”Miksi annan sinun palata?”
Vähän aikaa sitten julkaisimme lukijan kirjoituksen elämästään huumeriippuvaisen kumppanina, saimme tämän jälkeen vielä lisää lukijoiden kertomuksia samasta aiheesta, ja julkaisemme tässä muutaman tarinan. Kertomuksia rakkaudesta, joka on suurempaa kuin riippuvuudeen miinuspuolet. Rakkaudesta, josta ei välttämättä edes halua irti, koska kaikki on täydellistä, jos huumeita ei lasketa:
”Olin elämän käännekohdassa. Parisuhde päättynyt ikävällä tavalla. Itsetunto, sydän kaikki palasina. Jokainen päivä oli ponnistus jotta jaksaa vetää sen läpi. Olin rikki. Palasina. Sitten tulit sinä. Kuin tyhjästä. Kaikki sinussa sai minut taas heräämään elämään. Lupasit ettet ikinä loukkaisi minua. Pinnistelin etten rakastuisi sinuun koska sinulla oli toinen rakkaus. Huumeet.
Kuva David Cohen. Ylin kuva Thor Alvis.
Ajattelin että siinä ei ole mitään väärää jos vietän aikaani kanssasi koska se tuntuu hyvältä. Mitä minä siinä voisin menettää? Hyvin pian rakastuin. Aloimme seurustella. Elämä oli ihanaa. Uskoin kaiken siitä että olet pääsemässä hyvää vauhtia eroon aineista. Olit saanut minussa taas kaiken eloon. Olin saanut itsetuntoni takaisin. Uskoin elämään ja uskoin rakkauteen. Uskoin meihin. Uskoin sinuun.
Olihan tilanne hyvin erikoinen, sinä kaksikymmentä vuotta aineita vetänyt ja minä työssäkäyvä yksinhuoltaja jonka asiat pääpiirteittäin hyvin. Keski-ikäisiä elämää nähneitä. En antanut sen haitata. Meni kuukausia. Kunnes hävisit jonnekkin. Ilmoittamatta minulle. Olit retkahtanut. Annoin anteeksi.
Ei mennyt kauaa kun retkahdit taas. Päätin etten katsele enää kauempaa. Jätin sinut. Meni viikkoja ja mietin vain sinua. Ikävääni. Rakkauttani. Halusin sinut vain takaisin. Vaikka vain pienenä rippeenä. Otin sinut takaisin. Meillä meni kuukausia niin hyvin. Vielä paremmin kuin koskaan. Tiesin että käytät mutta en antanut sen haitata onneni. Olit ihana isäpuoli lapsilleni. Olit ihana mies minulle. Meillä oli tulevaisuuden suunnitelmia joita kohti menimme. Ja ne olivatkin pian saavutettavissa. Kunnes retkahdit taas.
Kuva Kristina Tripkovic.
En kuullut mitään sinusta. Kunnes tulit kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Vain lähteäksesi uudelleen. Haluaisin että pystyisin elämään kanssasi niin että nämä retlahdukset ovat riitojamme. Että ne tulee ja ne menee ohi. Ja olet taas luonamme. Olet maailman kiltein. Herttaisin ja rakastettavin mies jonka olen elämässäni tavannut. Sinun vieressäsi tunnen rauhaa ja rakkautta. Sinun vieressä kaikki tuntuu oikealta. Omalta.
Uskon että tämä suhde on kaikkine huonoine puolineen ollut minulle opetus. On oikeaa rakkautta. Maailma on kaunis. Minä olen kaunis. Ja että siellä narkkarin sisällä asuu ihminen. Tunteva ihminen. Enkä tiedä kykenenkö enää pitämään sinua. Luulen että en. ’Nyt linnut tulevat takaisin, Kai huomaat se jo sinäkin…’”
Nimim. Usvametsänneito
Kuva Adrien Olichon.
”Tapasin sinut ehkä elämäni hirveämpää aikaan. Elämässäni oli kaikki sekaisin ja olin rikki. Tiesin että olet narkkari. Lapseni on narkkari joten sinun kanssasi oli helppo jutella. Olla. En olisi koskaan voinut kuvitella että rakastuisin sinuun. Yritin pyristellä viimeiseen asti. Annoin sinulle mahdollisuuden.
Elämä kanssasi on ollut ihanaa. Tiedostan koko ajan että käytät mutta hyvin harvoin annat sen vaikuttaa elämäämme. Elät kaksoiselämää. Normaalielämä vastaan huume-elämä. Tiedän, että olen aina kakkosena sinun elämässäsi. Tiedän, että käytät päivittäin. Et pärjää ilman. Ja se sattuu. Se sattuu todella paljon. Haluan enemmän kuin mitään muuta yhteisen elämän kanssasi. Mutta tiedostan, että se ei ole mahdollista ellen ota huume-elämää elämääni. Enkä voi sitä ottaa. Vai voinko?
Tiedän ettet saa enää nautintoa piikittämisestä koska olet käyttäny parikymmentä vuotta. Käytät vain jotta pystyt hengittämään. Välillä kokeilet ja lähdet ”vetämään perseet”, jolloin riitelemme. Sanomme ikäviä asioita toisillemme. Olet poissa viikon tai kaksi. Joka kerta päätän sen olevan viimeinen kerta. Etten voi elää näin. Mutta joka kerta annan sinun palata. Miksi annan sinun palata?
Kuva _Mxsh_.
Arvostan kuitenkin sitä ettet tule luokseni silloin kun vedät överit. Mutta kaipaan sinua myös niin paljon. Olen täynnä vihaa. Rakastan sinua niin paljon. Ymmärrän että olet sairas. Olet niin sairas ettet pääse siitä eroon vaikka kuin haluat. Mutta en halua että sairastutat minut.
Elän elämässä missä lapseni käyttää. Mieheni käyttää. Ja vaikka se syö minua elävältä. Se satuttaa minua niin paljon etten halua ajatella elämääni ilman sinua. Koska en ole ikinä elämässäni tavannut yhtä kilttiä ja sydämellistä miestä. Toivoisin että haluat yhteistä elämää kanssani niin paljon että riuhtaiset itsesi irti siitä huumemaailmasta. Koska tiedän että pystyt siihen. Sinä pystyt siihen. Voiko hän pystyä siihen?”
Nimim. Liian kilttikö
Läheisen huumeidenkäyttö koskettaa monien elämää, älä jää yksin. Irti Huumeista ry:n tietoa huumeriippuvaisen läheisille löydät täältä.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
