä, voiko toisen energiasyöppöyttä jollakin tavalla vähentää. Jos ei, kannattaa pohtia, onko itselle terveellistä jatkaa kyseisen henkilön seurassa oleilemista.

Nämä edellä mainitut ihmistyypit löytyvät toki jokaisen meidän persoonastamme aina joskus, eikä se ole vaarallista. On aivan normaalia ja ihan hyväksikin aina silloin tällöin vähän nostaa omaa häntäänsä, valittaa ikävästä vaivasta, napista jälleen kerran myöhässä olevasta puolisosta, tai pyytää apua ongelmaan. Jos kuitenkin alkaa kato käydä Facebook-kavereiden, instaseuraajien saati ihan oikeiden ystävien keskuudessa, niin kannattaa kuitenkin kurkata peiliin. Eihän sieltä vain katso takaisin energiavampyyri?

Nimim. Uusioäiti

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 8 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

8 vastausta artikkeliin “Energiasyöpöt elämässämme”

  • Lorien sanoo:

    Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, mikä se neljäs perustyyppi on.

  • Hmm sanoo:

    Yks tyyppi mikä unohtu, on se joka valittaa ja valittaa mut mitään konkreettista ei halua ongelmiensa eteen tehdä eikä kuunnella neuvoja vaikka niitä saisi. Milläs nimellä niitä kutsutaan? Vai onko se joku alalaji noille muille?

  • Sapetti koko juttu. sanoo:

    Jaaha, no nyt ymmärsin, että mut on vaan ”siivottu pois”, kun ei ketään kiinnosta. Se vaan, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Kun on aidosti raskaita elämänvaiheita, tarvitsisi apua, mutta suhtaudutaankin ”energiavampyyrina”. Aika raadollista.

    Tänä vuonna mulla on jo ”helppoa” kun on vaan asuminen kolmen pienen kanssa remonttityömaan keskellä. Viime vuonna sen sijaan makasin vuodelevossa useita kuukausia, kun samaan aikaan pari lasta huseerasi ympärillä omiaan. Koti oli järkyttävä kaaos (on vieläkin, kun ei tässä ehdi purkaa sitä kertymää siltä ajalta), lapset eli eineksillä, sisällä 24/7. Puoliso aina töissä ja toisissa töissä. Syynä mulla oli vaikea raskauspahoinvointi, ystävät tiesivät, mutta jokaiselle oli liikaa tulla edes kerran esim ulkoiluttamaan lapsia.

    Mun mielestä meidän kulttuurista on tullut liian itsekeskeinen. Siivotaan raskaat ihmiset pois vaan. Mua pidettiin jonain sankarina, kun kerran kuussa kävin sukulaisvanhuksen luona (aikana, jolloin oma vointini oli normaali). Itse taas en voinut käsittää miten ollaan niin ”kiireisiä”, ettei ehditä välittää juuri esimerkiksi niistä vanhuksista, jotka itse eivät kotoaan enää mihinkään pääse. Jos jokainen saman sukulaisuussuhteen omaava ja korkeintaan saman ajomatkan (1h) päästä olisi sen kerran kuussa käynyt kyseisen vanhuksen luona, hänellä olisi ollut seuraa vähintään joka toinen päivä.

    • Nimetön sanoo:

      Mitä itse annat muille? Ethän aina koe raskauspahoinvointia? Miten olet tukenut ja auttanut muita konkreettisesti? Ei tule mieleen että myös muilla voi olla raskaita elämänvaiheita vaikka sinä et niistä tiedäkään etkä itsekeskeydessäsi niitä pysty aistimaan? Miksi et palkannut lastenhoitajaa ulkoiluttamaan lapsiasi kun itse makasit sohvanpohjalla? Ei tarvitse vaivata muita eikä olla kiitollisuuden velassa.
      Itse olen vetäytynyt tarkkaan muiden auttamisesta koska se ei ollut koskaan vastavuoroista vaan suhtautuminen avun saamiseen aiheutti ärtymystä, nurinaa. Muiden auttaminen on loputon suo jossa huomaa yhtäkkiä että se mitä itse oli suunnitellut jäi taas tekemättä ja vaikka mm siinä sivussa omat lapset sai kaveriseuraa niin asetelma oli raskas koska ne toistenkin lapset siinä oli minun vastuullani hoidossa. Jatkuvasta pyyteettömästä auttamisesta jää tunkkainen tokahtunut olo. Ja edes maksu ei tuo sitä aikaa takaisin.
      Kun aloin sanoa ei avunpyyntöihin niin minulle suututtiin ja sanottiin jopa että olethan sinä ennenkin auttanut (niinpä) ja että ei tarvi pyytää sitten apua että ei hekään auta sitten minua! Eli minun kohdallani asia ei muuttunut siltä osin mitenkään. Se muuttui että yhtäkkiä oli kaikki viikonloput aikaa oman perheen kanssa eikä arki-iltana ollut ketään ulkopuolista meillä kello yhdeksään asti vahdittavana.

    • Oman onnensa seppä sanoo:

      Kuulostat itse hyvin raskaalta ihmiseltä. Jokaisessa lauseessa valitat. Itse olet elämäsi valinnut.

  • Nyt jäi vaivaamaan sanoo:

    ”Näitä tosielämän vampyyrejä on montaa laatua, mutta ainakin neljä tyypillistä energiansyöjää on nähtävillä heti, kun seuraa vaikkapa sosiaalista mediaa. Varmasti tutuimpia ovat Alati Sairaat, Peruspessimistit ja Ongelmakimput.”

    Mikä se neljäs on?

    • Neljäs unohtui. sanoo:

      Niin, se neljäs jäi mainitsematta, kokemuksesta voisi olla esim kaikesta loukkaantuja tai piiloveetulija jolle kaikki on kilpailua.

    • Huono Äiti -toimitus sanoo:

      No voi hyvänen aika! Tässähän on tapahtunut varmaan laskuvirhe. Sitä se väsymys teettää!