Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Elämäämme uusioperheessä varjostaa iso ja monisyinen mörkö. Mörkö on sekoitus narsismia, oman edun tavoittelua, lapsen lojaaliutta ja sen väärinkäyttöä, asioiden puhumista omaksi parhaakseen, kyvyttömyyttä keskustella asioista niitä koskevien henkilöiden kanssa suoraan, liikaa kiltteyttä, alistumista.

Varmaan olisi hyvä hiukan esitellä mörköä ja perhettä, jota sen olemassaolo varjostaa. Perheeseemme kuuluu siis Minä, Hän, minun kaksi lastani ja Hänen lapsensa. Saman katon alla olemme arkeamme jakaneet noin kahden vuoden ajan. Tähän kahteen vuoteen on mahtunut suunnaton määrä takkuamista Hänen lapsensa toisen vanhemman, puhutaan hänestä vaikka nimellä Örmy, kanssa. Voidaan sanoa että kaikki on mennyt hyvin aina kun asiat menevät kuten Örmy tahtoo.

Hänen ja Örmyn suhde on aikanaan ollut vaikea. Sivusta seuranneet ovat kertoneet havainneensa älytöntä hyväksikäyttöä, manipulointia yms, Örmyn taholta. Täydellinen ei Hänkään ole toki ollut, mutta hänen virheensä ovat olleet toisenmoisia.

Suhteemme alussa Örmy meni suunniltaan havaitessaan Minun olevan Hänen luonaan. Haukkui minut Hänen ja Örmyn yhteiselle lapselle, ja tämän velipuolelle. Kirkkain silmin kuitenkin kertoi ensi kertaa tavatessamme, kuinka on mukava kun saa minut tavata, saa vihdoin nimelle kasvot. Tämän kuullessani oli suuni täynnä oksennusta, sillä tiesinhän mitä minusta puhutaan. Lisäksi Örmy on manannut suhteemme epäonnistumisen jo aivan alussa, oli sitä mieltä että Hän mokaa kuitenkin. Tämä aiheuttui Hänessä suurta pelkoa pitkään. Kerroin Hänelle, että meitä on tässä suhteessa kaksi, joilla on molemmilla täysin yhtäläiset mahdollisuudet mokata, jos niikseen on.

Kuva Sandy Millar. Ylin kuva Edi Libedinsky.

Aluksi vietimme uusioperheaikaa pääosin viikonloppuisin, sillä asuimme eri paikkakunnilla. Örmy oli käynyt ”vakoilemassa” meitä erään huvipuistoretkemme aikana, oli ivannut Hänelle, että vaikutimme niin kovin idyllisiltä yhdessä. Olen saanut kuulla olevani edustusvaimokin.

Kunnolla vaikeaksi asiat menivät Minun ja lasteni muuttaessa Hänen luokseen. Hänen ja Örmyn yhteinen lapsi asui luonamme joka toinen viikko. Säännöt/Rutiinit yms. on kattojemme alla aivan erilaiset. Tämä toi omat hankaluutensa.

Hänen ja Örmyn yhteisen lapsen poissaolot koulusta lisääntyivät aina Örmyn viikoilla. Liki kaksisataa tuntia, eikä kukaan puuttunut. Jossain kohtaa Hänen ja Örmyn lapsella on avattu asiakkuus sosiaalihuollon palveluissa mm. lastensuojeluilmoitusten jälkeen. Sitten koitti hetki kun Örmyn jaksaminen molempien lastensa kanssa loppui, Örmy pyysi, jos Hänen ja Örmyn yhteinen lapsi voisi asua pääasiassa meidän kanssa ja viettää Örmyn kanssa joka toisen viikonlopun. Suostuimme tähän tietenkin.

Arki rullasi hienosti, kaikilla lapsilla oli yhtenäiset säännöt, arjessa ennakoitavuutta ja rutiinit, koulu sujui ja lapset tulivat toimeen hienosti keskenään. Kunnes Örmy päätti, että haluaakin palata takaisin vuoroviikkoasumiseen ja kertoi myös lapsen haluavan tätä. Hänelle lapsi sanoi haluavansa jatkaa meillä asumista ja viisi minuuttia myöhemmin Örmylle puhelimessa, että tahtoo palata vuoroviikkoasumiseen.

Perusteluina Örmyllä oli se, että sopimus on tästä vuoroviikosta voimassa. Sopimuksella ei ollut mitään merkitystä silloin, kun lapsen toivottiin asuvan pääasiassa meillä. Örmyn mukaan lapsi kyllä sisäistää että kodeissa on eri säännöt, rutiinit jne. Hän ei olisi halunnut suostua. Örmy uhkaili poliiseilla, koska rikomme tapaamissopimusta. Vuoroviikkoasumiseen siis palattiin.

