Tosi putkeen meni viikonloppu
Huono Äiti sai avautumisen: ”Perjantaina kello 16 olin vielä voimissani. Olin se nainen, joka aikoi valloittaa maailman – tai ainakin eteisen vaatehuoneen. Olin laatinut mielessäni listan, joka olisi saanut armeijan vääpelinkin kadehtimaan tehokkuuttani.
Tässä oli suunnitelma:
Vaatehuoneen täyssiivous: Kaikki Konmaritetaan, viikataan ja värijärjestetään.
30 pyykkikoneellista: Pesu, kuivaus, silitys ja kaappiin vienti. (Kyllä, laskin että se on mahdollista, jos en nuku).
Tarmokas ulkoilu: Vähintään kymmenen kilometrin reipas marssi raikkaassa ulkoilmassa koko perheen voimin, posket punaisina ja lapset nauraen.
Kulttuuria ja laatuaikaa: Museokäynti (koska olemme sivistyneitä), elokuva (ilman karkkia) ja syvällistä keskustelua parisuhteen tilasta.
Seksiä: Sellaista kuin elokuvissa, tai ainakin sellaista, missä kukaan ei nukahda kesken kaiken.
Meal Prep: Koko ensi viikon terveellisen ruokalistan suunnittelu ja esivalmistelu luomuraaka-aineista.
Sokerina pohjalla: Joogaharjoitus, kynsien lakkaus ja kellarin järjestely.
Todellisuus ja realismi
Lauantaina heräsin ja tajusin, että vaatehuoneen siivoaminen vaatisi sen, että nousisin ylös. Joten siirsin aloitusta sunnuntaille. Sunnuntaina siirsin sen ensi vuoteen.
Pyykkikone pyöri kerran. Ne vaatteet ovat siellä koneessa edelleen. Ne haisevat jo vähän märältä koiralta, joten joudun pesemään ne maanantaina uudestaan. Tai tiistaina. Tai sitten ostan kaikille uudet alusvaatteet.
Ulkoilun sijaan avasin kerran ikkunan, kun uunipitsa paloi pohjaan. Se oli viikonlopun ainoa kosketus raikkaaseen ulkoilmaan. Perhe pysyi hengissä valmisruoilla, ja ”ruokalistan suunnittelu” tarkoitti sitä, että mietin viisi minuuttia, minkä makuista nuudelia söisin seuraavaksi.
Parisuhdelaatuaika? Me makasimme miehen kanssa sohvalla kuin kaksi rannalle ajautunutta mursua. Katsoimme telkkarista jotain sarjaa, jota kumpikaan ei jaksanut seurata, ja ainoa fyysinen kontakti oli se, kun yritimme potkia toisiamme kauemmas, jotta molemmilla olisi enemmän tilaa sipsipussille. Seksi? Olisi vaatinut liikaa lihastyötä. Sitä paitsi molemmilla oli jalassa ne samat pieruverkkkarit kuin perjantaina.
Sitten tuli se hetki. Se viikonlopun suurin urheilusuoritus. Päätin tehdä yhden punnerruksen. Ajattelin, että jos teen edes yhden, olen parempi ihminen.
Menin lattialle. Pääsin alas. Siihen jäin.
Se epäonnistui. Makasin siinä olohuoneen matolla ja tuijotin pölypalloja (jotka minun piti imuroida jo lauantaina) ja tajusin, että punnerrus vaatii lihaksia, joita minulla ei ole enää olemassa. Makasin siinä varmaan viisi minuuttia, kunnes lapsi tuli kysymään, olenko kuollut vai leikinkö mattoa. Telkkarista sentään tuli hiihtoa.
Joten tässä sitä ollaan. Sunnuntai-ilta, vaatehuone on edelleen kaaos, pyykki haisee ja seksi on kaukainen muisto nuoruudesta. Mutta hei, me kaikki olemme hengissä. Se on kai se tärkein suoritus, eikö?
Kertokaa, että jollain muullakin meni viikonloppu ihan päin mäntyä? Onko siellä muita mattona makaavia?
Nimim. Vahva suoritus
Ps. Tilaa Huonon Äidin hauska uutiskirje! Ihan on ilmaista hupia suoraan sähköpostitoimituksena. Tilaat tästä linkistä.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 8 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Heh onneks lapseton sinkku saa nukkua pitkään vaikka puolille päivin, syödä mitä halua, pyykätä milloin haluaa yms yms.
