Saako olla vanhempi, joka on läsnä mutta ei leiki?
”Rakastan lastani aivan valtavasti, otan hänet kainaloon, suukotan, halailen, kiinnostun hänen kertomistaan asioista ja kuuntelen jokaisen ilon ja surun ja olen läsnä.
Ongelma on kuitenki leikkiminen,leikki sekä ulkona että sisällä. En koe että olisi luontevaa pärryytellä autoilla tai karjua niin kuin dinosaurus, tai juosta ulkona pelottavaa mörköä karkuun. Lapseni haluaisi kovasti että osallistuisin hänen leikkeihinsä, mutta en vain koe sitä luontevaksi. Olen kuitenkin aina huoneessa läsnä missä leikki tapahtuu ja pidän lapsen kanssa pelailusta, hassuttelusta ja askartelusta ja kesäisin ulkopeleistä, mutta riittääkö se?
Onko vanhemman pakko leikkiä ja mennä omalta mukaavuusalueeltaan pois ja kasvattaa mielikuvitus niihin muihin leikkeihin, vai voinko olla se vanhempi joka on läsnä muttei leiki, joka kuitenkin rakastaa ja hellii ja kuuntelee ja tekee jotain lapsen kanssa? Kuitenki lapsi on pahoillaan siitä että hänen kanssaan ei vanhempi leiki.”
Nimim. Olenko huono äiti?
Vanhempien leikkimättömyydestä on Huonossa Äidissä puhuttu ennenkin, esimerkiksi ”Hyvät äidit nauttivat lastensa seurasta. Me huonot emme…” kirjoitettiin aiheesta muutama vuosi takaperin, ja tämä äiti jopa siivoaa mieluummin kuin leikkii lapsen kanssa 😮
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Pitää syödä hyvin, jotta jaksaa leikkiä, tai olla leikkimättä!
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 2 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
En ole leikkinyt. Olen kyllä rakentanut junaradan lapsen leikkiä varten tai muovaillut hetken muovailuvahalla. Olen kyllä leiponut ja askarrellut paljon lasten kanssa.
On varmasti muitakin juttuja mitä kaikki ei tee.
Mikään pakko ei tietenkään ole, mutta jos se on lapselle tärkeää, niin välillä kannattaa vähän yrittää. Jos on tosi vaikea eläytyä leikkiin, niin anna lapsen neuvoa, miten leikitään. Usein sieltä kyllä kuuluu nopeasti että ”leikitäänkö näin”, ”se menee noin”, ”ei äiti, ei noin” jne. joten ainakin lapsesi varmaan osaa neuvoa sinua.