Miksi laiska teini ärsyttää?
Löytyykö teiltäkin sellainen? Zombimainen hahmo, joka nousee lauantaina hyvä jos yhden aikaan, mutisee yksitavuisia vastauksia ja painuu takaisin sotkuiseen, suorastaan löyhkäävään huoneeseensa ainoastaan liimautuakseen pienen tai isomman ruudun ääreen?
Ja samaan aikaan kun yksi laahustaa ympäriinsä kuin elävä kuollut, sinä siivoat, kokkaat, hoidat pienempiä lapsia, valmistaudut jouluun ja niin edelleen? Käykö hermoille?
Kun kuuntelee teinien vanhempien puheita tai lukee keskustelupalstoja, tuntuu usein siltä, että teinit eivät muuta teekään kuin ärsyttävät vanhempiaan.
Esimerkiksi näin:
– Teinit nukkuvat puoleen päivään.
– Teinit hengaavat kavereiden kanssa eivätkä perheen.
– Teinit ovat pitkään suihkussa.
– Teinit haisevat.
– Teinit eivät tee asioita oma-aloitteisesti.
– Teinit valvovat.
– Teinit syövät paljon.
Mutta miksi tämä oikeastaan ärsyttää?
Teini-ikä on vähän niinkuin uhmaikä. Sekä lapsen että vanhemman kuuluu kasvaa silloin erilleen toisistaan. Kenties osa ärsyyntymisestä on luonnon suunnitelmaa. Kun toiseen menee hermot, irtipäästäminen on helpompaa.
Toinen syy onkin sitten sellainen, joka vaatii hieman peiliin katsomista.
Kuva Christian Bowen, ylin kuva Maria Teneva.
Mietipä teinin elämää. Monilla teineillä on iso huoli omasta ja maailman tulevaisuudesta. Lisäksi sosiaaliset paineet ovat teini-iässä todella kovat. Oma kroppa ja mieli muuttuu kovaa vauhtia, ja muutoksissa voi olla vaikea pysyä mukana.
Usein teineillä on paljon koulutyötä, eikä samanlaista kykyä johtaa omaa tekemistään kuin meillä aikuisilla on. Lisäksi teinillä voi olla vaativa, aikaa vievä harrastus. Moni teini soittaa tai urheilee sellaisella tasolla, josta suurin osa aikuisista ei edes kuvittele haaveilevansa.
Käsi sydämellä, kuinka hyvin sinä jaksaisit elämää, jossa joudut koko ajan opettelemaan uutta, koko ajan taistelemaan asemastasi ja suosiostasi, jatkuvasti miettimään tekojesi sosiaalista vaikutusta, treenaamaan kuin huippu-urheilija, pelkäämään maailman tilanteen takia sekä olemaan huolissasi tulevaisuudestasi – ja kaikki tämä ilman omaa päätäntävaltaa, omaa rahaa ja omaa rauhaa? Aika raskaalta kuulostaa, vai mitä? Eikä tosiaankaan laiskottelulta.
Ehkä me aikuiset omien rasitteidemme keskellä emme muista, että teininä oleminen on aika rankkaa. Ehkä mekin haluaisimme nukkua puoleen päivään ja jättää kotityöt tekemättä? Ettei joskus ärsyyntyminen teiniin kumpuaisi ihan vaan ymmärtämättömyydestä ja jopa kateudesta?
Lisäksi teini saattaa osoittaa omassa elämässämme ne turhat suorittamisen kohdat. Miksi oikeastaan on niin välttämätöntä nousta vapaapäivänä aikaisin ja alkaa suorittaa? Naputtaako sisällä joku ääni, että kunnon ihminen nousee aamuvarhain ja tekee koko ajan jotain?
