Lukijamme nimimerkillä Terapiantarpeessa toivoisi lisää keskustelua perhe-elämästä ja parisuhteesta, kun puolisolla on todettu ADHD. Aiempaa keskustelua aiheesta täällä.

“Hei 🤘 Silmiini osui juttuaihe ADHD-puoliso, kovin oli keskustelu suppeaksi jäänyt. Uskon että monella on puoliso jolla todettu hiljattain, tai ollut pidempään, adhd.

Itse elän avoliitossa ja miehelläni on todettu reilu 2 v. sitten tämä ”sairaus”. Meillä on yksi yhteinen lapsi ja arki hyvin työn, opiskelun, koiran, ym. -täytteistä. Arkea myös korostaa adhd, joka muuttaa mieheni persoonaa hyvinkin voimakkaasti. Mieli hyvin heittelevä ja saan itsekin kehuja sekä haukkuja paljon. Välillä olen miettinyt onko tämän sairauden lisäksi vielä jotain muuta.

On käyty perheneuvolassa mutta käynnit loppuivat, kun itse viimein avauduin, ja se oli miehelleni liikaa. Harva ymmärtää miten väsyt jos et saa purkaa itseäsi, et huutaa, et itkeä, et olla hiljaa. Olen yrittänyt etsiä apua netin kautta jossa voisi käydä miehen kanssa puhumassa. En usko että tähän auttaa parisuhdeneuvoja. Et tämmönen vuodatus tällä hetkellä.”

Nimim. Terapiantarpeessa

Onko sinulla tarjota vertaistukea tai neuvoja? Keskustellaan kommenteissa.

Myös sinä, jolla on ADHD, voit kertoa kokemuksistasi. Mikäli haluat kirjoittaa pidemmän tarinan elämästäsi tai arkenne sujumisesta, voit lähettää sen Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Artikkelikuva Siora Photography.

Ruokaa, joka sisältää ruokaa

Kotimaisia kasviksia, haukea tai naudanlihaa sisältävät Huono Äiti -ruoat nyt kaupoissa!

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 12 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

12 vastausta artikkeliin “”Miten jaksaa, kun puolisolla on ADHD?””

  • Nenni sanoo:

    Lääkkeet puolisolle!! Kun lääkitys on kohallaan eikä tarvi koko ajan vaan pärjätä, niin alkaa kummasti löytyä ratkaisuja ja parempia tapoja. ADHD on ihan oikea juttu johon auttaa lääkkeet.

    • Henna sanoo:

      Ei välttämättä auta. Vaikka olisi oireita ja diagnoosi, lääkkeet ja ties mitä terapiaa ja toimintaterapiaa ollut jo lapsesta/teinistä asti, niin nelikymppinen saattaa silti käyttäytyä huonosti ja kommentoida kaikkea ”No mulla on ADHD”, ”Mä vaan oon tällanen”, ja ”Sori, ADHD”. Käyttäytyy typerästi, möläyttelee jopa törkeitäkin asioita, ja kohauttelee olkiaan ”Sori, ADHD”. Kyseinen henkilö on eronnut, kun vaimo kyllästyi tuohon lopulta, enkä minäkään häntä kaverina jaksa. Luulisi, että edes törkeän ja ajattelemattoman möläytyksen jälkeen osaisi pyytää anteeksi. Mutta ilmeisesti ei edes hävetä, kun voi piiloutua sen diagnoosinsa taakse eikä edes tarvitse yrittää parantaa käytöstään. Kuitenkin korkeakoulutettu ja työssäkäyvä ihminen, eli kyllä hän saa elämässään asioita aikaan ihan oikeinkin, mutta ehkäpä hänen mielestään muiden loukkaaminen on vain kivaa.

