Nukutko huonosti? Vai saatko nukkua vain pätkissä? Tämä kisa on juuri sinulle!

Huono Äiti etsii univelkaisinta äitykkää. Kommentoi kommenttikenttään, miksi juuri sinä olet kaikkien univelkaisten äiti. Yksi voittaa hyvän yön balsamin, jota hierotaan rintaan ja unen ihme vie unten maille. (kuva)

Naisten unettomuus on ihan tutkittu juttu: naisen fysiikka ja psyyke vaurioituvat nukkumattomuudesta ja häiriintyneistä yöunista miestä helpommin. Tämä johtuu siitä, että huonosti nukutun yön jälkeen miehellä testosteronitaso nousee ja testosteronilla on tulehdusta estävä vaikutus. Testosteroni myös pitää miehen stressihormonitason alhaalla. Sen sijaan huonosti nukkuva nainen ei saa samalla tavalla hormoneista vetoapua. Naisen estrogeenilla olisi tulehdustiloja estävä vaikutus, mutta estrogeeni vähenee iän mukana ja sen vähentyminen jo itsessään huonontaa naisen yöunta.

Ja mitä huono yöuni tekee naiselle? Se lisää sydäntautien riskiä, diabetesta, stressiä, masennusta, ahdistusta ja raivokkuutta. Huonosti nukkuva mies ei moisia oireita saa. Kuulostaako reilulta?

Yleisesti ajatellaan, että naiset tarvitsevat enemmän unta kuin miehet, mutta totuus voi olla paljon mutkikkaampi. Tutkimusten mukaan naisten stressihormonitaso nousi jo siitä, jos heidän nukahtamisensa vei yli 30 minuuttia illalla.

Tutkijat muistuttavat, että joka päiväinen liikunta auttaa naista selviämään hengissä huonounisista ajoista. Ja samaa mieltä on myös Huono Äiti! Naisen nimittäin tulee saada mies liikkeelle – työntämään kirkuvaa ipanaa kärryissä sillä aikaa kun nainen ottaa kauneusuniaan. Jos mies valittaa, kannattaa näyttää tämä tieteellinen artikkeli, johan poru loppuu.

— Huono Äiti

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta.
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

36 vastausta artikkeliin “Kisa: kenellä on suurin univelka!”

  • Tahtoo nukkua! sanoo:

    Olen 9 kuukauden ikäisen vauvan yksinhuoltaja, ollut sitä lapsen syntymästä asti….

  • Minni sanoo:

    Totaaliyksinhuoltajana olen valvonut käytännössä 10 vuotta. 2 lasta, joista toinen syntyi hätäsektiolla ja koliikkiyöt valvotti putkeen siitä puoli vuotta. Lasten sairastelu, oma uniapnea ja levottomat pikkumiehet ovat saaneet minut zombien näköiseksi.. Tarvitsen hemmottelua… Apuaaaaa… <3

  • Tasseli76 sanoo:

    Minulla on ensinnäkin 4 lasta. Heidän ollessa pieniä, minulla meni sellainen 11 vuotta, ennenkuin sain nukkua ns. normaalit yöunet (syntymävuodet 2000, 2000, 2004 ja 2008). Olen aina ollut herkkäuninen. Tähän ei juuri auttanut, että yksikään 4 lapsestani ei ole ollut hyvä nukkumaan…lisäksi heistä 3 oli yökastelijoita iästä 4 v jopa 10 v saakka!!! Ja siis muutamia vuosia yhtä aikaa…😑
    Kun peset joka päivä pissaisia lakanoita, heräät yöllä käyttämään nukkuvaa lasta pissalla…huh huh. Jälkeenpäin en ymmärrä, kuinka jaksoin.
    Tämä tilanne on muuttunut. Olen teini-ikäisten ja yhden alakoululaisen äiti. Enää ei heräillä öisin…paitsi että uni ei tule, ennenkuin lapset tulee vkl kotiin. Ja olen 3-vuorotyössä. Iltavuorosta kun pitää mennä aamuvuoroon, niin uni on lyhyt ja heräily alkaa jo 4 jälkeen aamulla (kello soi 05.10). Yövuorot vieroittaa aina vaan enemmän.
    Elämän ja arjen murheet, eritysherkkyys ja +40 ikä…nukunko lie koskaan tarpeeksi?