Tästä on seurannut se, että Örmyn viikoilla lapsella on lähes poikkeuksetta poissaoloja koulusta. Nukkumaanmenoaikoja ei vaikuta olevan, puhelimen kanssa voidaan mennä sänkyyn ja värkätä sillä vielä yli puoliltaöin. Örmy sanoi haluavansa viettää lapsen kanssa aikaa, en vain ymmärrä missä kohtaa se ehtii tapahtumaan, sillä sovelluksen perusteella lapsi viettää aikaa puhelimellaan pahimmillaan kolmetoista tuntia päivässä.

Lapset kännyköillä.

Kuva McKaela Taylor.

On istuttu palavereissa yhdessä ja erikseen, sillä Örmy ei tietenkään halua Minua palavereihin kanssaan, Minulla kun sattuu olemaan ikävä taipumus puhua asioista suoraan, ja ihan oikeasti asioista. Örmyn näkemys palavereissa on työntekijöiden mukaan ollut se, että heillä ei ole mitään ongelmia ja kaikki sujuu oikein hienosti. Työntekijät ovat nostaneet kädet pystyyn ja päättivät lapsen asiakkuuden sillä he eivät voi tehdä enää mitään, koska huolta lapsesta ei tule muualta kuin Minun ja Hänen suunnalta.

Örmy on sitä mieltä, että asiat eivät suju, koska Minä haluan luoda eripuraa Hänen ja Örmyn välille. Koska Minä laitan sanoja Hänen suuhunsa ja kerron mitä Hänen pitää tehdä. Tällaiset väitteet saavat voimaan pahoin, vaikka ne kertovatkin ehkä enemmän Örmystä kuin minusta. Käsitykseni kuitenkin on, että Hän on ihan omalla suullaan puhuva ja itse ajatteleva olento. Ei kai toista ihmistä voi laittaa sanomaan tai tekemään mitä itse haluaa, jollei kyse ole jonkinlaisesta psykologisesta manipuloinnista? Herääkin kysymys, onko tämä Örmyn tapa toimia ihmisten kanssa?

Lapsen puolesta tuntuu pahalta. Olen kuunnellut itkut siitä, miten hän kuvitteli että Örmy viettäisi hänen kanssaan aikaa, mutta ei. Lapsi on kuitenkin niiiiiin lojaali, että ei juuri uskalla Örmylle kertoa, jos tämä on pahoittanut mielensä Örmyn teoista tai tekemättä jättämisistä. Niitä pettymyksiä ja tyhjiä lupauksia joita Örmy on lapselle tehnyt, en viitsi edes laskea. Silti lapsi jaksaa uskoa Örmyyn, sillä Örmy on aina Örmy.

Lapsen käytös on selvästi muuttunut vuoroviikkoasumisen paluun myötä. Levottomuutta, aggressiivisuutta, sisarpuolten manipulointia, väsymystä.. Perheen dynamiikka muuttuu täysin niinä viikkoina kun lapsi on meillä, eikä parempaan suuntaan.

Olen pyytänyt Häntä keskustelemaan Örmyn kanssa tilanteesta. Hän ei jaksa, sillä kokee ettei keskustelu johda mihinkään, koska Örmyssä ja Örmyn tavassa toimia ei Örmyn mielestä ole mitään ongelmaa, eikä Örmy ole valmis muuttamaan mitään.

Koen että Örmy halusi palata takaisin lapsen vuoroviikkoasumiseen, sillä ei kestä sitä että lapsella voisi olla hyvä myös Minun ja Hänen kanssa. Lapsen paras on Örmylle pelkkää sanahelinää.

Voimat alkaa olla loppu tähän vääntämiseen. Hän jo mietti että perheenjäsenten psyykeen kannalta ehdottaisi Örmylle, että lapsi viettäisikin meillä vain joka toisen viikonlopun. Tätä en missään nimessä halua. Haluaisin ihan oikeasti tämän lapsen parasta. Lapselle ennakoitavan ja tasapainoisen arjen. Mutta mitä Minä enää voin tehdä?”

Nimim. Lapsen paras

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 14 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

14 vastausta artikkeliin “Pattitilanne ja lapsen paras?”