  • Järjestystä kaaokseen sanoo:

    Puolisollani ja toisella lapsellani on ADD eli ADHD ilman näkyvää ylivilkkautta. Lapsista toinenkin on menossa keskittymiskykytesteihin. Minulla ei ole diagnoosia mutta olen itsekin hyvin samantyyppinen.
    Olemme olleet yhdessä teinivuosista saakka ja pitkän liiton ”salaisuus” on ymmärrys siitä ettei puoliso tule koskaan olemaan samanlainen kuin muiden miehet. Joten miksi yrittää väkisin muuttaa häntä, ominaisuus ei tule katoamaan. Sen sijaan olen löytänyt meille sopivan tavan kommunikoida ja viettää perhe-elämää. Olen antanut itselleni luvan antaa hänen toimia niin kuin toimii. Innostus häntä kiinnostaviin asioihin on ylitsevuotavaa ja jos jokin ei kiinnosta, hän ei osaa kuunnella eikä toimia. Puolisoni maailmaan vain ei mahdu kuin älyllisesti haastavat pohdinnat ja esimerkiksi molemmille sopivan matkakohteen löytämiseen meidän perheessä kului 15 vuotta. Hän on välillä todella töykeä eikä ymmärrä että voi sanoillaan satuttaa muita. Minulla meni hetki ennen kuin opin tuntemaan ne tavat joilla hän osoittaa arvostusta ja rakkautta.
    Pidän huolta siitä etten jää alakynteen vaan kerron omat mielipiteeni ja näytän mielialani.
    Lasten on välillä vaikea ymmärtää isäänsä. Hän on ollut hyvä ja huolehtiva isä mutta ei osaa sensuroida sanomisiaan kotona. Puolisoni on yrittäjä ja kohtaa paljon asiakkaita joten kotiin tullessaan hän on jo henkisesti äärirajoilla koska on joutunut pinnistelemään koko päivän. Olen kertonut lapsille miksi iskä toimii niin kuin toimii ja myös opettanut heidät kohtaamaan omat haasteensa. Lapsille on opetettu käyttäytymismalleja ja mietitty paljon sitä miltä toisesta tuntuu kun sanoo tai tekee jotain. Tätä opastusta puolisoni ei saanut omilta vanhemmiltaan, mikä selittää paljon töykeää käytöstä.
    Lääkkeet auttavat monia. Puolisoni ei syö lääkkeitä mutta diagnoosin saanut lapsi syö. Oikean lääkkeen löytymiseen meni puolitoista vuotta joten mikään pikavoitto lääke ei ole.
    En pidä ADHD:ta sairautena. Se on enemmänkin periytyvä ominaisuus josta on paljon hyötyäkin jos sen tuomat voimavarat kanavoi oikein. Tukiverkon tulee olla kunnossa, harva kestää liitossa jossa toisella on ADHD. Elämä ADHD-puolison kanssa ei ole ihanaa ja leppoisaa ja helppoa, tosin ihan tavallisillakin perheillä on omat ongelmansa. Mieti omalta kohdaltasi mikä sinulle on tärkeää ja jos puolisosi on niissä asioissa se paras vaihtoehto niin silloin kannattaa yrittää. Ehkä tärkeimpänä neuvona voisin antaa sen, että usko itseesi äläkä jää jyrän alle. Ole oma itsesi rehellisesti ja pidä huoli että myös sinulla on ääni.

  • ADHD sanoo:

    ADHD ei tarkoita huonoa tai epäkunnioittavaa käytöstä. Ei myöskään väkivaltaa. Ei henkistä eikä fyysistä. Mutta toisinaan kun mikään ei onnistu, on paha mieli. Ja sitä pahaa mieltä ei ole vastaanottamassa kukaan muu kuin se oma puoliso. Tätä pitäisi lähteä perkaamaan. Itsellä suuri kiukuttelun aihe oli kun kaikki olisi pitänyt tehdä itse jotta löytää tavaransa. Exä saattoi pistää vaatekaapin järjestyksen uusiksi milloin tahansa. Tai jemmata vaatteita jonnekin käsittämättömiin paikkoihin. No, ADHD aiheutti sen että kun keskittymiskyky on olematon niin pinna alkaa kiristyä kun tavarat ei löydy. Tavaroiden etsiminen kun vaatii keskittymistä. Nyt yksin asuessa talouden hoidon olen järjestänyt mahdollisimman helpoksi. Imuri on valmiiksi seinässä. Ei tarvitse kaivaa sitä komeron kätköistä niin sitä tulee käytettyäkin. Samoin vaatteilla ja astioilla on todellakin omat paikkansa. Jos ei olisi, pyykit ja tiskit jäisi koneeseen. Ja puhtaat sekä likaiset jäisi lojumaan jonnekin. Lisäksi lääkitys helpottaa keskittymistä ja erityisesti asioiden aloittamista.

    Asiaa pitäisi perata sen psykologin ja lääkärin kanssa yhdessä jotka on diagnoosin tehneet. Ainakin täällä lääkärille ja hoitajalle saa soittaa koska tahansa. Nepsyvalmennusta on tarjolla. Lääkkeet ei välttämättä sovi kaikille, mutta niitä on tarjolla laaja skaala. Ennen ei kannata luovuttaa ennen kuin ne on kokeiltu. Ja se parisuhdeneuvonta/-terapia. Jos asiat ei ala etenemään sairaanhoitopiirin taholta niin siihen löytyy kyllä viranomaisteitse apua. Siinä varmaan voisi parisuhdeneuvonta auttaa ihan konkreettisesti? Jos taas miehen asenne on vastaan kaikkea tarjottua apua niin valitettavasti vaihtoehdot taitaa olla vähissä. Se parisuhdeneuvoja voisi olla kuitenkin paikallaan. Omasta asenteesta se asioiden muuttaminen lähtee. Jos se ei muutu, taitaa tunnelin päässä näkyvä valo olla vastaan tuleva juna.

  • Dohh sanoo:

    ADHD ei tarkoita epäkunnioittavaa käytöstä ja muiden haukkumista. Ihminen voi olla idiootti muita kohtaan, diagnoosilla tai ilman, mutta sen taakse ei voi piiloutua, eikä piilottaa muita. Mulla myös adhd. Ei se musta mulkkua tee.

  • Adhdminä sanoo:

    Mulla on adhd ja toisella lapsellakin on ja mun miehellä ei ole.. Mut lääkitys vasta hiljattain aloitettu ja kyllä mies on ollut onneissaa et hain sen koska elämä helpottui monessa asiassa.. Tosin me ei riidellä kuin 2kertaa vuodessa tyyppisesti noin muutenkaan joten se ei ollut ongelma.. Suosittelen adhdläheisten vertaistuki ryhmää ja lääkettä tai sen vaihtoa toiseen

  • Tinuli sanoo:

    Ainoa tapa hallita tilannetta on löytää oikea lääkitys.

    Kyse on sairaudesta. ADHD:ta sairastava ihminen ei hallitse itseään vaikka kuinka läheinen nätisti pyytää, huutaa, itkee tai mitä vaan.

    Eli lääkärin pakeille heti, niin elämä helpottaa kaikilla. 😀

  • Nimetön sanoo:

    Hei, voisitko kertoa vähän enemmän tilanteestanne? Miten esim huono käytös esiintyy (paitsi haukkumisena)? Pystyykö mies osallistumaan perhearkeen? Jääkö asiat hoitamatta ja kaatuu sinun niskallesi? Mikä väsyttää sinua eniten? Miten lapset suhtautuvat isänsä? Vaikuttaako impulsiivisuus talouteenne tai muutoin elämäänne vaikeasti?