  • Virkeemutsikaikestahuolimatta sanoo:

    Olen 2010 tammikuusta nukkunut melko vähän noita täysiä yöunia. Ensin itkuinen vauva, sit hänellä sairastelua ja sit vähän vakavempaa sairastelua jonka vuoksi tulen jatkossakin öisin heräilemään niin kauan kun kotona asuu, yksin alusta asti ja loppuun asti. Vuorotyö varmistaa sen että myös työyöt on täynnä toimintaa. Joten kyllä, univelkaa on. 😂

  • Äitionvähänväsynyt sanoo:

    Tätä kisaa en kyllä voita, kun takana vasta noin 5 kuukautta unta noin 2h pätkissä. Pahinta unettomuudessa on se, kun päiväsaikaan käy hitaalla ja ajatus ei kulje, unohtaa asioita, ei saa edes aloitettua asioiden tekemistä ja… En enää muista mitä muuta mun piti tähän kirjoittaa. Väsyneenä saa tsempattua perusasioiden /tärkeimpien asioiden tekemisen: vauvaa saa kyllä ruokansa, puhtaan vaipan ja viihdytystä. Mutta saattaa unohtaa itse syödä, juoda, käydä suihkussa, pukea päivävaatteet tai juoda kahvin! Väsyneenä saa tsempattua ja tehtyä asioita, paitsi sitten kun tulee se epäonnistuminen, niin vaivalla pystyssä oleva korttitalo huojuu pahasti ja joskus kaatuu. Ja sitten koetetaan olla näyttämättä vauvalle, että hymyn alla / kulman takana äiti itkee. Jonain päivinä kaikki takkuaa ja sitä vaan tajuaa, että ****ttaa. Ja sitten tajuaa, että itkettää. Ja sitten tajuaa, että väsyttää. Ja sitten tajuaa, että on niin väsynyt, ettei pysty nukkumaan päiväunia tai saamaan illalla unen päästä kiinni, vaikka kuinka haluaisi.

    Nyt ymmärrän sen, että yksi vankien kidutusmuoto on hereillä pitäminen monta vuorokautta putkeen. Hulluksihan siinä tulee. Mutta ei kait tämä yöheräily lapsen / lasten kanssa kauaa kestä? (heh, eipä…) Ja tässähän saa kuitenkin nukkua, vaikka vaan pätkissä.

    -”Tell me your deepest fantasy.”
    -”8-10 hours of uniterrupted sleep.”

    Ja siis mullahan ei ole kyllä varsinaisesti mitään nukahtamis- / nukkumisongelmia. Tosin, kun ei ole saanut ilman häiriötä nukkua useaan kuukauteen, niin enhän mä tiedä osaanko enää nukkua kokonaista yötä putkeen heräämättä.

  • Elluj sanoo:

    Määä! AiVan jäätävä unettomuus iskee näin syksyisin. Kohta pitäis vauvan syntyä… ois ihana testata 🙂

  • Toukokuu sanoo:

    Millaista on nukkua koko yö heräämättä lainkaan – ne edes muista sellaista. Jo vuosikausia uni on ollut pätkittäistä, herään useampaan otteeseen yön aikana. Illalla nukahdan helposti, mutta sen herään ensimmäsen kerran muutaman tunnin kuluttua. Mikä minut herättää – en tiedä. Tähän ei vaikuta se, mihin aikaan menen nukkumaan. Ei se, olenko väsyttänyt itseni vai onko takana helppo päivä. Ei se, olenko ollut ulkona vai sisällä. Ei aina edes se, onko töissä stressaavaa vai ei. Mitään selitystä pätkäunille en ole keksinyt. Ja huolimatta siitä, miten olen nukkunut, kuinka monta kertaa olen herännyt, sisäinen kello herättää minut kello kuusi. Myös viikonloppuna.

  • Katja sanoo:

    Pätkäunia takana kymmenen vuotta. Alkais jo riittää.

