"Mieheni ei kiinnosta minua sentin vertaa"
”Ymmärrän kaikkia niitä, jotka lopettavat lennossa ihan perushyvän parisuhteensa. Itse olen juuri siinä tilanteessa, että mietin lähtöä joka päivä, kirjoittaa nimimerkki Hullu?.
Olen mennyt mieheni kanssa yhteen reilut parikymppisinä. Meillä on säädyllinen määrä ihan peruslapsia ja perusmallinen suomalainen elämä pääkaupunkiseudulla. Me käymme kaupassa yhdessä, jaamme kokkausvastuun, viemme vuorotellen lapset harrastuksiin ja mihin milloinkin. Me emme riitele. Kenelläkään ei ole mitään suurempia ongelmia paitsi minulla, koska mieheni kiinnosta minua miehenä enää yhtään.
En halua halata miestäni enkä pussaa häntä kuin pakosta lasten takia. En koskaan tee aloitetta seksiin, koska seksi hänen kanssaan ei kiinnosta minua yhtään. Tai se on lievästi sanottu, kun katson hänen lössähtänyttä olemustaan. Mieheni ei herätä minussa mitään haluja. En ole halunnut häntä moneen vuoteen. Hän on pikemminkin iljettävä. Anteeksi. Tämän tunnustaminen on hirveää.
Meillä on seksiä mieheni aloitteesta kerran kuussa. Siinä seksissä ei ole mitään vuorovaikutusta, vaan se on kahden ihmisen yhtä aikainen itsetyydytys. En halua mitään silmiin katselua tai hellyyttä siltä ihmiseltä, enkä tiedä miksi. Arki on luultavasti vain tullut todella jäädäkseen meidän elämäämme.
En halua erota, koska meillä on lapset ja ihan hyvä elämä. Tiedän, että sitten katuisin. Myös talouteni olisi todella tiukoilla. Tässä voin tunnustaa, että katselen koko ajan muita miehiä. Jos joku tekisi aloitteen sivusuhteesta, se olisi menoa. Ehkä onneksi sitä ei ole tapahtunut.
En tiedä, miten pitkään näin voi elää ilman, että joku murtuu lopullisesti. Jos joku koskaan on löytänyt vireen takaisin pitkään ihmissuhteeseensa, nyt olisivat hyvät neuvot tarpeen. Luen ihan kauhulla kaikki lehtijutut, jota tästä kirjoitetaan. En kyllä niistä tule yhtään viisaammaksi. Tulenko sitten täältä?”
Nimimerkki Hullu?
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 58 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Mieskin on ihminen.
Siis voi vittu mitä lehmiä valtaosa kirjoittajista. Ja tuollaisia vielä pitäisi paijata ja pitää niin kuin kukkaa kämmenellä. Ei tule kesää.
Minulla oli näin pitkään. Se ero sitten tuli. Ero, jota en ollut halunnut, jota olin pelännyt. Mutta tuli myös uusi elämä. Pärjäsin omillani. Nautin äitiydestä enemmän kuin koskaan ennen. Löysin ihanan miehen, jonka kanssa myös seksi on upeaa. Sellaista ei tämä pitkän parisuhteen läpikäynyt perheenäiti ollut ennen kokenutkaan. Kipinää joko on tai sitä ei ole. Ilmankin tosin pystyy elämään.
Minusta tuntuu samanlaiselta
Jos sinä olet jo ihastunut toiseen ja väheksyt miestäsi, on törkeän ihmisen merkki olla niin itsekäs, että et salli sitä toiselle.
Pidät miestäsi kanssasi ”vankilassa” , jossa hän tuntee varmasti kylmyytesi ja inhosi, mutta hyvänä tyyppinä kestää, koska uskoo tämän olevan vaihe pitkässä liitossa ja kaiken vielä parantuvan.
Sinä suunnittelet ihastus päässäsi eroa ja muovaat sitä aikasi. Mies elää luottaen.
Törkeän itsekästä roikotuttaa toista vankina, kun hänelle olisi varmasti ottajia ja rakastava puoliso löydettävissä nopeasti, kun hän vain tietäisi, että se on ainut tapa saada rakastava ja arvostava puoliso. Sinusta sellaista ei saa.
