Amerikkalainen radiotoimittaja synnytti suorassa lähetyksessä. Tosi-tv:ssä on nähty kaikenlaista, mutta ei ehkä vielä synnytystä. Kuunteleminen oli nyt mahdollista.

Radion aamuohjelman toimittaja Cassiday Proctor synnytti sektiolla, mikä saattaa olla kuulijaystävällisempää kuin toinen vaihtoehto. Alateitse synnyttävä kun vähintäänkin puhisee, ja aika monesti myös huutaa ja kiroilee. Joiltakin saattaa karata harkitsemattomia solvaavia ilmauksia paikalla olevaa puolisoparkaa kohtaan. Yleisöllä saattaisi olla hauskaa kuunnellessa tämä on kaikki sinun syytäsi -rähjäämistä, mutta siippaa tieto siitä, että kiukuttelu kaikuu eetteriin tuskin ilahduttaisi.

Alatiesynnytyksen kestoa on myös vaikea ennakoida, ja sitä muutenkaan kontrolloida, joten sektio on siinä mielessä ohjelmaystävällisempi vaihtoehto.

Mutta onko suorassa lähetyksessä synnyttämisessä mitään järkeä? Onko oman elämän jakaminen yleisölle somessa tai mediassa mennyt liian pitkälle?

Syntymä on ainutkertainen ja herkkä hetki. Meneekö siitä jotain pilalle, jos siihen voi median välityksellä osallistua kuka tahansa?

Entä menettääkö äiti itse tilanteesta jotain ainutlaatuista, jos viettää lapsensa syntymän ajan selostamassa mikrofoniin tapahtumien kulkua? Tosin muistaapahan paremmin itse sen sitten, kun nauhoite jää todisteeksi. Monilla synnytys on vähän hämärän peitossa hormonien, lääkityksen ja kaikenlaisten tunnekuohujen takia.

Proctor itse totesi, että oli mieletöntä päästä jakamaan synnytys kuulijoiden kanssa. Lapsi sai kuulijaäänestyksen perusteella nimekseen Jameson.

Toisaalta, syntymän ainutkertaisuus ja herkkyys koskettaa kaikkia. Ei syntyvän lapsen tarvitse olla oma tai edes tuttu. Synnytyksen kuunteleminen voi olla upea ja liikuttava kokemus yleisölle. Harva varmaan kuuntelisi synnytyslähetystä tirkistelymielessä, vaan ajatellen koko asian ihmeellisyyttä ja halusta kokea siihen liittyviä tunteita.

P.S. Tällainen on kotisynnytys.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia