Uhmaikäisen raivareita ei ole helppo jaksaa. Pitäisi olla suorastaan pyhimys, että jaksaisi lasten kiukuttelua aina hymy huulilla, mutta uhmikset ovat vielä rasittavampia kuin muutoin kiukuttelevat lapset.

Saattaahan uhmiksen raivarit olla hauskojakin, ainakin välillä. Mutta jatkuvalta tuntuvaan kiukutteluun eieieiei-huutamiseen, minä itteen ja mielialanmuutoksiin väsyy väkisinkin.

Jos yhtään helpottaa, niin uhmakohtaukset ovat oikeasti hyvä juttu. Ne kertovat monesta positiivisesta asiasta, mitä voi yrittää muistella silloin, kun lapsi makaa oikosellaan lattialla itkupotkuraivareissa ja huutaa kuinka tyhmä äiti on.

Näistä syistä uhma on hyvä juttu:

Itkeminen lievittää stressiä. Kyynelien mukana poistuu elimistöstä stressihormoni kortisolia. Ja on aika stressavaa olla uhmis, kun on yhtä aikaa sekä pikkuinen että yrittää kasvaa isoksi lapseksi, ja on niin paljon opittavaa ja nähtävää.

Oppiminen vaatii hermojen menetystä. Lapsen elämä on oppimista, ja turhautuminen asiaankuuluvaa. Ei voi olettaa, että lapsi jaksaisi rauhallisesti toistaa ja toistaa vaikeaa asiaa, emmehän me aikuisetkaan jaksa. Pikku pultit ensin kun oikein turhauttaa, ja uusi yritys sen jälkeen!


Kuva Alexander Dummer, ylin kuva Alyssa Stevenson.

Raivarit voivat auttaa nukkumaan. Kunnon kiukkukohtauksen jälkeen uni maittaa! Lisäksi patoutuneet tunteet aiheuttavat stressiä ja uniongelmia, ihan kuin meillä aikuisillakin. Vapaa tunteiden ilmaiseminen saa lapsen voimaan paremmmin.

”Ei” on tärkeä sana. Monesti lapsi lähtee kierroksille siksi, että olet kieltänyt häntä tekemästä jotakin. Mutta kieltäminen on juuri sitä, mitä sinun pitääkin tehdä. Rajanveto antaa lapselle turvaa ja opettaa toimimaan maailmassa. Se, että lapselle opetetaan että mikä tahansa käytös ei ole sallittua, on jopa turvallisuuskysymys. Lapsi ymmärtää itsekin, että mikä tahansa käytös ei ole sopivaa, ja oppii myös itse vetämään rajoja.

Lapsella on turvallinen olo. Lapsi ei uskalla kiukutella, jos hänellä ei ole turvallinen olo. Lapsesi ei myöskään oikeastaan suutu siitä, että kiellät tai komennat. Lapsi hyväksyy kiellon, ja purkaa tunteitaan asiasta. Ja kaikki tunteet ovat sallittuja!

Kiukuttelu vahvistaa yhteyttänne. Uhmaikäinen saattaa huutaa että hän vihaa sinua tai olet tyhmä, mutta oikeasti asia ei ole niin. Kun tarjoat lapselle lohdutusta ja läheisyyttä raivareista huolimatta, hän tietää, että hyväksyt hänet omana itsenään ja rakastat ehdoitta. Se kokemus kantaa pitkälle aikuisuuteen, jopa loppuelämän.


Kuva Mike Fox.

Uhmakohtaus on rehellistä tunteenilmaisua. Me aikuiset olemme monesti oppineet siihen, että tunteet pitää peittää ja tukahduttaa. Uhmis ilmaisee tunteensa täysillä, ja se on hyvä asia. Suorempi tunneilmaisu tekisi hyvää monelle aikuisellekin. Kiukkukohtaus ei tietenkään ole aina sovelias tapa hoitaa asia, mutta ehkä voisit harjoitella ääneen sanomista, jos joku vaikka kohtelee sinua huonosti?

Lapsen uhma voi auttaa sinua. Ehkä et itse saanut ilmaista tunteitasi lapsena? Ehkä sinun uhmaasi ei vastattu oikealla tavalla? Kun olet itse vanhempi, voit toimia toisin, ja se voi auttaa sinua käsittelemään traumojasi ja hylätyksi tulemisen tunteita.

Voimia uhmisten kanssa eläville! Kyllä se vielä helpottaa!

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.