  • mummuvaan sanoo:

    Kirjoituksesi perusteella tunnut kuvittelevan, että sinulla on jonkinlaisia oikeuksia miehesi ja hänen entisen. Örmyksi nimittelemäsi, vaimonsa lapsiin. Miksi et anna lasten vanhempien päättää lastensa asioista? Melkoisia körmyjä tuntuvat jotkut uudet puolisotkin osaavan olla.

    • Ei riitä että osaa lukea.. sanoo:

      Kirjoituksesta mielestäni sai käsityksen että lapsen isä ja tämä ”äitipuoli” ovat samoilla linjoilla lasten kasvatuksesta sekä arjen rutiineista, joita bioäidin luona kirjoituksen perusteella ei ilmeisesti ole.
      Kirjoittajahan kertoo uusioperheeseen kuuluvan myös hänen lapsiaan.
      Ei kai kukaan voi ajatella että saman katon alla asuvilla lapsilla olisi kaikilla omat sääntönsä ja aikataulunsa, siksi että ”Örmyn” luona lapsella ei tekstin mukaan sellaisia ole?

      Ei riitä että osaa lukea, tärkeämpää on että ymmärtää mitä on lukenut.

  • PLNT sanoo:

    Surullista seurata kuinka lapset kärsivät ,vanhempien narsistisen käyttäyttymisen seurauksena.
    En ymmärrä kenellä äidillä tai isällä on sydäntä tuhota näin yhteisten lapsiensa tuleva elämä,sillä niinhän siinä eittämättä tulee käymään.
    Vanhempi joka pistää lapsen välit poikki isovanhempiinsa ilman syytä,on sydämetön ja itsekeskeinen narsist.

  • Entinen ope sanoo:

    Kouluun ei mene tietoa lastensuojelun asiakkuudesta, eikä etenkään sen päättymisestä. Koulu on todennäköisesti tehnyt ilmoituksen sossuun kun poissaoloja oli paljon ja kuvittelee, että sen jälkeen asiat on hoidossa. Mun ehdotus siis on, että ilmoittakaa koululle (luokanvalvoja/kuraattori), että asiakkuus lastensuojelussa on päättynyt ja että toivotte heidän matalalla kynnyksellä tekevän uuden ilmoituksen, jos heillä huoli herää tai ei ole laantunutkaan.

  • Kannusta ja puhu sanoo:

    Äitipuolen tilanne on vaikea. Pitäisi olla avuksi ja läsnä, muttei kuitenkaan puuttua vanhempien päätöksiin lasta koskien. Et kai voi muuta kuin koittaa omalta osaltasi tukea lasta ja teidän viikolla puhua koulunkäynnin tärkeydestä.

    Örmyjä on erilaisia. Meillä örmy muutti lapsen kauas toisesta vanhemmastaan ja kuitenkin syyttelee siitä, ettei etävanhempi ole mukana elämässä riittävästi tai tiedä lapsen asioita. Lapsi on lojaali örmylle eikä edes kertoisi ongelmista. Örmy ei itse kykene näkemään omaa osuuttaan, vaikka itse rikkoo tapaamissopimusta. Kuulostaa siis sen osalta hieman samalta kuin tilanteesi.

  • Zij sanoo:

    Vaikea tilanne. Olen ehkä itse Hän ja mun ex toimii kun Örmy ja voin sanoa, ettei tilanne ole helppo. Vanhempana sitä haluaa, että lapsella on suhde molempiin biovanhempiinsa. Toisen kotiin on vaikea mennä huutelemaan, että miksi et pidä rajajoja tai toimi näin, vaikka kuinka haluaisi. Lisäksi sen pohtiminen ja miettiminen, että jaksaako örmy huolehtia lapsesta on aika rankkaa ja kuluttuvaa. Paras ratkaisu varmaan olisi, että esim.lapsen koulu ottaisi yhteyttä örmyyn ja sanoisi, että on huoli herännyt ja kysyisi voisiko he tukea örmyä. Ei tulisi viesti teiltä vaan koululta voisi ehkä vähän herätellä ja saada nostettua asioita Örmyn tietoisuuteen ja ehkä myös pohtimaan omaa jaksamista vanhempana.

  • Lapset eivät ole pelinappuloita sanoo:

    Ainoa ihminen joka voi asialle jotain on miehesi. Lapsi on hänen, ei sinun. Anna miehesi tehdä päätökset Örmyn kanssa ja katso mitä tapahtuu. On väärin että miehesi antaa örmyn roikkua kuvioissa manipuloimassa. Miehesi on otettava ohjakset käsiinsä siitä miten ja kuka kasvattaa hänen lapsensa. Pidä lastensuojelu ajantassalla lapsen ongelmista. Tee niistä valitus jos eivät auta lasta.