Ehkä olisi hyvä antaa teinille vähän armoa. Ja itselleenkin siinä sivussa…
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 11 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Postaus on julkaistu ajat sitten, mutta aihe lienee ikuinen. Nuorten rytmi siirtyy myöhemmäksi, joten lienee selvää että he tarvitsevat enemmän unta ja sitä heille tulisi sallia kun siihen tulee mahdollisuus. En kuitenkaan allekirjoita sitä, että nuori saisi livistää arjen perusasioista. Vierestä kun on katsonut teiniperheitä, huomaa kyllä missä annetaan olla teini siihen pisteeseen, että hän voi ikäänkuin päättää osallistuuko kotitöihin, saako olla myöhään ulkona ja panostaako kouluun. Teini ei kykene ymmärtämään omaa parastaan jos siihen ei ohjata aikuisen tuella ja riittävällä toistolla. Ne nuoret jotka tekevät kotitöitä oppivat vastuuta ja asioita, joita tarvitsevat kun lähtevät pesästä. Lisäksi kyllä, koulu on vaativaa ja harrastukset siihen päälle, mutta sitä se elämä on. Jos nuoret paapotaan siihen, että ei sun kuule tartte, niin nuori oppii ettei tartte jatkossakaan. Aikuisuus toki opettaa, mutta kannattaako ottaa riskiä, ettei niin välttämättä käykään. Ihan jo sekin, että nuori oppii tunnetasolla ymmärtämään, ettei ole reilua kaataa kaikkea kotitöitä vanhemmille/vanhemmalle. Jos nuori on kuormittunut voi toki sillä hetkellä laskea rimaa ja sopia, että asia hoidetaan myöhemmin. Se, että nuori on paljon ruudulla ei myöskään ole mielestäni hyvä asia, (vaikka postauksessa siihen ei otettu niinkään kantaa.) Se vie motivaatiota kaikesta muusta ja sitten ihmetellään kun koulu sujuu heikosti, keskittyminen on mitä on ja kaikki mulle heti vahvistuu. Nuori kiittää myöhemmin aikuisena kun häneltä on vaadittu osallistumista arkeen, kouluun panostamista ja asetettu rajat. Se on rakkautta. Silti se ei tarkoita, etteikö meidän aikuisten pitäisi ymmärtää nuoruuteen liittyvää kipuilua ja tukea heitä kuuntelemalla ja sopimalla asioista. Olen aidosti huolissani paapomisen kulttuurista, joka on rantautunut myös Suomeen. Nuoret eivät ole tyhmiä. Kyllä he osaavat vetää naruista jos vanhempi sen sallii. Antaa teinin öristä ja maata sängyssä vapailla pidempään, mutta vaatia samalla muiden huomioon ottamista ja itsensä rakastamista sen verran, että hoitaa asiat jotka palvelevat häntä myöhemmin. Se, että yliymmärtää ja antaa teinin vain olla, on aikuisen kykenemättömyyttä sietää teinin angstia ja ahdistusta. Silloin aikuinen ei ole vanhempi vaan kaveri, joka välttelee konflikteja. Voimia teinien vanhemmille.
Meillä osaa vanhemmat toimia tarpeen vaatiessa täsmälleen samoin kuin teini, kyllä se teinikin kyllästyy siihen, ettei kotona kukaan tee mitään.
Aika kultaa muistot omasta teini-iästä.Nukuttanut olisi mutta ei annettu ja kotitöistä luistettiin aina kun oli mahdollista.Olen yli 60.Kahdeksan lähetetty maailmalle,omat ja sijoitetut ja jokaisella ollut haasteensa mutta hyviä ihmisiä heistä on tullut
Ihana innu. ❤️
Kun minä olin teini-ikäinen, niin kotonani EI SAANUT NUKKUA PITKÄÄN. Ja vielä nykyäänkin, jos yöpyisin vanhemmillani, niin herättävä on viimeistään klo 7 . Ja HUOM. viimeistään! Tosin lapsena ja teininä minä olin kyllä meillä se, joka oli aikainen lintu. 🙂 Uskokaa tai älkää. Nykyään kyllä maistuisi unenlahjat, mutta ei ole edelleenkään vanhempieni luona mahdollista. Vanhempani ovat vähän 70-ikävuoden molemminpuolin, joten on ymmärrettävää, että ajattelevat noin, koska heidän lapsuudessaan/nuoruudessaan vapaapäivinä herättiin tosiaan klo 7, eikä tuosta yhtään tingitty.