Itsekkyys ei auta teitä. Nyt sen verran epäitsekkyyttä, että erät ja annat upealle miehellesi mahdollisuuden rakkauteen. Hän on sen ansainnut.
Terapeutin tehtävä on auttaa ihminen yli jonkin lukkotilanteen, jotta hän voi taas kehittyä eteenpäin.
Eikös tämä ole nyt sellainen lukkotilanne.
Psykoterapeutti on yksi työkalu, jota kannattaa käyttää. Voihan olla, että sinulla on jokin asia, jota et itse huomaa, vaikka lapsuudessa saatu käytösmalli, jonka terapeutti huomaa ja pystyy saamaan sinut yli tästä tilanteesta.
Usein ongelmat kumpuavat jostain malliopitusta tai traumasta. Kun sen yli pääsee, pystyy taas vaikka mihin.
Tsemppiä!
Haistakaa nykynaiset pitkä paska. Ei mulla muuta.
Toivottavasti kukaan nainen ei haksahda sinuun, vitun kusipää.
👌👍Älkää kysykö, mistä johtuu väkivalta – älkää kysykö, mistä johtuu päihdeongelma.
Hei! Olet parisuhteessasi vetäytymisvaiheessa. Tämä on se vaihe jossa yleensä sitten erotaan. Mutta ei ole pakko etota koska parhaat vaiheet ovat vielä edessäpäin. Mutta jos haluat olla vain tunteittesi vietävänä etkä halua tehdä mitään suhteesi eteen, et koskaan pääse seuraavalle levelille. Itse teimme mieheni kanssa päätöksen alkaa taas rakentaa suhdettamme ja täytyy sanoa että yllätyimme. Ei se hetkessä muutu, tietenkään, mutta nyt jo on tapahtunut paljon ja usko yhteiseen tulevaisuuteen on taas tullut. Hakekaa apua! Muitten miesten katselemisesta tilanne vain pahenee.
Tehkää yhdessä pieni elämän muutos, sellainen, jolla pääsette yhdessä eroon lössähtäneisyydestä ja löydätte taas ne toisianne viehättäneet fyysiset olomuodon sieltä vuosien takaa. Oli vaihe, jolloin luulin, etten koskaan ikinä never ever vaan voi haluta tuota kaveria, jonka kanssa taistelen arkiaskareiden suorittamisesta ja jonka olemus ei vähääkään minua kiinnosta.
N.7 kg:n painonpudotus (hänen!) muutti kaiken.
En olisi ikinä uskonut olevani näin pinnallinen, mutta…. Ihanaa haluta taas miestä, jota rakastan – lasteni isää.
Kuulostaa perin tutulta, ei siksi että sen olisin itse ihan noin kokenut mutta melkein. Neljä lasta, pitkä avioliitto, kiltti ja tunnollinen rouva joskin ystävien kanssa irtaantuessa melko riehakaskin.
Mies ei ollut kiinnostanut minua seksuaalisesti vuosiin. Ällötti sen huonot hampaat, löysät pakarat ja järjetön mustasukkaisuus. Seksiä meillä silti oli, lähinnä sen vuoksi että minäkin halusin tyydytystä. En tosin oikein ymmärrä miksi sitä niin innokkaasti harrastettiin kun mieheni ei koskaan viitsinyt minua tyydyttää. Hoiti vaan omaan tonttinsa ja jätti minut siihen. Seksuaalisuus on ollut kuitenkin osa minua aina ja näin vaan mentiin liian monta vuotta.
Kaksi vuotta mietin eroa. Hairahduinkin pari kertaa ja nautin seksistä väärän miehen kanssa. Tein eropäätöksen ja se on ollut parasta mitä olen ikinä tehnyt. Vihdoinkin saan hengittää. Pärjään hyvin lasten kanssa, myös taloudellisesti.