    • Sossu sanoo:

      Lastensuojelusta neuvotaan vanhempia tekemään lastenvalvojalla lapen edun mukainen sopimus. Jos se ei yhdessä sopien onnistu, toinen vanhempi voi hakea oikeuden kautta lapsen asumista luokseen.
      Jos asia on näin kuten kirjoittaja esitti ja vieläpä yli 12-vuotias lapsi esittää toiveen, että viikko-viikko asumisen sijaan isä on lähivanhempi ja äidin luona vain tapaamiset niin tuomari päättänee asian tällä isän uuden puolison toivomalla tavalla.

      Lastensuojelussa ei ole lain suomaa valtaa muuttaa vanhempien keskinäisiä tapaamissopimuksia. Toki äidin luo voidaan esimerkiksi perhetyötä tai vastaavaa järjestää, jos siellä on puutteeita vanhemmuudessa.

  • Dingleling sanoo:

    On outoa kuinka tärkeät elämänhallinnan ja ajanhallinnan taidot muuttuvat joskus toisen huoltajan kodissa täysin merkityksettömiksi. Ne ovat kuitenkin itsenäistymistä tukevia taitoja ja ehkäisevät syrjäytymistä. Siinä vaiheessa kun toisen huoltajan luona ei ole mitään rajoja, eikä sääntöjä usein vaan hoetaan että siellä nyt tehdään asiat omalla tavalla ja toisen vanhemmuuteen ei puututa. Ei edes silloin kun tilanne vaikuttaa negatiivisesti koulunkäyntiin ja lapsen mielialoihin ja käyttäytymiseen. Miksi huoltaja saa laiminlyödä lapsen kasvatusta ja torpedoida toisen huoltajan kasvatustyötä? Lapsen etu jää huoltajan oikeuksien ja yksilönvapauden jalkoihin, vanhemmuutta pitää voida toteuttaa miten vapaasti tahansa. En tarkoita pieniä näkemyseroja, sellaisista normaali keskustelulla selviää.

  • Lapsen_paras sanoo:

    Yksinkertaisesti ilmoitatte että lapsen käytös, koulumenestys, terveys jne on huonontunut vuoroviikkoasumiseen takaisin vaihtaessa ja kirjallisesti ilmoitatte perustelujen kera Örmylle ettei lapsi enää tule, kuin joka toinen vkl. Samantien myös kävelette oikeusaputoimistoon, missä laitatte huoltajuudesta vireille haasteen. Poliisi ei todellakaan hae lapsia väkisin kotoa, vaan ensin tapaamisoikeuden toteutumattajättämisestä tehdään valitus sossulle, joka sitten asiaa selvittää (puhui siis palturia uhkailuillaan). Tässä kohtaa voikin jo vetää sosiaalityöntekijää varten esiin Örmyn viestit, Wilma-viestit ja poissaolot jne jne. Voitte myös suojata selustanne varaamalla ajan koulun kuraattorille (lapsen käyntejä varten) ja lastenvalvojalle ja pyytää molempia tahoja selvittämään lapsen ikätasolle sopivalla tavalla, miten hän voi ja missä haluaa asua. Älkää nyt herranjumala IKINÄ päästäkö sitä lasta vakituiseksi asumaan Örmylle, kun pitää lasta pelinappulana ja yksin.

    • Sossu sanoo:

      Lastensuojelu ja ylipäätään sosiaalitoimi eivät päätä lapsen asumisesta, jos lasta ei ole sijoitettu, jolloin sosiaalitoimella on oikeuspäättää lapsen asumisesta. Yleensä se osoite sellaisessa tilanteessa ei ole lapsen koti. Oikea osoite on hakea apsen asumista luokseen oikeuden kautta. Tällöin käräjäoikeus voi tilata sosiaalitoimesta olosuhdeselvityksen, jossa kotioloihin otetaan kantaa ja voidaan suositella sosiaalitoimen hyväksi katsomia ratkaisuja huoltoon ja tapaamiseen.

  • Äitipuoli sanoo:

    Ehkä aluksi voit tehdä ainakin sen, että lakkaat kutsumasta lapsen äitiä Örmyksi.

    • Äitipuoli2 sanoo:

      Jutun luettuani mietin, onko tämä tosiaan tekstistä löytämäsi suurin ongelma?

    • Äitipuoli myöskin sanoo:

      Äiti saa perseillä miten vain mutta äitipuolen on aina oltava nöyrä?
      Kirjoittajan käyttämä nimitys biologisesta äidistä on varsin neutraali ottaen huomioon miten hän toimii.