Mummot, mikä ihme teitä vaivaa?!
Moni vanhemmaksi tullut huomaa, että vauvan ja lapsen kanssa liikkuessa on vapaata riistaa arvostelulle. Monesti arvostelijoita ja tuomitsijoita ovat vanhemmat naiset. Miksi ihmeessä ja miksi osa heistä käyttäytyy näin, sitä miettii tämä kirjoittaja:
”Tiedättehän sen mielikuvan, että mummot pitävät elämäniloa pursuavista pikkulapsista, pulleista vauvanposkista ja katsoisivat rohkaisevasti nuoria, äitiytensä alkutaipaleella epäröiviä äitejä?
Se ei ole totta. Ehei.
Minä pidin mummoista, mutta tullessani äidiksi olen saanut tuta, että he eivät pidä meistä. He ovat suurelta osin kiukkuisia ja katkeria ja kokevat oikeudekseen tuoda sen myös kuuluvasti esiin kaikille meille nuoremmille, jotka kehtaamme humputella kersoinemme kylillä heidän kiireellistä apteekkiasiointiaan häiritsemässä.
Imettää ei pitäisi missään ihmisten ilmoilla. Ei vaikka sen tekisi kuinka diskreetisti. Mummot osaavat oman, aivan erityisen tuhahduksen, jolla osoitetaan syvää paheksuntaa.
Terveysaseman hisseillä oli jonoa. Olin odottanut jo kauan ja varattu aika lähestyi. Mummolla on rollaattori ja minulla vaunut joissa nukkuva vauva vaunukopassa. Olemme siis molemmat yhtä lailla liikuntarajoitteisia. Mummon mielestä minä voin mennä vaunuilla portaita, koska hän on vanha. Kun aurinkoinen kolmevuotias halusi painaa hississä nappia kaikille matkustajille, mummoa närästi. Oikean napin painaminen kesti liian kauan.
Bussissa mummo paheksui, miksi lapsia ajelutetaan bussissa. Hän joutui siirtämään kauppakassiaan, että rattaat mahtuivat. ”Jos lapsi saisi päättää, hän ei kyllä haluaisi istua bussissa”. Olin sopivasti vahingoniloinen, kun taapero lauloi ja vilkutteli matkustajille koko matkan.
Kuva Alyssa Stevenson, ylin kuva Sandy Millar.
Kahvilassa tai lounaalla ei kuuluisi käydä. Kotona on kyllä lapselle parasta. Tulkitsen tämän sukupolvien kuiluna: hänen aikanaan se varmasti oli todellakin tavatonta. Nykyajan haihattelua siis.
Isokokoinen 9kk söi tuttia rattaissa. Mummo sanoi, eikö hävetä pitää noin vanhalla lapsella tuttia. Ei oikeastaan hävettänyt.
Sai isikin sentään pienen maistiaisen tästä: Bussiin samaan aikaan sattunutta mummoa oli kovasti kyrsinyt se, että isä kuiskutteli lapsensa korvaan. Ja lasta nauratti. Se oli kuulemma epäkohteliasta.
Rakkauteni pappoja kohtaan sen sijaan ei ole saanut säröä koskaan. Se on pappa kun kysyy, voisiko auttaa nostamaan rattaat bussiin, pitää ovia auki ja tekee hississä hassuja ilmeitä kikattavalle lapselle. Papat rock, mummot buu.”
Nimim. Alli
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 7 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Hirveän surullista luettavaa. Onko ihan pakko kaikki kamaluus julkaistava. Voi, nykyäidit ei tiedä mitään äitiyden raskaudesta, turha edes kertoa. Niin synkkää….
Ihmettelen sitä, että me hirveät mummot kelpaamme kuitenkin hoitamaan lastenlapsia, että vanhemmat pääsevät viettämään parisuhdeaikaa. En minä jättäisi, hoitaisin itse.
Hyvä edellä kirjoittanut anonyymi,
Eihän tekstissä puhuttu sinänsä mummona toimimisesta, vaan ”mummoista”, jotka sitä ikänsä puolesta ovat.
Kohteliaat käytöstavat ja hymy taas sopivat ikään katsomatta aivan kaikille – ainakin paremmin, kuin tekstissä mainittu tuhahtelu, jonkinsorttinen halveksunnan osoittaminen tai toisen tekemisten kommentoiminen ääneen.
Itse en ole tuntemattomilta mummolta (tai sen kummemmin papoiltakaan) tällaista ”ragea” saanut osakseni useamman lapsen kanssa liikkuessani. Voihan se toki olla, että kolmivuotiaan uhmaraivarit herättävät kanssaihmisissä monenlaisia ajatuksia, mutta suhtaudun itse asiaan huumorilla – ja ohi menevänä ilmiönä.
Laitahan sinäkin anonyymi vain hymyä huuleen, mitäpä tuosta tekstistä loukkaantumaan, jos ei itse tällaisiin paheksujamummoihin kuulu!
Pitäisköhän ainakin tämän mummon muuttaa niitä ”pappamaisia” tapojaan autella rattaitten kanssa ja hymyillä lapsille kun ei taida olla soveliasta käytöstä mummoilloille. Minulla oli aikanaan ”pappa” joka istui osensuupenkillä tuvassa kepin kanssa ja sillä komensi lapsia jos ”liikaa” rampattiin ovessa. Sanoisin että ne ikävät tavat ihmisillä on henkilökohtaisia eikä sukupuolesta riippuvia ominaisuuksia. Ne naisten hyvät käytökset tapaa jäädä huomaatta kun se on tavallista mutta kunmiehet jotain heille epätavallisempaa käytösmallia, eli äitejä ja lapsia huomioivaa ja auttavaa tekee se huomataan epätavallisuutensa takia.
Mummot kattoo myös pitkään jos oon lenkillä vaunujen JA koirien kanssa… sekään ei käy että vauva nukkuu vaunuissa ja on lenkillä KOIRIEN KANSSA😪
Minä olen kohdannut se mummo-että papparagen, enkä ymmärrä kumpaakaan. Kun on jo omat lapset hoitanut, eikö voisi osoittaa myötätuntoa heille, joilla tehtävä ob vielä kesken.
Mummoista puheen ollen! Minä 44-vuotias kolmen lapsen äiti ja viiden lapsen mummo en mummojen mielestä ole oikea mummo… Oikeat mummot väheksyy mummouttani ja olenpa saanut heiltä kuulla olevani mummopuolikas mieheni lastenlapsille… no olen ihan oikea mummo kaikki kolme lastamme ovat yhteisiä..en vain puolikas… Joskus tekisi mieli sanoa jotain painavaa mutta olen antanut olla. Nautin mummoudestani täysin rinnoin <3