Olipa korkeat odotukset. Olemme molemmat kokopäivätöissä ja meillä on kaksi kouluikäistä lasta. Seksi ja parisuhdeaika ei ole mikään kaukainen muisto vaikka ollaan ihan ”vanha” pariskunta, 22 vuotta yhdessäoloa.. jos katsomme väsyneinä netflixiä niin ollaan lähellä ja halaillaan sohvalla. Meidän parisuhdeaika ei ole mitään spesiaalia mutta kyllä joka päivä puhumme miten päivä mennyt ja mitä mielessä ym. Vaikka on väsynyt voi yhdessä vaikka sytyttää pari kynttilää ja vaikka pelata lautapeliä yhdessä tai tehdä muuta kivaa. Sopia että nyt suudellaan 3 min😉Siivous on aika simppeli meillä, imurointi ja vessat yhdessä teemme. Pyykkikone käy joka päivä. En ole silittänyt vuosiin. Liikunta on meille tärkeä ja parempi vähän kuin ei mitään. Vartin lenkki illalla on jo hyvä. Youtubessa on vaikka kuinka paljon vartin treenausvideoita. Jostain pitää aloittaa. Kaikki vaatehuoneprojektit kannattaa ajatella että siihen menee monta viikkoa, tee vähän joka päivä. Ruokaostokset netissä. Viimeiseksi että liikunta ja parisuhdeaika antaa energiaa arkeen🙂 mitä voisit vähintään tehdä tänään vain 5 min mikä lisäisi hyvinvointiasi pitkällä tähtäimellä?
Meillä viikonloppujen tarkoitus on levätä ja tehdä kivoja asioita. Pyykkikoneet kerkeää pyöriä ympäri viikon tarpeen mukaan eikä niistä kerry isompaa vuorta eikä niden kanssa kulu aikaa.
Meidän viikonloppuisin kuuluu perjantaisin leffailta kaikilla herkuilla. Se toteutuu aina. Lauantaina on yleensä joku perheen yhteistekeminen sillä porukalla jota se kiinnostaa. Museoissa käydään jos ne houkuttelee, voidaan käydä uimassa, erilaisilla retkillä, leffassa tms. Ehkä vaan teinien kanssa shoppailemassa. Jos ei innosta lähteä mihinkään ei ole mikään pakko.
Sunnuntaina voidaan myös ottaa jotain kivaa tekemistä, kyläillä tai kutsua vieraita. Välillä lapset ovat kavereillaan ja saan nauttia yksinolosta. Tykkään leipoa ja usein jossain vaiheessa viikonloppua leivotaan jotain hyvää mutta sekään ei ole mikään pakko. Ruuatkin kanssa mennään niin kuin parhaaksi katsotaan. Joskus tehdään toiveherkkua tai jotain pidemmän kaavan mukaan, joskus käydään ulkona syömässä tai kehitellään jotain nopeaa.
Ei ole oikeastaan mitään sellaista pakollista suoritettavaa mikä kuuluisi viikonloppuisin. Tavoitteena on että kaikki saa nukkua niin pitkään kuin haluaa. Joskus aiemmin viikonloppuisin kuuluu lasten harrastuksia mutta ne on nyt jääneet pois.
Hirveetä marttyyriasennetta, ei ihme että parisuhdekin voi huonosti kerta kaiken pitää olla aikataulutettu ja just prikulleen, sitkun ei menekään niin kuin haluaa ollaan taaas kerran niin masentunutta et huh huh.
Joskus kauan sitten päätin, että vapaapäivinä tehdään sitä mikä tuntuu just sillä hetkellä mukavalta. Saattaa se olla siivouskin tai leffailu tai vain oleilu. Kun jokapäivä tekee jotain, ei vapaalla ole valmiiksi vanne kiristämässä päätä ja päässä takomassa tarttis tarttis tarttis. Suosittelen 👏
Hauska kirjoitus ja kyllä mulle kuulostaa teidän viikonloppu ihan onnistuneelta. Kannattaa pitää pyykit kuivumaan, ehkä pyöräyttää vielå kertaalleen.
Kuulostaa siltä, että suunnitelmissa olisi kannattanut olla ”ei tehdä mitään muuta, kuin tilataan ruokaa/sulatetaan pakkasesta jotain/syödään valmisruokaa. Tuollaisen listan lukemisestakin uupuu. En jaksa tehdä noin montaa asiaa yhdessä viikonlopussa edes keskellä lomaa, saati sitten tavallisena viikonloppuna.
Ja onhan teitä kaksi. Pyykit eivät ole vain toisen vastuulla. Jos toinen saa ne koneeseen, voisiko toinen laittaa ne kuivumaan?
Odotukset pienemmiksi ja kaaoksen purku yksi homma kerrallaan. Jos huomenna saat sen yhden pyykkikoneellisen pestyä ja mies saa tehtyä iltaruuan, niin olette jo arjen kuninkaita.
Miksi viikonloppunakin pitäisi suorittaa? Kuulostaa ihanalta viikonlopulta jota varjostaa vain turha syyllisyys.