Kännykät ja pelit pois, hammaspesut, iltasadut ja muutama kierros ramppaamista vessassa ja ties millä asioilla. Lasten nukuttaminen vie monissa perheissä hirveästi aikaa, sekä tietysti raastaa hermoja. Voisko sen jättää lasten itsensä vastuulle?

Eräs isä kokeili.

Mitä seurasi? Tolkuton kaaos, valvomista pitkin yötä ja yliväsyneet lapset? Ei.

Isä testasi sitä, että lapset menisivät itse nukkumaan, 5 ja 7-vuotiailla lapsillaan. Hampaiden pesusta ja iltasadusta ei tingitty, mutta muuten ainoa sääntö oli se, että omassa huoneessa piti olla tiettyyn aikaan. Huoneesta ei saanut rampata ulos kyselemään kaikenlaista tai vaatimaan sitä, että peitto laitetaan paremmin. Mutta nukkumaanmenoajan sai itse päättää.

Voiko tuollainen kokeilu toimia? Temmeltävätkö lapset valveilla lopun yötä?

Eivät, isä väittää. Lapset olivat halunneet iltasadun jälkeen peittelyn ja pysyivät sen jälkeen omassa huoneessaan kuten piti. Lapset kuuluivat lueskelevan ja puuhailevan omiaan, mutta nukahtivat kyllä. Itse asiassa ihan samaan aikaan kuin normaalistikin. Sama tulos toistui muutamanakin yönä. Sen jälkeen esiintyi pientä vikurointia, ja isä joutui käymään huoneessa huomauttamassa, että nyt ne valot ja pulinat pois!!


Ylin kuva Iana Dmytrenko.

Mutta muuten se, että lapset saivat itse päättää nukkumaanmenoaikansa toimi erinomaisesti. Lapset olivat unessa samaan aikaan kuin muinakin iltoina, mutta ilman väsytystaistelua ja tappelua. Miksi? Isä uskoo, että nukahtaminen hoitui ihan samalla tavalla kuin muutenkin: lapset nukahtivat kunhan he olivat tarpeeksi väsyneitä. Koska he tiesivät, että saisivat valvoa eikä nukkuminen ollut pakko, ei heidän tarvinnut myöskään vastaanhangoitella.

Voisiko nukkumaanmeno tosiaan sujua näin helposti? Entä uskaltaisiko nukkumisen jättää lasten itsensä vastuulle? Kieltämättä isän kokeilu tuntuu järkevältä. Miksi koko perheen energiaa pitäisi käyttää siihen, että lapsia tapellaan nukkumaan? Minkä takia siihen vääntämiseen ylipäätään on pitänyt lähteä?

Ajatus on kieltämättä radikaali. Mutta ehkäpä lasten nukuttamisesta tosiaan voisi luopua. Mitä sitä juoksemaan lasten perässä, kantamaan koko ajan vesilaseja sun muuta ja mäkättämään pää punaisena, jos ne kerran itsekin nukahtavat! Pitäisi vaan opetella sellainen rento ja maltillinen asenne, että kyllä ne siitä kohta alkavat unille. Voisi muuten helpottaa omaakin nukahtamista, kun koko ilta ei ole mennyt lapsia väsyttäessä ja vastaan vängätessä.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 7 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

7 vastausta artikkeliin “Mitä jos antaisit lasten mennä nukkumaan ihan itsekseen?”

  • Ei pompita enää sanoo:

    Meidän ”Iltarumba” alkaa klo:19-19:30 ja päättyy 20:30-21 iltapesu,iltapala,hammaspesu,iltasatu yms rauhoittavaa tekemistä, iltapisu ja vesipullot sänkyyn, hali suukko rutistukset ja hyvät yöt. Harvoon sen koommin kuuluu tai näkyy.

    On ollu poikien kans vaiheita, et koittaa huikkia, tai käydä pissalla yms toimintaa…mutta nykyään ei. Vaiheet on eliminoitu tyylillä tai toisella…. ”ne on tehty hyödyttömiksi konsteiksi ”mahdollisimman äkkiä.

  • Iso paha hoitaja sanoo:

    Miksi siitä nukkumaan menosta on annettu tulla rumbaa? Jos eskarilaista aletaan laittaan illalla kuudelta nukkumaan ja aamulla herätys on seitsemältä niin varmasti kapinoi vastaan! Lapsikin haluaa leikkiä kotona, viettää aikaa perheen kanssa ja rauhoittua hoitopäivän jälkeen ennen nukkumaan menoa. Meillä molemmille pienestä pitäen selkeät säännöt, että kun sanotaan, että nyt nukkumaan niin sitten mennään nukkumaan. Oli kello mitä tahansa. Joskus pienempi hetken kiukkuaa sängyssä, mutta kun sanotaan hyvää yötä, sammutetaan valot ja suljetaan ovi niin alkaa nukkumaan. Vettä saa kerran, jos jano tulee, mutta siihen palvelu loppuu. On myös vanhempien asenteesta kiinni, lähteekö mukaan lasten ralliin. Eikä päde vain nukuttamiseen vaan osa vanhemmista antaa lasten pompottaa miten haluaa: ai et tahdo ottaa lääkettä, no ei sitä kai sitten pakko ole ottaa. Tätä näkee päivittäin töissä miten lapsi raivoamalla välttää tilanteet, jotka on pakko hoitaa. Sitten tulee iso, paha hoitaja ja sanoo, että nyt tämä hoidetaan tai se hoidetaan väkisin. Jokainen lapsi kiukkuaa joskus auktoriteettia vastaan, mutta jos lapselle on opetettu, että kiukuttelulla saa tahtonsa läpi, niin totta kai hän kiukkuaa epämukavassa tilanteessa! Valta pitää olla vanhemmalla eikä lapsella.