Tapasin vahingossa nykyisen kumppanini vuosi sitten sinkkuaikoinani enkä olisi ikinä voinut uskoa, että tässä iässä voi kolahtaa näin. Olemme onnellisia, omissa kodeissamme. Tavataan kaksin ja lastemme kanssa. Vietetään normaalia arkea omiemme ja molempien lasten kanssa. Olemme tarkoitetut toisillemme. Näin on hyvä uskoa nyt. Niin kauan kuin siltä tuntuu.
Kohtalo päätti näin. Olen onnellinen ja toivon ex-puolisolleni kaikkea hyvää. Rakkaus ei katso aikaa eikä paikkaa. Pitää vaan jaksaa uskoa. Huonoon suhteeseen on turha jäädä, se ei tule siitä ikinä muuttumaan miksikään…
Mä en lähtisi. Miehesi vaikuttaa hyvältä mieheltä eikä ruoho aidan takana ole vihreämpää. Puhu hänelle! Niin minä tein ja asiat menivät parempaan suuntaan. Eipä kai ne kerralla korjaannu, jos on vuosia haluttomuutta takana! Ottakaa yhteistä aikaa ja keskittykää välillä toisiinne lasten sijaan. Pitkään liittoon kuuluu ylä- ja alamäet, hyvät ja huonot vuodet. Ei koko ajan voi olla vastarakastuneen tunnetta. Ehkä olet sen avautumisen verran velkaa tuolle hyvälle miehelle. Hän varmasti tietää sisimmässän, miten asiat ovat, muttei uskalla avata suutaan. Kaikkea hyvää teille!
Kylläpä helpottaa lukea näitä kirjoituksia. En ole ajatuksieni kanssa yksin. Minä olen ollut hyvin avoin parille lähimmälle ystävälleni, mutta ymmärrän hyvin, etteivät he uskalla juurikaan neuvoa minua ja tavallaan pelkäävät, että lähden kävelemään ja pilaan elämäni. Kulissit kun on viimeisen päälle mallillaan: upea koti, ihanat lapset ja ihana mies, jota minä vain en halua. En ole halunnut pitkään aikaan.
Pahinta elämässäni on se, että olen ollut pidemmän aikaa ihastunut toiseen mieheen. Haluilleni on siis kohde. Koetan vaientaa tunteitani joka päivä, vaikka näemmekin toisiamme harvoin. Välimme ovat asialliset, mutta pienellä kannustuksella asiat olisivat varmasti toisin. En halua pettää tai pilata toisten elämää omien halujeni takia. Pidän itseni kiireisenä ja tyydyn osaani. Toistaiseksi.
Yksi mikä on fakta niin varmaankin 70% miehistä ei osaa tyydyttää naistaan, vaan nainen on itsetyydytyksen väline. Vasta 10. Mies tuotti minulle orgasmin, kunpa miehet tajuaisivat miten tärkeää se on. Katsokaa pornoa, lukekaa ja testailkaa mikä omassa naisessa on se juttu ja käyttäkää aikaa….menee se huonompikin arki kun seksi on nautinnollista ja lähes päivittäistä!
Suosittelen lämpimästi avioliittoleiriä esimerkiksi Pieksamäellä Parempi avioliitto ry:n järjestämää. Kun asiat nostetaan rehellisesti käsittelyyn niin totuus tekee vapaaksi. Ihmeitä tapahtuu, rakkaus voittaa ja seksikin maistuu paremmalta kuin koskaan.
Sinkkuna ollessa olen aina ennen pitänyt sen, etten sekaannu varattuihin miehiin vaikka itse sitten jäisin ilman. Näitä lukiessa tulee pakostikin mieleen että miksi ihmeessä.. aivan typerä periaate. Yhden jäte kun on toisen aarre, ja nuo kulissiavioliitot vaikuttaa todella yleisiltä. Päästäkää nyt hyvän tähden vapaaksi ne (ilmeisen kiltit) ja muutoin kunnolliset ihmiset, joita ette enää omaan sänkyynne halua – on itsekästä omia kaikki lelut jos ei niillä edes leiki 😉 Vakavasti puhuen, kuulostaa kurjalta ja ymmärrän. Mutta enpä kyllä haluaisi itsekään jäädä suhteeseen ihmisen kanssa, joka ajattelee minusta tuolla tavalla.
