Vanhemmuus on syyllisyyden täyttämää. Jos itse ei kritisoi itseään, joku muu sen varmasti tekee!

Kaikilla on mielipiteensä siitä, miten pärjäät vanhempana: omilla vanhemmillasi, lapsen toisilla isovanhemmilla, sisaruksillasi, kavereillasi, lapsen hoitajilla ja opettajilla, naapureilla, kavereillasi, puolisosi kavereilla, eksillänne, bussissa matkustavalla mummolla, keskustelupalstan kyylällä…

Osa näistä näkemyksistä voi toki olla positiivisiakin. Ja osa niistä, jotka miettivät jotain negatiivista, eivät ilmaise sitä sinulle. Mutta osa ilmaisee. Suoraan sanoen, ilmeillä, eleillä tai netissä kitisten.

Vanhemmuus on vähän sellainen juttu, että kaikilla on siitä mielipide, ja jonkun mielestä teet aina väärin, teit mitä tahansa. Jokainen asia voidaan vääntää positiiviseksi tai negatiiviseksi.

Siksi onkin ihan turhaa tuntea syyllisyyttä näistä tai pyydellä anteeksi:

Sotku

On sinulla muutakin tekemistä kuin siivoaminen. Sitä paitsi mahdollinen sotku kotonasi ei kuulu yhtään kenellekään. Kunhan olot teillä eivät vaaranna kenenkään terveyttä ja hyvinvointia, niin on aivan sama kuinka kauan edellisestä lattioiden pesusta on kulunut aikaa.

Kieltäytyminen

Monet meistä suostuvat miltei kaikkeen siksi, että he eivät pysty sanomaan ei. Kieltäytymistä pidetään itsekkäänä ja laiskanakin. Oikeasti on tärkeää, että osaat vetää rajasi ja sanoa ei niihin asioihin, joita et halua tai jaksa tehdä.

Ulkonäkö

Jos olet sellaisessa työssä, että sinulta vaaditaan tiettyä ulkonäköä (kuten alusvaatemalli), asia on eri. Mutta suurimman osan meistä ei tarvitse näyttää koko ajan huolitelluilta. Mitä sitten että sinulla ei ole juuri lakattuja kynsiä tai kuohkeaksi föönattua tukkaa tai säärikarvat ovat ajamatta? Sitten ovat. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin ulkonäön puunaaminen. Jos se ei huvita sinua, et jaksa tai sinulla ei ole aikaa, sitten asia on näin, voi voi jos se jotakuta haittaa.

Säästäväisyys

Lasten ei tarvitse saada kaikkea mitä he haluavat tai kaikkea mitä muilla on. He eivät myöskään tarvitse markkinoiden kalleimpia ja viimeisen muodin mukaisia asuja siksi, että sinä et näyttäisi huonolta vanhemmalta. Suomessa on vallalla erikoinen ajattelumalli, jonka mukaan edullisia tuotteita ostava on köyhä. Oli sinulla varaa tai ei, voit ostaa halpoja tuotteita jos haluat. Tavaralla ei tarvitse päteä yhtään kenellekään. Älä varsinkaan tuhlaa vähiä rahoja turhiin tuotteisiin siksi, että pidät yllä kulissia tai et halua joutua sanomaan lapsillesi ei. Rajanveto pätee tässäkin.

Myöhästyminen

Jatkuva myöhästely ja syyn laittaminen lasten niskoille on tietysti väärin. Mutta jokainen tietää, että lapsiperheen pitäisi varata tunnin matkaan kolme tuntia joka ikinen kerta, jos he haluaisivat olla joka ikinen kerta täsmälleen ajoissa. Ylläreitä sattuu koko ajan: on niskakkoja, on kadonneita kenkiä jotka äsken olivat tässä, on kiukkukohtauksia, on vuoroja välistä jättäviä julkisia liikennevälineitä… Kaikkeen ei voi joka ikinen kerta varautua.