    Minulla on ADD, eli ei tunnistettua ”levottomuutta”, vain keskittymisen häiriö. Arkiasiat eivät onnistu, ja jatkuvasti otan itselleni liikaa tekemistä, enkä osaa hillitä itseäni, kun innostun jostain. Todella rasittavaa kumppanille. Ja toki kai myös lapselle, vaikka lapselle yritänkin näyttää vain paremman puoleni. Minulla on sen lisäksi myös bipolaarinen mielenhäiriö, joka osaltaan myös vaikeuttaa elämää. Ulospäin olen erittäin helppo, iloinen, tasainen ja järkevä ihminen. Puolisoni tietää kuitenkin totuuden. Töissä onneksi useimmiten onnistun peittelemään kaikki huonot puoleni, mutta on ne aiemmissa työpaikoissa päässet valloilleenkin 😬 Edellisessä työpaikassa levottomuuskausinani (bipolaarinen) onnistuin säätämään jotain ainakin kolmen eri miehen kanssa jotain, ja päättämään kaksi parisuhdetta. Minua auttoi ketipinor, joka mielen tasaamisen lisäksi myös auttaa nukkumaan joka yö tarpeeksi, joka jo itsessään edesauttaa sekä bipolaarisuudessa, että myös add:n hoidossa. Viimeiset ehkä kolme vuotta (lääkityksen aloittamisen jälkeen) olen elänyt huomattavasti tasapainoisempaa elämää. Olen onnistunut valmistumaan yliopistosta (vihdoin!!) ja pitämään myös parisuhteeni kunnossa. Monesti ihmisellä, jolla on jokin ongelma, saattaa myös olla toinenkin, tai kolmas, mielenterveyden häiriö. Lääkärit usein keskittyvät vain siihen yhteen, ja muut saattavat jäädä huomiotta.

  • Kirsikka sanoo:

    Voisiko olla myös jotain muuta ongelmaa taustalla?

  • Eskimo sanoo:

    Miehelläni on ADHD ja/keskittymishäiriö. Suhteemme on kestänyt 13 vuotta, ja tästä ajasta valtaosa on ollut enemmän tai vähemmän myrskyn- ja riidantäyteistä. Meillä on 2 lasta. Nyt, 13 vuoden ja kahden lähes eroon johtaneen todella ison kriisin jälkeen, olemme kenties saavuttaneet rauhan.

    Olen puhunut miehelleni lukemattomia kertoja samoja asioita, miten hänen reaktionsa ja käytöksensä minua kohtaan ovat kohtuuttomia. Miten hän ei voi elää elämäänsä erillään minusta ja perheestään, vaan olemme yhdessä perhe ja elämämme on yhteistä. Joku voisi miettiä, miten olen jaksanut näin kauan ja miksi en ole lähtenyt. Vaikeaa se on todella ollut. Mutta olemme kuitenkin perustaneet perheen yhdessä, rakastan miestäni hänen huonoista hetkistään huolimatta, hän on mahtava ja rakastava isä ja puoliso varsinkin silloin, kun ei ole liian kuormittunut.

    Annan miehelleni edelleen mahdollisuuden valita, miten esim. viikonloppunsa käyttää. En sido enkä kiellä, vaan kerron miten tärkeää hänen läsnäolonsa on ja miten paljon se minulle ja lapsille merkitsee. Tämä on rauhoittanut hänen menemisiään valtavasti.

    • Väsynyt sanoo:

      Tämä olisi voinut olla itseni kirjoittama.
      9vuotta meillä takana, toinen lapsi tulossa. Koko raskausaika ollut miehelle (add) vaikea, vetäytynyt täysin omaan ”kuplaansa”, ei saa mtn kontaktia. Saa nähdä tuleeko mukaan synnärille..

  • Ainakin Turun seudulta löytyy sanoo:

    Mahtaisiko alueeltasi löytyä vertaistukiryhmää ADHD aikuisten läheisille tai jopa nimenomaan kumppaneille? Saattaisit saada vinkkejä, miten asioita voisi hoitaa tai ainakin voisit purkaa ajatuksiasi ihmisille, jotka suuremmalla todennäköisyydellä ymmärtävät, mistä on kyse.