Miten saan mieheni kiinnostumaan minusta ja perheestä?
”Miten saan mieheni kiinnostumaan minusta ja perheestä? Vai voiko se olla edes mahdollista? Olemme olleet yhdessä 7 vuotta, meillä on yksi lapsi ja toinen tulossa.
Tilanne on se, että meillä ei ole mitään yhteistä lasten lisäksi. Päivät menee siinä, kun olemme töissä, ja illat mies makaa sohvalla puhelimen tai pelikonsolin äärellä. Ruokapöydässäkin selaa puhelinta, ja häipyy heti takaisin sohvalle kun lautanen on tyhjä. Ei halua keskustella mistään, jos minä keskustelen, ei vastaa kuin korkeintaan Joo tai ei ollenkaan. Saattaa lennosta vaihtaa puheenaihetta. Joskus saan houkuteltua miehen lähtemään jonnekin, mutta sielläkin yleensä kävelee puhelin kädessä tai kädet taskuissa hiljaa, sen näköisenä että mentäisiin jo kotiin.
Lapsen kanssa ei oma aloitteisesti myöskään tee mitään, eikä lapsi yleensä edes pyydä kun tottunut siihen että vastaus on ei.. Seksiäkään meillä ei ole ollut nyt hetkeen. Minä en ole enää vuosiin edes halunnut, kun en ole saanut vastakaikua halailuille ynnä muille, esim. jos menen viereen ja yritän lähelle, ei ota kainaloon, ei halaa, ei mitään reaktiota. Mies toki haluaa seksiä aina välillä, mutta minun on vaikea enää alkaa siihen, kun tuntuu että se on vain yksipuolista tarpeiden tyydyttämistä, jonka jälkeen jatkuu taas ilmeetön hiljaiselo..
En väitä olevani täydellinen itsekään, mutta olen kyllä yrittänyt puhua asioista ja lisätä suhteeseen läheisyyttä ja yhteistä tekemistä, mutta ei se onnistu jos toinen ei tule ollenkaan vastaan. Viikonloput menee siinä että vietän yhteistä aikaa lapsen kanssa, useimmiten mies ei halua mukaan vaikka pyytäisin. Yhteistä aikaa voi viettää vain, jos se on passiivista paikoillaan istumista, esim sohvalla tai autolla ajelulla. Mietin toisinaan jo eroakin tai parisuhdeterapiaa, olisikohan siitä apua..”
Nimim. Yksinäinen
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 39 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Miksi olet tehnyt lapsen hänen kanssa ? Ja nyt toinen tulossa …..eroa oikeasti !
Oon samassa tilanteessa, kaks lastaa, toinen vain oma. Yhteistä aikaa 6 v. Se hiljaisuus on tappava. Jos keksit, mitä tehdä, niin mulle sais kertoa.
Tuoko mies rahaa kotiin? Onko teillä yhteinen asunto? Entä auto? Kuka huoltaa ja ylläpitää auton? Selviydytkö yksin kahden lapsen kanssa?
Mieti tarkoin tilanteessasi, kun toinen lapsi on tulossa, kannattaako sinun erota. Tietysti jos mies on väkivaltainen, alkoholisti tai huumehörhö, hänet on syytä jättää pian.
Et mitenkään. Ei tossa kohtaa auta enää muu kuin alkaa suunnittelemaan sitä omaa elämää eteenpäin. Toinen on erkannuttanut itsensä täysin perheestä ja sinusta, joten Anna olla vaan. Ei se siitä parane vaikka kuinka jatkat vielä vuosia, lähinnä vaan menee pahemmaksi. Oma onnellisuus sulla pitäisi olla päällimmäisenä ja siitä huolta pitäen pidät huolta myös sun lapsista. Noita on nähty niin paljon ja mitään muuta tosta ei jää käteen kuin paskaa ja kaupan päälle paha mieli, aina sen enemmän mitä pidemmälle toi jatkuu.
Puoliso voi myös olla autismin kirjolla. Asperger-puolisojen käyttäytymistä perheessä kuvaillaan usein näin.
Olet naimisissa avioliittoturistin kanssa. Teot puhuu, lue niitä ja ymmärrä viesti. Sinusta ei välitetä, edes lapsesta hän ei välitä. Asiat eivät tule muuttumaan. Ihmiset eivät muutu vaikka kuinka käytäisiin terapiassa tai puhuttaisiin. Miehesi kanssa elämäsi jatkuu tuollaisena. Sinun on itse päätettävä haluatko viettää elämäsi noin, js onko se hyväksi lapsellesi. Luovu turhasta toivosta ja ota oma ja lapsesi elämä haltuun. Elämä on helpompaa ilman avioliittoturistia.
Elän samanlaisen sohvaperunan kanssa, tosin kumpikin meistä jo eläkkeellä. Vasta nyt lähes 70-vuotiaana mulla on silmät avautuneet huomaamaan, että on olemassa ihmistyyppi, joka ei vain sovi parisuhteeseen.
Varmaan jokaisessa suhteessa on tämmöistä hetkittäin. Mutta se ei saisi olla jatkuvaa,koska suhde ei toimi, jos se on yksipuolista ja tunne köyhää🙄
Häpeällä ja syyttelyllä tilanne ei korjaannu vaan siirtyy vaan lapsille ja sitä kautta muihin ihmisiin.
Tilanne on korjattavissa, mutta vaatii että mies heräisi unestaan.
Mies on masentunut. Toinen lapsi on tulossa, häntä pelottaa. Miehen rooli, jota hän kokee noudattavansa ei anna mahdollisuutta pelätä tai näyttää sitä. Käytös ei koskaan valehtele. Hän välttelee tunteita ja asian kohtaamista, mutta ei tee sitä tietoisesti. Hän on lamaantunut mahdottoman edessä ja hänen tarvitsee itse todeta että tarvitsee apua. Olisi todella tärkeää että miehen saisi puhumaan työterveyden kautta psykologille ja mielellään terapiaan kohtaamaan tunteitaan. Jos ei sinne niin puhumaan edes muille miehille, jotka on murtautuneet ulos suomalaisen miehen roolimallista.
Pariterapia ehkä, mutta oman kokemukseni mukaan tässä tilanteessa olevalle pariterapia voi näyttäytyä uhkaavana ja mies menee kuoreensa vielä syvemmälle.