Tässä on asiaa!!!
Eipä se rakkaus lössähtäneisyyttä onneksi katso. Itse yritin kaikkeni terapioita myöten lasteni isän kanssa, mutta oli vaan pakko repiä itsensä irti siitä liitosta. Ei siksi ettei olisi rakkautta ollut, vaan siksi, että se liitto nyt vaan nakersi molempia mahdottomuudellaan. Mies, jolla on menneisyyden taakkaa liikaa ja alkoholi maistuu, ja väsynyt, ulkoisesti lössähtänyt nainen jolle on kiloja kertynyt enemmän kuin pitäisi.Erosimme, ja se oli parasta mitä voi tehdä.
Tapasin uuden miehen, fyysisesti lössähtäneen, tai miten sen sanoisi. Joka katsoo minua lössähtänyttä ja näyttää, että sinä olet ihana just tuollaisena kuin olet ja kelpaat. Jota minä katson ja sanon, että olet maailman ihanin ja seksikkäin.
Jos teillä muuten oikeasti on kaikki hyvin, ei riitoja, alkoholismia, tuhoavaa mustassukkaisuutta tms., niin suosittelisin ensin pariterapiaa/terapiaa yksin jos mies ei halua. Jos vaan muistat mihin miehessä rakastuit? Mutta jos se ei auta niin ei se erokaan ole maailmanloppu.Mutta että ei se onni tule mistään kuntosalilta tms, ei vaikka mitä tekisi löössähtäneelle keholleen, tai siis tässä tapauksessa mies, niinkuin joku ehdotti. Itsestään huolehtiminen ei toki ole koskaan pahasta. Mutta se kipinä, rakkaus, se tulee ihan muualta, jos on tullakseen.
Meitä on erilaisia ja jokaisella on tilanne omanlaisensa. Itse tulin surulliseksi tästä. Minä olisin halunnut sen ensimmäisen avioliittoni ja perheeni lasten isän kanssa. Vaikka nykyisinkin elämä on hyää, parempaa kuin silloin. Mutta jos siinä liitossa pari muuttujaa olisi toimineet, se olisi ollut onnellinen liitto. Ne pari muuttujaa oli mahdotonta saada muutettua muuksi. Onko sinun muuttujasi mahdoton?
Tuttua huttua. Miehen kanssa ei ole enää muuta kuin lapset ja koti. Tiedän että olen moraalisesti väärässä, mutta kaipasin jotain piristystä ja hain itselleni salaista seuraa hauskanpitoon. Suhde mieheeni ei ole sen myötä parantunut mutta itse jaksan paremmin 😉 On ihanaa tuntea kun joku odottaa minun tapaamistani enemmän kuin mitään. Miestäni en kiinnosta, eikä mieheni minua.
Oletteko tylsistyneet kotirouvat ajatelleet parinvaihtoa tai avointa suhdetta, jossa arki pyörii tuttujen asioiden ympärillä ja lapsilla olisi molemmat vanhemmat, mutta että intohimoa ja romantiikkaa voisi hakea muualta?
Jo 7 vuotta kestänyt parisuhteemme kukoistaa kun 4 vuotta sitten sanoimme miltein yhteen ääneen että suhde tuntuu enemmän kaverilliselta. Aloimme yhdessä katselemaan ja etsimään meitä kiinnostavaa seuraa ja siitä sitten toisen väljähtyneessä parisuhteessa elävän parin kanssa iskettiin kipinää.
Nyt on saatu melkein alkuaikojen huuma takaisin jopa omaan parisuhteeseen (paitsi että seksi on parempaa, kun tunnemme toisiemme halut paremmin kuin alkuaikoina)
Älkää kangistuko kaavaan että rakkaus ja intohimo olisivat sama asia tai että niieen pitäisi kulkea käsi kädessä. Minä rakastan perhettäni ja myös himoitsen muita ja teen/teemme sen avoimesti!
Täällä mennään ihan just samoilla fiiliksillä. Olisin voinu kirjoittaa tuon tekstin.