Naisen vs. miehen logiikka

Naisen logiikka synnyttää hulvattomia kaskuja ja tarinoita. Onko miehen logiikka sitten aina ontumatonta? Mitä jos molempien järkeily heittää vähän väliä vikaan?

Meillä tulee miehen kanssa silloin tällöin kielimuuri. Toisen logiikka tuntuu heprealta tai lähinnä itse keksityltä siansaksalta.

Rakastan kosmetiikkaa. Siihen on vain joku järjetön himo niin kuin jollain seksiin ja toisella suklaakakkuun. Omistan paljon kosmetiikkaa. Nyt taisin vähätellä. Omistan järjettömät määrät kosmetiikkaa. Sellaisia määriä, jotka pursuavat kaapeista ja vievät vaatteiltakin tilaa. Ostan sitä silti nettikaupoista lisää, koska aina löytyy luomivärin sävy, jota tarvitsen kipeästi tai kasvonaamio, jonka avulla vihdoin nuorrun sen seitsemän vuotta. Ostan silloin tällöin parinkympin tuotteen sieltä ja toisen tuolta. Joskus panen haisemaan viisikymppisen.

Mies rakastaa kaikkea, mikä vuotaa öljyä, haisee kumilta ja polttoaineelta. Hän viettää aikansa käytettyjen autojen nettisivustoilla. Osoittelee innoissaan autoja tai prätkiä, jotka vaikuttavat hyviltä diileiltä tai ovat tosi harvinaisia. Shoppailua tapahtuu silloin tällöin Motonetissä jokusella kympillä ja noin kerran vuodessa hän ostaa uuden käytetyn auton tuhansilla euroilla. Autossa on lopulta aina jotain vikaa. Sitten siihen ostetaan monella sadalla eurolla lisäosia ja korjaustarvikkeita. Mutta autosta saa kuulemma aina omansa takaisin.

Mies tietysti ihmettelee, mihin minä tungen niin jumalattomat määrät kosmetiikkaa. No en tietysti läheskään kaikkea mihinkään. Ei se metsänvihreä luomiväri ole olemassa sitä varten, että se kaavitaan loppuun kuukauden kuluessa. Se on olemassa sitä varten, että on olemassa metsänvihreää luomaria, jos sitä sattuu tarvitsemaan.

Mies kauhistelee rahan määrää, joka kosmetiikkaan kuluu. Minä sanon, että saan siitä iloa. Ja kysyn, minkä arvoista se on sinulle, minun iloni? Minä en kauhistele rahan määrää, joka autoihin ja niiden osiin kuluu. Sanonpa vain, että enemmänhän sitä. Mies sanoo, että autosta saa aina omat takaisin. Ai, kun on ensin kuluttanut siihen satoja euroja, vielä enemmän bensarahaa, ja sitten myy sen kuitenkin halvemmalla kuin osti?

Näppyrykelmä perustaa kodin miehen silmän alle. Mies kysyy, mikä siihen auttaa. Laitan salvaa ja voidetta hävyttömästä varastostani. Parin päivän päästä silmänalunen on parantunut. Parin päivän päästä mies on unohtanut, miksi ihonsa parantui ja kauhistelee kosmetiikkakekoani. Pojalle iskee ihottuma. Mies kysyy, mitä asialle voisi tehdä. Laitan erilaista salvaa ja voidetta. Pojan iho paranee. Parin päivän päästä mies tuskailee kaikkia tuubeja ja purnukoita, joita on ihan liikaa. Ei mene kauaakaan, kun mies rapsuttelee päätään kuin apina. Ihmettelee, mikä oikein auttaisi. Tekisi mieli kehottaa laittamaan siihen vaikka lukkosulaa.

Miehen kaverit asuvat kaukana, niinpä heitä tavatessa menee koko viikonloppu, koska harvoin nähdään. Jos tapaamiseen kuluu vain lauantai, mies parantelee sitä koko sunnuntain. Sillä silloin pitää panostaa täysillä lauantaihin, koska kaverit asuvat niin kaukana. Minun kaverini asuvat samassa kaupungissa. Nähdään ihan yhtä harvoin kuin mieskin kavereidensa kanssa, mutta sunnuntaina minun pitää olla skarppina lapsen kanssa. Kaverini asuvat kuitenkin samassa kaupungissa.

Vuorottelemme viikonloppuisin aikaisia aamuja silloin kun pystymme. Lapsi herää aina kuuden jälkeen, joten lauantaina toinen saa nukkua ja sunnuntaina toinen. Jos jompikumpi päivä kosahtaa jostain syystä, niin kosahtaa toisen aamukin. Paitsi, että miehen versio aikaisesta aamusta on kiikuttaa muksu sohvalle ja nukahtaa sitten itse siihen piirrettyjen tuudittamana. Niinpä minun versioni myöhäisestä aamusta on, että lapsi ravaa viisisataa kertaa makkarissa kiljumassa äitiä, hakkaamassa esinellä äitiä päähän tai pöllimässä peiton.

Taaperon Äiti

PS. Keskustelu miehen kanssa voi joskus turhauttaa.

PPS. Tiedätkö sinä, mitä liikkuu miehesi päässä?

PPPS. Arvostatko aina miehen logiikkaa?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.