Googlen myötä lähes jokainen meistä uskoo olevansa pätevä lääkäri. Se aiheuttaa tietenkin pulmia oikeiden lääkäreiden vastaanotolla, kun potilas tulee paikalle valmiiksi diagnoosin keksineenä vaatimaan hoitoa ja lääkitystä.

Jos olet leikkinyt googlelääkäriä, niin tiedät varmasti kuinka helposti siinä menee vikaan. Mitä hirveämpi ja hivuttavampi tauti, sitä varmemmin oireesi täsmäävät sen oireisiin. On todennäköistä että sinulla on elinaikaa vain joitain viikkoja!!! Ei siis ihme, että lääkärit eivät paljoa arvosta potilaiden omia näkemyksiä sairauksistaan.

Mutta tämä ei sulje pois sitä, etteikö lääkäri voisi tehdä väärää diagnoosia. Eikä sitä, etteikö potilas onnistuisi selvittämään itse mikä häntä vaivaa.

Lääkärien vastaanottoajat ovat lyhyitä, eikä aikaa paneutua välttämättä ole. Kuten missä tahansa ihmisten välisessä kommunikaatiossa, lääkäri saattaa kuulla potilaan kertomuksesta eri asioita, mitä potilas yrittää sanoa. Potilaan kertomus voi myös värittyä lääkärin oletusten pohjalta. Lääkäri voi esimerkiksi olettaa, että potilasta vaivaa jokin hyvin yleinen sairaus, koska se on todennäköisempää kuin se, että oireiden syynä olisi jokin erikoinen ja eksoottinen tauti. Kun joskus harvoin se erikoinen tauti tuleekin eteen, voi olla että lääkäri diagnosoi sen väärin.

Väärät diagnoosit ovat hankalia tilanteita. Kumpikin voi olla väärässä, sekä lääkäri että potilas. Kumpikin voi olla väärässä myös sen suhteen, onko diagnoosi oikea vai väärä. Jos potilaasta tuntuu, että lääkäri on tehnyt virhediagnoosin, ei tilanteeseen kannata tyytyä, koska oikea apu jää saamatta. Mutta potilaan kannattaa olla rauhallinen ja pitää avoimena myös se mahdollisuus, että oma googlailu ei ole johtanut oikeaan tulokseen vaikka siltä tuntuisikin.


Kuva Harlie Raethel, ylin kuva Martin Brosy.

Toimi näin, jos epäilet saaneesi tai pelkäät saavasi väärän diagnoosin:

– Pyri mahdollisuuksien mukaan käymään aina samalla lääkärillä. Hän tietää tilanteesi ja pystyy hoitamaan sinua yksilöllisemmin.

– Ole valmistautunut. Vastaanotolla ei ole paljoa aikaa, joten kirjoita vaikka lapulle kaikki asiat mitä sinun pitää muistaa kertoa ja kysyä.

– Hanki taustatietosi oikeista lähteistä. Internet on täynnä käärmeöljykauppiaita, salaliittojen maalailijoita ja äärinäkemysten edustajia. Etsi lääketieteellisesti tutkittua tietoa. Voi joskus osoittautua, että se on ollut väärässä, mutta toistaiseksi se on luotettavinta tietoa mitä meillä on. Yksittäisten ihmisten kokemukset tai terveystuotekauppiaiden sanomiset eivät kumoa tutkimustietoa.

– Ota apuhenkilö mukaan. Lääkärissä käyminen voi olla pelottavaa, ja ehkä sinusta tuntuu siltä että et ymmärrä kaikkea, et saa sanottua kaikkea tai että sanomaasi ei uskota. Voit ottaa puolison, vanhemman tai aikuisen lapsen mukaan jos tuntuu että tarvitset apua.

– Älä mene lääkäriin kertomaan diagnoosia, jonka olet tohtoroinut itsellesi Googlen avustuksella. Sen sijaan kerro tarkasti oireesi ja niiden laajuus. Lääkärin pitää tietää oireesi ja niihin vaikuttavat asiat jotta hän voi selvittää mikä on vialla.

– Älä jätä mitään pois. Oireisiin voi vaikuttaa moni muukin asia kuin mitä ehkä itse ajattelet. Kerro rohkeasti myös ne asiat, joista puhuminen voi tuntua vaikealta, kuten vaikka seksiin tai päihteidenkäyttöön liittyvät seikat. Jos et kerro esimerkiksi suojaamattomasta seksistä tai alkoholin suurkulutuksesta, diagnoosin löytäminen voi muuttua hankalammaksi. Lääkärin tehtävä ei ole saarnata sinulle tekemisistäsi, häntä kiinnostaa terveytesi eikä moraaliset seikat. Voit aina vaihtaa lääkäriä mikäli hän kommentoi tekemisiäsi asiattomasti.

– Kysy kysymyksiä lääkäriltä. Varsinkin niitä, joiden avulla selvität, miten voit paremmin. Kuten ”Mikä on isoin ongelmani tämän asian suhteen?”, ”Mitä minun pitää tehdä?” ja ”Miksi on tärkeää, että toimin niin?”. Monet sairaudet ja varsinkin vammat vaativat sitä, että potilas aktiivisesti ponnistelee voidakseen paremmin. Harva ongelma ratkeaa pelkästään resepteillä ja sairauslomilla, vaikka nekin toki voivat olla hyvinkin tarpeellisia.

– Hanki toinen mielipide, mieluiten vaivaasi erikoistuneelta lääkäriltä. Jos sinusta tuntuu, että diagnoosi oli virheellinen tai lääkäri ei esimerkiksi nähnyt kokonaiskuvaa ja antoi siksi virheellisiä neuvoja, käy toisella lääkärillä. Ihan kaikille sattuu virheitä, ja on mahdollista että toinen lääkäri saa syystä tai toisesta selvitettyä asian paremmin.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Yksi vastaus artikkeliin “Eikö lääkäri usko? Toimi näin!”

  • Noora sanoo:

    Pma kokemus, hakeuduin työterveyslääkärille kun flunssan jälkeinen yskä oli pitkittynyt ja vaikeutunut. Etenkin öisin saatoin saada niin pahoja yskäkohtauksia, ettei henki kulkenut ollenkaan. Pelkkää pihinää ja vinkunaa.
    Kerrottuani tilanteen ja oireet lääkärille, totesi hän (suora lainas): ”no yskät nyt on inhottavia”. Ja käski kääntyä seuraavan yskäkohtauksen sattuessa päivystyksen puoleen.
    Onneksi en tyytynyt vastaukseen vaan varasin ajan yksityiselle parin tunnin päähän. Sain hieman erilaisen diagnoosin: keuhkoputkentulehdus ja (en nyt muista täysin korrektia sanamuotoa)astmaksi kehkeytynyneet oireet. Eli antibiootit ja astmalääke ja kyllä alko helpottaa.