Meillä miehen lapsen teini-ikä on jatkunut jo yli seitsemän vuotta. Hän on nyt 20-vuotias. Ylläkuvailtu on meillä totta. Tosin nuori aikuinen herää vasta kolmen maissa, joskus neljän. Ja aloittaa omat puuhansa kotona, kun muut käyvät nukkumaan. Teini on siis täysi-ikäinen ja hän käy töissä. Ei harrasta tai tee siis läksyjä. Eikä tee kotihommia. Silti täysi-ikäinen lapsi asuu meillä vastikkeetta. Nuoren uuden kumppaninkin levittäytyminen kotiimme on alkanut hiljattain. Oma ymmärrykseni ja armoni on jo vähissä. Isä ymmärtää liiankin kanssa. Suosittelenkin sovittamaan teinin elämään sopivasti armoa ja elämää. Armo voi kolahtaa usean nilkkaan myöhemmin. Kukapa täysihoidosta pois haluaisi.
Jos 20-vuotias käy töissä ja herää myöhään, oletan nyt syynä olevan ilta/yöaikaan ajoittuvan työn. Vai onko näin vain vapaapäivinä?
Kotitöihin toki kuuluu osallistua. Voiko se olla hankalaa erilaisen työaikarytmin vuoksi?
Ei meilläkään ole vuokraa tms peritty kotona asuvalta. Jos on välivuonna töissä, säästäköön niin paljon kuin pystyy. Sille on jatkossa opiskellessa käyttöä.
Kotitöitä toki on oletettu tasapuolisesti kaikilta kotona asuvilta.
Huh! Kai Sinullakin on ainakin 50% sanottavaa asiaan? Vai maksaako miehesi KAIKEN ja tekee kaikku huyshollityötkin? Jos ei…Aika törkeä ja mahdoton tilanne. Älä uhriudu ja kärsi omassa kodissasi! Mukulat pihalle rai osallustumaan kaikkeen. Mies myös. Tai muuta itse…
Meillä on kaksi teiniä. Toinen pitää huoneensa siistinä ja pysyy siellä nenä ruudussa. Välillä hänellä käy kavereita jotka vaihtavat muutaman sanan minunkin kanssani. Teini tekee pyynnöstä kotityön silloin tällöin. Herätän hänet 11-12 aikoihin jotta nukkumisesta säilyisi edes jokin rytmi. Teini ei huuda tai ryyppää mutta toisaalta ei häntä juuri näykkään.
Toisen teinin huone on kuin räjähdyksen jäljiltä. Hän räjähtää välillä myös tunnepuolella. Välillä huutaa ja itkee välillä taas tulee kainaloon kertomaan mikä kaikki ahdistaa. Hän ei muista tehdä kotitöitään mutta juttelee päivittäin asioistaan ja haluaa olla vuorovaikutuksessa muun perheen kanssa.
Molempien olen antanut olla sellaisia kuin ovat. Kumpikaan ei ota päähän. Molempien teini-ikä vaikuttaa tasapainoisemmalta kuin omani joten olen vain tyytyväinen. Teini-ikä kestää vain aikansa.
No jaa. Annan kyllä nukkua niin pitkään kuin nukuttaa, mutta muuten: Meillä teinit ei haise eikä niiden huoneet ole kaaosta. Teinit pärjää hyvin koulussa ja näyttävät ihan ihmisiltä, ei zombeilta. Toinen treenaa kuin huippu-urheilija ja tekee silti kotitöitä. Se, ettei tekisi kotitöitä ei ole koskaan ollut vaihtoehto, niin asiasta ei ole tarvinnut vääntää koskaan. Tervehtiminen sujuu, samoin muu keskustelu. Kyllä se on niin teineilläkin, että niillä joilla elämänhallinta sujuu, se sujuu kaikilla osa-alueilla ja toisinpäin.
Oishan se helpompaa herätä sitten maanantaina, jos ei ihan kokonaan sotke päivärytmiä.