Menojen jättäminen väliin

Kukaan ei myöskään ehdi, jaksa tai pääse aina kaikkialle. Ehkä oksutauti yllätti, ehkä unohdit, ehkä et jaksa, ehkä et ehdi. Jokaikisessä vanhempainillassa, kissanristiäisissä, kokkareilla ja tapaamisessa ei voi olla. Joskus on pakko sanoa ei, ja joskus sitä sanoo ei vahingossa, kun kerta kaikkiaan unohti.

Työnteko

Suomessa molempien vanhempien on yleensä pakko käydä töissä. Tämän lisäksi molemmat vanhemmat yleensä haluavat käydä töissä. Kumpikaan näistä ei ole mikään syyllisyyden tai anteeksipyytelyn aihe. Työ saa olla intohimo ja pitkää päivää saa paiskia vaikka olisikin perheellinen. Työstään intoilu ja siihen uppoaminen ei automaattisesti tarkoita perheen laiminlyöntiä ja huonoa vanhemmuutta. Se on jokaisen oma asia, miten elämäänsä tasapainon järjestää.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

4 vastausta artikkeliin “Vanhempi, älä pyytele näitä asioita anteeksi!”

  • adf sanoo:

    meillä oli just sossun lapsiperheentarve arvio kotona.. ette arvaa et kaikkien opettajat oli keksinyt niinkin persoonallisen aiheen kun että vaatteet.. miten yhellä nuhruisia, toisella isoja ja kolmannella tuli kattavampi seloste miksi ne oli vääriä, hankalia ym..(aistilapsi jolla valehtelematta 20 paria kenkiä kotona testattavana koska harva tuntuu hyvältä) tuntui siis niin pahalta koska oon noihin satsannut ja ommellut erityiselle vaatteita, korjannut monet vaatteet, käyty lasten kanssa vaatteet läpi joista tykkää konmari hengessä. harjoiteltu pitämään puolipitosia vaatteita sen toisenkin päivän kun vanhin ei niitä enää niin sotke.. ahdisti siis niin paljon että menin omin lupineni karsimaan vaatekaapista vähänkin nukkaantuneet pois ettei lapset vahingossakaan niitä enää käytä. onneksi omat vaatteet ei kuulu kellekkään saan olla niin lusmun näkönen kun tykkään ja aikuisena tartte enää kammata tukkaansakaan 😀 kyllähän mä ymmärrän että opettajat noita syitä joutuu hakemaan kun haluavat perheelle mahdollisimman paljon hyvää.. mutta kylhän se pisti miettimään mikä vaatekappale nyt on se joka on liian iso tai nuhruinen..

  • M4M479 sanoo:

    Tuohon työntekoon voisi lisätä myös kääntöpuolen, eli kotivanhemmuuden. Siitäkin toiset syyllistävät, kun äiti on laiska ja ”VAAN” lasten kanssa kotona ja perhekerhoissa, eikä mene oikeisiin töihin.

    Ei siitäkään pitäisi joutua kokemaan syyllisyyttä, jos haluaa/pystyy elämään vähän niukemmin ja olemaan lasten kanssa kotona, kun he ovat pieniä

    • Kotona "vaan" sanoo:

      Saman aioin lisätä!

      Se on muuten yleisin, ja usein ainoa, kuuluminen, mitä ainakin tältä kotivanhemmalta kysytään. ”Milloin aiot palata töihin?” Eikä minulla edes ole työpaikkaa missään odottamassa…! 🙄

      • 2. tulossa sanoo:

        Tämä työnteko on kyllä todella mielipiteitä jakava asia, josta saa kuulla joka tapauksessa. Itse lähdin töihin vauvan ollessa 7kk ja asiaa koki tarpeelliseksi kommentoida jopa täysin tuntematon myyjä kaupassa – ilmeisesti lapsi menee pilalle ollessaan kotona isän kanssa/päivähoidossa alle 2-vuotiaana. Nyt sitten omat vanhemmat kauhistelevat, kun haluan toisen lapsen synnyttyä olla kotona mahdollisimman pitkään.