  • Zombimutsi sanoo:

    Voi olla että nukuin viimeksi ilman katkoja vuonna -99. Esikoinen syntyi silloin helmikuussa. Vuosi voi olla ehkä -98, koska viimeisillään raskaana oleva nainen ei yleensä löydä mukavaa nukkuma-asentoa.
    Esikko oli hyvin virkeä vauva päivisin ja huutava öisin. En ole varma nukuttiinko ensimmäiseen vuoteen ollenkaan. Isäntä ehkä nukkui.
    Vuonna -03 syntyi kuopus, ihanasti päivät nukkuva vauva. Minähän en päivällä voinut nukkua, koska esikoinen ei nukkunut päiväunia. Öisin sitten tankkailtiin energiaa päivän nukkumisiin (kuopus siis).
    Jotenkin kummallisesti ne vuodet vierähti, huomasin että esikoinen oli jo teini-ikään ehtinyt. Teinien vanhemmat eivät nuku, he tarkkailevat. Aina toinen silmä ja korva valppaana. Hätistämään innokkaita kosijoita, nuuskimaan kotiin tulijan tajunnan tilaa, soittelemaan kotiintuloajan ylityttyä.
    Nyt esikko on siis 18. Missä äidin unet? Tietääkö joku? Ei hyvältä näytä, esikko haluaa lähteä harjoitteluun Espanjaan!

  • Sui sanoo:

    Ennen auttoi lääkkeet nukkumiseen, nyt loppui unet ja lääkkeet jäi. En uskalla niitä lopettaa. Lottovoitto jos saa 2tuntia ilman katkoa nukuttua.

  • Kaima sanoo:

    Olen 1,8 vuotiaan tytön äiti. Valvoin jo raskauden viimeiset 2kk aina klo2:30-5:00. Synnytyssairaalassa neiti sai ensimmäiset yöraivarit. Kahden viikon ikäisenä alkoi 4kk ”helvetti” eli huutoa noin 20h/vrk:ssa. Tällöin ei nukkunut maksimissaan kuin 20min pätkiä, oli sitten päivä tai yö. Sitten loppui itkut mutta lyhyet unet jäi. Nyt kun tyttö joskus sentään nukkuisi öisin, niin minä en saa unta. Olen nyt reilun puolivuotta jaksanut käydä töissä neljän tunnin pätkittäisellä yöunella. Välillä tuntuu, että pää hajoaa tähän univelkaan. Ärsyttävintä on kun makaa sängyssä, mies ja tyttö nukkuvat vieressä ja itse yrität saada unta, mutta kun silmät laittaa kiinni niin tuntuu kuin pään sisällä vilkkuisi discovalot.

  • Mom sanoo:

    Mä nukun oikeasti niin huonosti, että itkettää 🙁 Oon todella herkkäuninen! Lapsia on 5, joista 3 vuorotellen käy yöllä vessassa, herään siihen, ja 2 pienintä heräilee muuten vaan, herään siihen. Ja äijähän ei tietenkään herää pienten itkuihin, vaan kääntää kylkeä ja jatkaa kuorsausta (lujaa ja missä asennossa tahansa), herään siihen.. niin yöt on yhtä helvettiä! Välillä uni on niin levotonta, että kun yöllä herään, tai olen unen ja valveilla olon rajamailla, niin tuntuu, että mun pää on jukeboxi..biisit soi päässä keskellä yötä ja ajatus ei vain rauhoitu..apua 🙁 🙁

  • Varjoäiti sanoo:

    Mulla on kolme erityislasta ikävälillä 9-2v, joista kaksi ensimmäistä herätti 4-12 kertaa yössä yhteensä 5 vuotta. Sen jälkeen vaan 1-3 kertaa ja edelleen sama jatkuu. Pienin nukkuu hyvin, kun on terve, mutta hengitysongelmien ja infektioherkkyyden vuoksi joutuu välillä unta valvomaan ja tällöin saattaa usein nukkua sylissä istualtaan. Yksin olen yövalvomiset hoitanut miehen sikeä unisen nukkumisen vuoksi. Mutta näillä korteilla mennään mitkä on jaettu. Rakkaita ovat vuosien univelasta huolimatta.

  • Noora sanoo:

    12 vuotta huonoa unta… silmäpussit painaa

  • Tanja sanoo:

    Oon niin väsyny, ettei jaksa edes kirjottaa tarinaa. Olispa ääniviesti mahdollisuus. 😀 Ja voi kun voittais – jotain. Mielellään unta ja maailman rauhaa.