Avioerojuhlia, divorce parties, on näkynyt amerikkalaisissa viihdeohjelmissa. Idea on ehkä tuntunut hassulta, mutta kun sitä tarkemmin ajattelee, niin avioerobileet saattavatkin olla mahtava juttu.

Avioero on aina iso koettelemus, silloinkin kun se on suuri helpostus. Puhumattakaan niistä tilanteista, joissa ero on tullut toiselle osapuolelle yllätyksenä tai ollut muusta syystä erityisen repivä.

Eronnut jää helposti yksin siksi, että ei kaiken mullistuksen keskellä jaksa olla sosiaalinen. Hän saattaa surra niin paljon, että ei oikein jaksa pitää yhteyttä kehenkään. Joskus kyse on siitäkin, että ystävät jättävät eronneen ilman tukea, joko siksi että eivät osaa kohdata häntä tai siksi, että jopa pelkäävät epäonnen jotenkin tarttuvan.

Muissa elämän suurissa mullistuksissa meillä ihmisillä on tapana kokoontua yhteen juhlimaan. Meillä on ristiäiset tai nimiäiset, on valmistujaiset, on polttarit ja häät, on läksiäisiä, tupaantuliaisia ja hautajaisia. Mutta eron kohdatessa ei ole mitään vakiintunutta tapaa merkata elämän taitekohtaa ja siirtymistä uuteen. Ehkä pitäisi olla, muissa elämänvaiheissa se kun tuntuu tärkeältä. Miksi ei sitten avioeron sattuessa?

Tietysti eron juhliminen saattaa tuntua rienaavalta. Mutta se taitaa johtua siitä, että usein pidämme eroa epäonnistumisena. Suuri suru ja pettymys se yleensä on, mutta silti ero on aina mahdollisuus uuteen. Monesti myös parempaan, sillä harva hyvästä liitosta eroaa.


Kuva Drew Farwell, ylin kuva Dan Whale.

Oli eron syy mikä tahansa, eronnut on usein yksinäinen, säikähtänyt ja surullinen. Eikö hän juuri silloin kaipaisi ja ansaitsisi jotain piristävää, lohduttavaa tai vaikkapa yhdessä vollottamista? Jos ero on helpotus, avioerojuhlat voivat olla täynnä naurua, tanssia ja skumpan juomista. Jos taas valtava järkytys, kenties ystävien tukemana itkeskely ja vaikkapa eksän syyttely yhteistuumin voi olla juuri sitä, mikä auttaa jaksamaan ja suuntaamaan katsetta tulevaan.

Jos joskus, niin avioeron kokeneena kaipaa ystävien tukea ja mielen piristystä. Siksi avioerojuhlat saattavat olla erinomainen ajatus.

Mitä mieltä sinä olet? Järjestäisitkö eronneelle ystävällesi avioerojuhlat? Toivoisitko tai olisitko toivonut itsellesi erojuhlia? Vai onko ajatus sinusta jopa järjetön? Kerro kommenteissa!

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

3 vastausta artikkeliin “Pitäisitkö sinä avioerojuhlat?”

  • Niiin sanoo:

    Enpä taitaisi pitää. Erossa on kenties pahimpana edessä omaisuuden jako ja pois joutuminen vanhasta kodista halvempaan. Lapsille seuraa radikaali elintason lasku jne. Onko siinä aihetta juhlaan, eipä taida olla. Kyllä yh:n elämä on melkosen köyhää ja kurjaa kaikkinensa.

  • Mirkku sanoo:

    Minä juhlin eron jälkeen kun sain takaisin oman sukunimeni.
    Tuntui että olin taas oma itseni, koska nimen muuttaminen naimisiin mennessä tuntui oudolta. Lisäksi tyttönimeni on harvinainen ja oli ihanaa saada takaisin isäni ja vaarini nimi, jotka ovat 2 ihmistä joita suuresti arvostan ja rakastan.
    Juhlin siis ystävieni kanssa noin vuosi eron jälkeen, erilaisissa ero/nimijuhlissa!

  • Iloisen pirskahteleva sanoo:

    Pidin erojuhlat. Tarkoitus oli juhlistaa uutta elämänvaihetta ystävien kanssa. Hyvät pirskeet oli, aikuistenbileet kuohuviinin kanssa.