  • Minna sanoo:

    Meillä menty näin jo yli vuoden päivät. Lapset 5,5 ja 7,5 v. Lukevat tai piirtelevät hetken, toisinaan pelaavat Unoa jomman kumman sängyssä tai tutkailevat Pokemon -kortteja. Vessassakin saa käydä ja juomassa, mutta harvemmin viitsivät sitä huvikseen tehdä kun se on kumminkin sallittua. Joskus pitää käydä komentamassa laittamaan valot pois, mutta pääasiassa nukahtavat itse. Meillä tämä on toimiva ja helppo ratkaisu. Ei toki olla koskaan pidetty mitään ”iltarallia” vaan jotenkin nuo muksut ovat sänkyihinsä nukahtaneet helposti vauva-ajan vaikeuksien jälkeen.

  • seve sanoo:

    Meillä ole koskaan ollut onkelmaa nukutuksessa jos se tapahtuu oikeaan aikaan.
    Kello seitsemän hampaat, vessa, unisatu ja sänkyyn. Nuorimmat nukahtaa heti mutta vanhin jää lukemaan usein vielä hetkeksi sänkyyn, sammuttaa valonsa kun on valmis (yleensä 15-30min)

    Mutta auta armias jos kello pääsee tikittämään kasiin ennen kuin iltahommat saadaan käyntiin, nuorin tulee yliväsyneeksi eikä varmasti kykene rauhottumaan. Nukahtaa lopulta yleensä pystyyn 23 pintaan. Keskimmäinen nukahtaa heti mutta herää nuorimman säätämiseen ja itkee puoli yötä mistä nuorin saa lisäpontta.
    Vanhin valittaa ettei nukkumisesta tule mitään moisessa sirkuksessa ja vaatii saada mennä olohuoneeseen katsomaan telkkaria.

    Joten voin sata varmasti sanoa että moinen kokeilu meillä johtaisi kaaokseen ja paketilliseen buranaa kahvin kanssa äidille iltapalaksi.

    Meillä nukkumaanmeno aikaa seurataan minuutilleen, silloin koko lysti sujuu n. 5-10minuutissa pienikin fiba niin puhutaan tunneista.

    ikävä kyllä kaikki lapset on erillaisia ja reagoi väsymykseen eritavalla että ei tämäkään isä nyt tod. näk. mitään elämän mullistavaa keksintöä kaikille keksinyt.

  • Nyt jo aikuiset lapset sanoo:

    Mie läheltä seurasin veljen perheen nukutusrumbaa, ja päätin et ikinä en toho rupee! Meillä oli samat iltarutiinit joka ilta, iltapala, iltasatu, tuutulaulut ja peitto korville. Hyvin nukkuivat, ja sitku alko se ”janopissahätä-vinkuminen”, vein huoneeseen potan ja lasin vettä, ja sanoin et ei oo mitään asiaa tulla pois sieltä, nii sinne nukahtivat. Meillä toimi hyvin näin. En myöskään lähteny siihen ”vain äiti kelpaa”-hommaan ollenkaan, vaan siinä vaiheessa isä nukutti lapset muutaman illan putkeen ja loppu nekii venkoilut. Voi jonkun korvaan kuulostaa tylyltä, mut eipä noille näytä traumoja jääneen siksi, ettei olla joka ilta tuntikausia puljattu nukkumisen kanssa! Sama kaava toimii tällä hetkellä lapsenlapsen kanssa ❤

  • Ulla sanoo:

    Voih, ei tepsi herkkämirkkuun. Ongelma ei ole säännöstö, vaan se että läheisyyden ja turvan kaipuu on niin kova.

    Enkä halua sanoa lapselle että äiti ei nyt halua olla tässä, kun tarvitset minua.

  • väsynyt äiti sanoo:

    Meillä tätä on kokeiltu. Ensin isän toimesta – onnistuneesti. Sitten oli oma vuoroni ja eihän se ollut yhtään sama asia, kun ovat tottuneet saamaan halit, pustu ja peittelyn joka ilta.
    Meillä etenkin koululainen voi helposti valvoa ja touhuta omiaan yli puolen yön vaikka herännyt olisi jo 7 aamulla. Päiväkoti-ikäinen on hieman helpompi tapaus vielä, mutta samaan suuntaan on menossa kuin siskonsakin.
    Että joo, idea hyvä, ja voi toimia joillakin…