Miltä kotisynnytys oikeasti näyttää?
Kotisynnytys. Se on jotakin, mitä en koskaan, missään olosuhteissa olisi edes harkinnut – se johtuu varmasti vain pelkurimaisuudestani. Hyvä ystäväni synnytti toisen lapsensa kotona ja kaikki meni hyvin, pidin häntä aivan käsittämättömän sankarina edustaessani itse tyyppiä ”epiduraali mielellään sairaalan ovella, kiitos!”
Joka tapauksessa nämä kuvat esim. perätilassa syntyvän lapsen kotisynnytyksestä kertovat tietysti naisten käsittämättömästä voimasta syntymän hetkellä. Mutta myös siitä, että kotisynnytykseen ei kannata lähteä, jos ei ole ihan varma siitä, miten toimitaan, jos jotain sattuu. Sillä jotain voi sattua.
Ai niin ne kuvat, täällä.
Pari totuutta äitiydestä täällä.
Ja äitiys ei ole mikään lasten mehuretki, ainakaan kaikille.
Entä loppuuko aikuisen elämä lasten syntymään?
— Huono Äiti
Artikkelissa on 1 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Kotisynnytyksestä intoillaan usein koska se on niin luonnollista. Ja onhan niitä lapsia syntynyt aina siellä navetan takana. Itse en jotenkin ymmärrä tuota argumenttia,kun ottaa huomioon kuinka paljon niitä lapsia ja äitejä on myös kuollut sinne navetan taa 🙁 Meillä on hieno terveydenhoitojärjestelmä (myönnetään,kehitys ei tosin joka suhteessa mene hyvään suuntaan),ja vaikka sairaalat on…no,sairaaloita:kliinisiä ja kolkkoja paikkoja,niin ne onvat myös suhteellisen turvallisia. Oma lapseni syntyi kiireellisille sektiolla (hätäsektioon ei sentään onneksi jouduttu) mm.sydänäänien heittelyn vuoksi,ja olen todella kiitollinen että olin paikassa jossa oli valmiudet hoitaa tuo tilanne. (Ja vielä kriittisempiäkin tilanteita) Jos olisin ollut kotona ja ne sydänäänet olisi kokonaan kadonneet,minulla ei ehkä olisi tuota ihanaa lasta! Minulla ei missään nimessä ole mitään sitä vastaan, että jotkut kokevat kotisynnytyksen parhaaksi vaihtoehdoksi omalla kohdallaan,ja kieltämättä siinä on puolensa. Itse en vaan koskaan voisi sellaista kuvitella omalle kohdalleni,mutta toisaalta tuo ainokainen saa myös jäädä ainokaiseksi.